Niko kohtasi Jyrängön­virralla karmivan näyn – ehti sanoa kaverille vain: soita 112:een

Ilta-Sanomat täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Sen kunniaksi esittelemme 90 sankaria Suomesta.

Kymijoessa Jyrängönvirralla vesi virtaa kovaa.

Juuri siellä Niko Nieminen oli 6. toukokuuta 2021 laskemassa venettään vesille. Ilma oli vielä viileää, mutta muitakin oli keväisenä torstaipäivänä samoin aikein liikenteessä.

Nieminen ajoi veneensä laituriin parkkiin ja moikkasi toiselle, pilkki­haalareihin pukeutuneelle veneilijälle, joka lähti Tommolan rannasta vesille.

Pian Niemisen mukana ollut ystävä katsoi joelle päin ja ihmetteli, mitä ohi ajaneen miehen veneelle oikein oli tapahtunut.

– Katsoin, että vene pyörii siellä joessa niin kovaa ympäri kuin se vain kulkee. Hoksasin heti, että kippari on pudonnut kyydistä ja vene pyörii tyhjää hänen ympärillään, Nieminen kertaa.

– En ehtinyt kaverille sanoa mitään muuta kuin että soita hätäkeskukseen. Laitoin koneen käyntiin ja lähdin hakemaan miestä.

Kun Nieminen pääsi miehen ja veneen lähelle, hänen oli pakko pysähtyä hetkeksi.

– Minulla on lasikuituvene ja se oli alumiinivene. Jos olisin heti mennyt siihen viereen, alumiinivene olisi ajanut ylitseni.

Lopulta aalto heitti tyhjänä pyörineen veneen hieman sivummalle, ja Nieminen pääsi ajamaan veden varassa olleen miehen vierelle.

– Kun pääsin kohdalle, kaveri oli jo sen verran uppeluksissa, että jouduin olkavartta myöten kurottamaan veden alle. Kädet osuivat pinnan alla mukavasti yhteen ja sain nykäistyä hänet siihen veneen viereen.

Nieminen laskelmoi, että oma vene saattaa keikahtaa, jos miehen yrittää nostaa kyytiin. Niinpä hän päätti rauhoitella, jutella niitä näitä ja kannustaa miestä jaksamaan roikkua veneen reunassa kiinni.

– Kun olemme jälkikäteen jutelleet, hän on kertonut muistavansa juuri sen tsemppaamisen, Nieminen sanoo ja virnistää.

Pienestä asti vesillä liikkunut, kalastusoppaaksi opiskellut Nieminen toivoo, ettei kukaan enää joutuisi Jyrängönvirran vietäväksi. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Itse hän muistaa helpottuneen ilmeen, joka pelastetun miehen kasvoilta paistoi, kun jalat ulottuivat rannassa vihdoin pohjaan. Kaverukset olivat riisuneet kylmettyneen miehen märkiä vaatteita pois, ja Nieminen puki tälle oman kuivan hupparinsa.

Lopulta ensihoito otti uupuneen ja pahasti kylmettyneen pelastetun hoitoonsa.

Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Niko Nieminen on pelastanut hukkuvan ihmisen tismalleen samasta kohdasta. Vain muutamaa vuotta aikaisemmin hän oli ollut kahden kaverinsa, Timo Tammisen ja Antti Mattilan kanssa tulossa kalasta, kun Niemisen katse kiinnittyi vedessä huitovaan käteen.

Viisi humalaista ihmistä oli pudonnut veneestä. Yksi heistä kellui veneen varatankin varassa, toinen retkipatjan. Kolme muuta pysyttelivät pinnalla pelkällä lihasvoimalla.

Nieminen kavereineen oli ajanut ensin omin voimin uineiden luokse. Kukin mies otti yhtä veden varassa ollutta kädestä kiinni ja heidät raahattiin veneen mukana rantaan.

– Sitten haimme kaksi muuta sankaria, joista toinen pyörtyi heti kun sai veneen laidasta kiinni.

Hurjan pelastusoperaation päätteeksi kolmikko sai osalta pelastetuista kädenpuristuksen, mutta Nieminen arvelee, etteivät humalaiset itsekään oikein ymmärtäneet, miten läheltäpiti-tilanne oli ollut.

Niko Nieminen on luvannut käydä näyttämässä hengenpelastusmitalia pelastamalleen miehelle sitten, kun mitalinjakotilaisuus on pidetty. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Toukokuussa 2021 pelastettu mies sen sijaan on kiitellyt Niemiestä monta kertaa. Kaksikko on viestitellyt tapauksen jälkeen vähän väliä.

– En ole koskaan nähnyt niin kiitollista ihmistä, Nieminen kertoo hymyillen.

– Olen käynyt myös heidän mökillään, jossa olen tavannut hänen lapsensa. Puolison tapasin jo silloin Tommolan rannassa. Kaikki ovat olleet tosi kiitollisia.

Tasavallan presidentti myönsi tänä vuonna Niemiselle hengenpelastus­mitalin esimerkillisestä toiminnasta. Kaikkein eniten jälkikäteen ovat kuitenkin lämmittäneet omien vanhempien kommentit.

– Ikää on jo 30, mutta kun vanhemmat sanovat, että he ovat ylpeitä toiminnastani – se merkitsee tosi paljon.

– Mutta toivottavasti ei enää tule tällaisia kokemuksia, Nieminen lisää ja nauraa.