Näin paljon suurimmat kaupungit käyttävät rahaa liukkaudentorjuntaan: kuntakohtaiset erot suuria
Turkulainen Kristiina Friman ulkoilee koiransa Rein kanssa kolme kertaa päivässä. Aina ei ole lenkki sujunut ilman haveria.
– Olen kaatunut vasta kahdesti tänä talvena. On ollut hyvin liukasta.
Frimanilta heruu hieman ymmärrystä kaupungin suuntaan ja liukkauden torjuntaan, koska olosuhteet ovat olleet vaikeat.
– Talvi on ollut kamala. Joka aamu lumi on sulanut ja jäätynyt uudelleen, mutta nopeampaa hiekotusta toivoisi.
Lahti käyttää eniten rahaa
Säät ovat olleet tänä talvena niin karmeat, että liukastumisia on tavallista enemmän.
Yle kysyi kymmeneltä suurimmalta kaupungilta, kuinka paljon ne panostavat talvikunnossapitoon. Kuntakohtaiset erot ovat varsin suuria.
Eniten asukasta kohden käyttää rahaa Lahti, 67 euroa. Vähiten taas Pori, vain 16 euroa. Espoolta ei saatu vertailukelpoista lukua.
Tiemestari Jyri Kartastenpää Porista myöntää suoraan, että kunnossapitoon käytettävissä oleva rahamäärä näkyy tiestön kunnossa.
Vaikka asuntoalueilla on tänä talvena ollut liukasta ja teissä runsaasti reikiä, kaupunkilaisilta tullut palaute tuntuu välillä kohtuuttomalta.
– Vähän rupeaa pikkuhiljaa kypsymään. Kaikki resurssit käytetään ja koko ajan tehdään mitä pystytään, ja tulos on tämä.
Kartastenpään mukaan Jyväskylässä ja Porissa on hoidettavana saman verran tiekilometrejä, mutta Jyväskylä käyttää talvikunnossapitoon neljä miljoonaa euroa enemmän.
Porin talvikunnossapidon kokonaisbudjetti viime talvena oli 1,3 miljoonaa euroa, Jyväskylässä 5,4 miljoonaa.
– Meillä lähtee liikenteeseen maksimissaan 40 konetta, Jyväskylässä 65. Rahasta on kysymys. Jos meillä olisi enemmän yksiköitä, kaikki tapahtuisi nopeammin.
Tänä talvena vesisade on piinannut ja teihin on ilmaantunut reikiä koko Etelä-Suomen alueella enemmän kuin miesmuistiin. Porin kaupunkikin on saanut autoilijoilta runsaasti ilmoituksia reikiin hajonneista renkaista.
– Niitä on ihan maksimaalinen määrä, mitä on viime vuosina mennyt. Jopa parikymmentä viikon aikana, Kartastenpää sanoo.
Tiemestarin mukaan reikiä on paikattu kaupungin toimesta joka päivä, mutta korjaajat eivät tahdo pysyä reikiintymisen perässä.
– Sää on nyt kelillisesti kaikkein pahin, kun vesi velloo tiellä. Se voi parissa tunnissa tehdä tiehen reiän, jossa hajottaa autonsa.
Turku satsaa 31 euroa
Turun panostus liukkaudentorjuntaan ja talvikunnossapitoon on keskikastia, 31 euroa asukasta kohti.
– Kunnossapitokustannukset on saatu pysymään kohtuullisella tasolla, sanoo kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.
Viime vuonna Turku käytti talvikunnossapitoon kaikkiaan 6,3 miljoonaa euroa, mikä on puoli miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Tuon vuoden jälkeen kunnossapitorahat ovat vain vähentyneet tai pysyneet ennallaan.
Suonpään mukaan palvelu ei ole kuitenkaan huonontunut.
– Kyselytutkimustulokset osoittavat sen, että laatu on pysynyt suunnilleen samalla tasolla, jos tarkastellaan kunnossapidon laatua kymmenen vuoden ajanjaksolla.
Kristiina Frimanin mielestä parempaan liukkauden torjuntaan pitäisi pystyä.
– Täytyy yrittää enemmän, koska tämä on niin vaarallista. Hyvä että on päässyt edes autolleen kotoa.
Turun kaupungin saama palaute kuntalaisilta onkin lisääntynyt viime vuosina. Kun vuonna 2013 palautteita tuli reilu tuhat, viime vuonna määrä oli yli 8 000.
Kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpään mukaan tämä ei kuitenkaan kerro huonosti hoidetuista kaduista.
– Palautteiden antaminen on helpottunut somen ja mobiilikäytön helpottumisen takia.
Suonpää toivoo, että kuntalaiset antaisivat jatkossakin palautetta herkällä korvalla.
– Palautteet ovat meille tärkeä osa toiminnan kehittämistä ja otamme sitä mielellään vastaan.
Liukastelu on uusi kansantauti
Joka vuosi noin 70 000 ihmistä liukastuu Suomessa niin pahoin, että joutuu turvautumaan lääkärin apuun. Turussakin liukastelu kaduilla on ollut jokatalvinen ilmiö, ja erityisesti tänä talvena kaatumisia on sattunut.
Turkulainen Anne Vilenius on pannut merkille, että Turussa eivät kadut ja jalkakäytävät ole olleet tiptop-kunnossa.
– Vähän ovat turhan liukkaat. Työmatka saattaa 20 minuutin sijaan kestää 45 minuuttia.
Vileniuksen mielestä pitäisi kehittää systeemi, jolla taloyhtiöt saataisiin hoitamaan talojensa edustoilla olevat jalkakäytävät paremmin.
– Aika paljon on taloyhtiöiden välillä eroja. Jotkut on hyvin hoidettuja, joitakin ei ole hoidettu ollenkaan.
Turun kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää sanoo, että merkittävä osa kaupungille tulevasta palautteesta tulee tavallaan väärään osoitteeseen. Keskustan jalkakäytävät eivät kuulu kaupungille vaan kiinteistönomistajille.
Suonpää kertoo kuitenkin, että palautteita pyritään viemään eteenpäin mahdollisuuksien mukaan.
– Valitettavasti kiinteistönomistajia on niin paljon, että kaikkien kanssa keskusteluja ei pystytä talven aikana käymään.
Turun kaupunki on kehittänyt kuntalaisille palveluja, joiden avulla voi seurata katujen talvikunnossapitoa aiempaa paremmin. Esimerkiksi kännykällä voi lähes reaaliajassa seurata, mitkä kadut on hiekoitettu ja aurattu tai missä on liukasta.
– On huomattu, että liukkaus saattaa muuttua jopa alle tunnissa, vaikka katu olisi juuri hiekoitettu, sanoo Suonpää.