Tiistaina Suomi ja Ruotsi tulivat sopuun Turkin kanssa pitkäksi venyneiden neuvotteluiden jälkeen. Maat allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan, jonka mukaan Turkki tukee Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.
Pitkäksi venyneiden neuvotteluiden jälkeen presidentti Sauli Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei Suomi tule muuttamaan lainsäädäntöään tai säädöksiin liittyviä käytäntöjään.
– Yhteisymmärrysasiakirjamme korostaa, että Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan. Kun meistä tulee Nato-liittolaisia, tämä sitoumus vahvistuu entisestään, Niinistö kirjoitti lausunnossaan.
Miten Suomen liittymisprosessi jatkuu tästä eteenpäin?
On todettu, että Suomen liittyminen Natoon voi olla jopa historiallisen nopea. Presidentti Niinistö kertoi tiistaina, että tavanomaisesta protokollasta saatetaan poiketa, ja prosessi selkiytyy todennäköisesti Madridin huippukokouksen aikana.
Tässä jutussa esitellään peruspiirteittäin, miten liittymiskeskustelut voisivat edetä.
1. Suomi kutsutaan liittymiskeskusteluihin
Liittymiskeskustelujen käynnistäminen vaatii Naton jäsenmaiden yksimielisyyden. Suomen prosessi ei ole tähän asti edennyt, sillä Turkki ei myöntynyt kutsumaan Suomea neuvotteluihin ennen kuin se sai neuvotella itselleen tärkeistä teemoista, kuten terrorismista.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi tiistaina, että Suomi ja Ruotsi kutsutaan julkilausumalla Naton jäseniksi keskiviikkona. Liittymiskeskusteluja varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).
Keskustelujen on ennustettu kestävän päivän tai korkeintaan kaksi päivää.
2. Suomi antaa aiekirjeen
Kun liittymiskeskustelut ovat päättyneet, Suomi antaa aiekirjeen, jossa se vahvistaa halukkuutensa ja kykynsä liittyä Natoon. Naton pääsihteeri vastaa tähän omalla kirjeellään. Tämä vaihe on nopea.
3. Suomen liittymispöytäkirja allekirjoitetaan ja ratifioidaan
Kun Nato-maat ovat allekirjoittaneet Suomen liittymispöytäkirjan, Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen. Tämä mahdollistaa Suomen osallistumisen Naton kokouksiin.
Tämän jälkeen varsinainen jäsenyys on vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla.
Niinistö ei osannut arvioida tiistain tiedotustilaisuudessaan, kuinka nopeasti ratifiointiprosessi etenee.
– Kaikki lupaukset, mukaan lukien epämuodollinen lupaus Turkin delegaatiosta ovat enteilleet, että ratifikaatiossa jäsenmaat tulevat toimimaan varsin ripeästi.
Myös pääsihteeri Stoltenberg totesi keskiviikkona, että prosessi on todennäköisesti ”melko nopea”.
4. Suomi kutsutaan liittymään Natoon
Kun ratifiointiprosessi on tullut jokaisessa maassa päätökseen, Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen.
Suomessa valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen liittymissopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Eduskunta käsittelee esityksen ja hyväksynee sen.
Tämän jälkeen presidentti Niinistö hyväksyy ja vahvistaa sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain. Liittymissopimus tulee voimaan, eli Suomesta tulee Naton jäsen.