Miten ay-liike voi osoittaa mieltään? Tässä viisi keinoa, joista äärimmäisen harvinainen voisi lamauttaa yhteiskunnan
Mielenilmauksia, ylityökieltoja ja lakkoja. Tulossa saattaa olla isojen työtaistelutoimien syksy.
Ammattiyhdistys- eli ay-liike valmistautuu jo vastaamaan hallituksen kaavailemiin, työmarkkinoita koskeviin muutoksiin. Hallitus on suunnitellut muun muassa lakko-oikeuden rajoittamista.
Lue myös: Työmarkkinoilla voi kohta rytistä, jos hallitus saa tahtonsa läpi: tästä on kyse
Toistaiseksi ammattiliitot ovat olleet varovaisia arvioimaan, millaisiin toimiin ne ovat valmiita. Ainakin seuraavat keinot ovat mahdollisia. Juttua varten haastateltiin Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) puheenjohtajaa Ismo Kokkoa ja Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (Super) puheenjohtajaa Silja Paavolaa.
1. Mielenilmaus
Mielenilmaukset tai mielenosoitukset eivät ole varsinaisia työtaistelutoimia. Protesteilla voi kuitenkin olla laajoja vaikutuksia.
Ay-liikkeen arkeen kuuluu ottaa kantaa erilaisiin asioihin, jotka liittyvät työntekijöiden asemaan. Yksinkertaisimmillaan tämä on kommentointia mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Lisäksi ammattiliitot voivat järjestää monenlaisia mielenilmauksia. Pienimmillään ne ovat paikallisia, muutaman kymmenen tai sadan hengen kokoontumisia, mutta joskus mielenosoitukset paisuvat tuhansien ihmisten kokoontumisiksi.
Mitä suurempi mielenosoitus, sitä vaikuttavampi se on.
Kokko pitää todennäköisenä, että mielenilmauksia tulee syksyllä.
Vuonna 2015 palkansaajien mielenilmaus keräsi syyskuussa Helsingin Rautatientorille 30 000 ihmistä. SAK:n, STTK:n ja Akavan järjestämä mielenilmaus pysäytti liikenteen ja keskeytti työt esimerkiksi monissa posteissa, satamissa ja tehtailla.
2. Ylityökielto
Ylityökiellon aikana työntekijät eivät suostu tekemään ylitöitä ja pyrkivät siten luomaan painetta neuvottelujen vastapuolelle.
Tyypillisesti ylityökieltoon osallistuvat ammattiliittoon kuuluvat työntekijät. Kuitenkin jokaisella työntekijällä on oikeus kieltäytyä ylitöistä, ellei niiden tekeminen ole välttämätöntä erittäin pakottavista syistä.
Paavolan mielestä ylityökielto on sosiaali- ja terveysalalla tehokas toimi siksi, että alalla on usein pulaa työntekijöistä ja moni asia toimii ylityöläisten voimin.
Tammikuun lopulla AKT julisti ylityökiellon kaikkien satamien ahtaukseen. Neuvottelut alan uudesta työehtosopimuksesta olivat tuolloin kestäneet liki pari kuukautta.
AKT:n Kokko arvioi ylityökiellon toimivan paremmin työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä kuin nyt, kun on kyse työlainsäädännön uudistamisesta.
– Se ei herätä samalla lailla huomiota [nyt kuin työehtosopimusneuvotteluissa].
3. Ulosmarssi
Kun työntekijät poistuvat joukolla työpaikaltaan, puhutaan ulosmarssista. Ne kestävät yleensä vain hetken.
– Ulosmarssit ovat raju ilmaisu siitä, ettei olla kuunneltu työntekijöitä, vaan päätetty asioista yksipuolisesti, Paavola sanoo.
Joskus työpaikoilla voidaan järjestää spontaaneja ulosmarsseja, mutta usein niistä kerrotaan etukäteen. Ay-liikkeellä on tapana järjestää ulosmarssien yhteydessä tilaisuuksia, joilla tavoitellaan tiedotusvälineiden huomiota.
Kokon mukaan ulosmarsseja nähdään tavallisesti silloin, kun esimerkiksi laajamittaiset irtisanomiset koetaan epäoikeudenmukaisiksi. Ulosmarssit ovat tavallisesti paikallisia yksittäisten työpaikkojen tai toimialojen ulosmarsseja eivätkä siksi herätä niin suurta mielenkiintoa, hän arvioi.
Rukakeskuksen rinnetyöntekijät marssivat viime joulukuussa ulos työpaikoiltaan. Ulosmarssi oli vastalause työnantajan toiminnalle.
Ulosmarsseja pidetään yleisesti laittomina lakkoina.
4. Lakko
Työnseisauksella eli lakolla tarkoitetaan etukäteen sovittua töistä pois jäämistä. Yleensä sitä käytetään painostuskeinona työnantajaa kohtaan, mutta lakko voi olla suunnattu myös hallituksen tai eduskunnan päätöksiä vastaan.
Lakkoa kutsutaan poliittiseksi, jos sen tavoitteet liittyvät ensisijaisesti poliittisiin tai yhteiskunnallisiin päämääriin. Tukilakolla taas tarkoitetaan lakkoa, jolla osoitetaan tukea oman työpaikan tai alan ulkopuolisille työntekijöille.
Yleislakko on lakon äärimmäinen muoto. Se koskee kaikkia tai lähes kaikkia aloja, eli tarkoituksena on yhteiskunnan toiminnan lamauttaminen.
Mielenosoituksissa on silloin tällöin väläytelty yleislakkoa. Se on toteutunut Suomen historiassa vain kolmesti, edellinen kerta oli vuonna 1956.
Lakkoja on sekä laillisia että laittomia. Rajat eivät aina ole selvät, ja siksi riitoja käsitellään usein työtuomioistuimessa.
Kokon ja Paavolan mukaan lakot ovat työtaistelutoimien raskaimmasta päästä. Paavolan mukaan lakkoon ryhdytään, kun työehtosopimusta ei ole eikä työnantajapuoli työntekijäpuolen mielestä kuuntele työntekijöitä.
– Lakkoon ei haluta, lakkoon ei tähdätä, vaan siihen päädytään, jos neuvotteluissa ei meinata päästä eteenpäin, Paavola sanoo.
5. Joukkoirtisanoutuminen
Joukkoirtisanoutumisessa nimensä mukaisesti iso ryhmä työntekijöitä irtisanoutuu. Tämä on Suomessa äärimmäisen harvinaista. Niin Kokko kuin Paavola sanovat joukkoirtisanoutumisen olevan keinoista viimeisin.
Asia on ollut viime vuosina esillä lähinnä hoitoalalla.
Eduskunta hyväksyi vajaa vuosi sitten lain potilasturvallisuudesta, joka mahdollistaa hoitajien määräämisen töihin työtaistelun aikana. Laki hyväksyttiin keskellä repivää työkiistaa, jossa hoitajajärjestöt olivat valmistautuneet joukkoirtisanoutumisiin.
AKT:n Kokon mielestä irtisanoutumiset toimivat parhaiten hoitoalalla ja julkisilla aloilla, joissa ei ole mistä hankkia uusia työntekijöitä, jos ihmiset irtisanoutuvat. Työntekijöiltä vaaditaan tiettyä koulutusta ja pätevyyttä.
Uusi hallitus on jo aloittanut valmistelut nykyisen lakko-oikeuden rajoittamiseksi. Esityksiä odotetaan eduskuntaan tänä syksynä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23.8. kello 23:een saakka.