Nina ja Tia näkevät, miten suomalaisten unelmat murskaantuvat Aurinkorannikolla – lasten karut kohtalot surettavat eniten
Kun suomalainen muuttaa Espanjaan, todella moni asia voi mennä pieleen. Sosiaalikuraattorit Tia Raunio ja Nina Tölli kertovat, millaisissa tilanteissa apua useimmiten tarvitaan – ja paljastavat, keille Aurinkorannikko on pahin mahdollinen paikka.
Fuengirola, Espanja
Kun Tia Raunion tai Nina Töllin puhelin soi Aurinkorannikolla, seuraavat minuutit voivat pitää sisällään lähes mitä tahansa.
Puhelimen toisessa päässä saatetaan kysyä sääennustetta tai tiedustella alueen parasta ravintolaa. Tai sitten soittaja on joutunut perheväkivallan uhriksi tai päätynyt kadulle asumaan.
Vain puhelimeen vastaamalla selviää myös se, lähdetäänkö asioimaan suomeksi vai espanjaksi.
– Koskaan ei voi tietää etukäteen. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, Raunio toteaa.
Kaksikko työskentelee Aurinkorannikolla sosiaalikuraattoreina. Kyse on Merimieskirkon hankkeesta, johon on saatu kolmen vuoden mittainen rahoitus Steasta. Tölli aloitti Raunion työparina vuoden alussa.
– Aiemmin työaika meni lähinnä siihen, että sammuttelin tulipaloja, Raunio muistelee.
Töllin vastuulla ovat erityisesti lapsi- ja nuorisosektori sekä perhetyö. Raunion asiakkaiden ikähaarukka heittelee nuorista aikuisista senioreihin.
Molempien mukaan kaikista vaikeimpia tapauksia ovat tilanteet, joihin liittyvät jollain tapaa alaikäiset lapset.
– Ne saavat tuntemaan itsensä avuttomaksi, sellaiset tapaukset surettavat kaikista eniten.
Tölli ja Raunio painottavat, että muuttoa Aurinkorannikolle tulisi harkita aina koko perheen näkökulmasta. Usein kotia Espanjasta lähdetään etsimään kuitenkin vain toisen vanhemmat unelman perässä.
– Asiaa pitäisi miettiä tarkkaan ja sen pitäisi olla perheen yhteinen päätös.
Raunio painottaa, että muuttoon liittyvien paperiasioiden selvittely tulisi aloittaa hyvissä ajoin jo Suomessa. Lapsen kanssa ulkomaille muuttamisessa on otettava huomioon esimerkiksi kouluun ja harrastuksiin liittyvät käytännön asiat.
Uuteen ympäristöön ja kieleen sopeutuminen vaativat usein lapsilta aikaa.
– Jos lapsi menee paikalliseen kouluun, kommunikointiin koulun kanssa tarvitaan espanjaa. Lasten kielitaito kehittyy usein vanhempia nopeammin, mutta vanhempien pitäisi ottaa kielen opettelu myös asiakseen.
Lue lisää: Suomesta Espanjaan muuttanut perhe kertoo, mikä kaikki Aurinkorannikossa koukutti
Aurinkorannikon suomalaisissa perheissä esiintyy muun muassa työttömyyttä, sairastumisia ja muita kriisitilanteita. Ongelmat ovat pitkälti samanlaisia kuin Suomessa. Tilanteita hankaloittaa usein se, että usein tuttu ja turvallinen tukiverkko puuttuu.
Ongelmia voi tuottaa myös taloudellinen tukiverkosto. Suomessa sosiaaliturva on asumisperusteinen, Espanjassa taas työperusteinen. Aurinkorannikon suomalaiset saattavat pahimmassa tapauksessa pudota tukiverkkojen ulkopuolelle, jos Espanjassa ei ole työpaikkaa.
”
Sellaiset tapaukset surettavat kaikista eniten.
Koronarajoitusten poistuttua Raunio ja Tölli ovat voineet tavata asiakkaitaan myös kasvotusten. Raunion mukaan aiemmin apua asiakkaille tarjottiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostin välityksellä.
Kahden hengen työtiimistä on hyötyä erityisesti perheitä koskevien kriisien käsittelyssä. Roolit kaksikon välillä ovat selkeät. Raunio on niin sanottu paha poliisi ja Tölli hyvä poliisi.
– On hyvä ottaa tietyt roolit tuollaisissa tilanteissa, koska siihen väliin ei ole hyvä joutua. Voimme tehdä esimerkiksi niin, että minä otan perheen äidin ja Tia perheen isän ja selvitämme tällä tavalla tilannetta, Tölli kuvailee.
Rauniolla oli ensimmäisen työvuotensa aikana 3 000 asiakaskontaktia. Suomalaisia Aurinkorannikolla asuu noin 30 000.
Lue lisää: Seppo ja Kristiina toteuttivat haaveensa ja muuttivat Fuengirolaan – Suomesta on ikävä kahta asiaa
Raunion mukaan korona-aikana työ hoitui pääasiassa puhelimitse ja sähköpostitse. Nyt työhön kuuluu myös kasvokkain tapahtuvat asiakastapaamiset, joihin menee huomattavasti enemmän aikaa. Tölli ja Raunio uskovat, että asiakaskontaktien määrä ei ole kuitenkaan laskemassa.
– Ihmisten ongelmat ovat pahentuneet koronan aikana. Elinpiiri pienentyi, eikä kotoa ole lähdetty välillä edes lääkäriin. Eräs lääkäri totesi, että tätä velkaa maksetaan Espanjassa vielä pitkään.
Suurin osa Töllille ja Rauniolle tulevista yhteydenotoista liittyy erilaisiin asiointeihin. Toiseksi eniten yhteyttä ottavat viranomaiset tai esimerkiksi Espanjassa asuvien ihmisten läheiset, jotka pyytävät apua läheiselleen tai ovat huolissaan jostakin henkilöstä.
Päihteet liittyvät tavalla tai toisella jopa joka toiseen tapaukseen.
– Täällä on kaikkea saatavilla ja kaikki on halpaa. Aurinkorannikko on varmasti pahin mahdollinen paikka, jos päihteisiin koukuttumiseen on alttiutta.
Päihteiden kanssa kamppailevien suomalaisten kohdalla elämä voi ajautua esimerkiksi työkyvyn menettämiseen. Työn menetys johtaa usein maksukyvyttömyyteen, joka taas johtaa siihen, että asunto lähtee alta.
Töllin ja Raunion mukaan Fuengirolan alueen kaduilla asuu noin kymmenkunta suomalaista. Todellinen luku on todennäköisesti suurempi.
– Naiset yritetään aina auttaa pois kadulta ja lapsia siellä ei tietenkään missään tapauksessa voi pitää. Kaduilla asuminen ei ole turvallista miehillekään, mutta joskus joku pystyy käymään jopa töissä, vaikka asuisi kadulla.
Espanjan ilmasto on kadulla asuville Suomea ystävällisempi. Aurinkorannikon kaduilla on kuitenkin runsaasti rikollisuutta. Töllin ja Raunion mukaan esimerkiksi passit ja puhelimet ovat kovaa valuuttaa ja taskuvarkaita liikkuu alueella paljon.
– Kadulla asuvien passeja otetaan esimerkiksi seurakunnan kassakaappiin turvaan.
”
Aurinkorannikko on varmasti pahin mahdollinen paikka, jos päihteisiin koukuttumiseen on alttiutta.
Raunio ja Tölli käyttävät espanjaa työssään päivittäin. Monet suomalaisten asiakkaiden ongelmat liittyvät kielimuuriin. Raunion ja Töllin työnkuvaan ei kuitenkaan kuulu tulkkaaminen.
Alkoholi ja päihteet ovat houkutus nuorten aikuisten lisäksi myös eläkeläisille. Lisäksi päihteet ovat tuttu näky myös koulumaailmassa.
– Jollain tapaa yritetään normalisoida sitä, että alkoholin runsas nauttiminen olisi täällä normaalia, mutta näin ei todellakaan ole. Espanjalaisia ei näy koskaan katukuvassa humalassa, Raunio toteaa.
Myös paikalliset auttajajoukot tietävät, että alkoholi ajaa suomalaiset usein ongelmiin.
Raunion mukaan tavalliset espanjalaiset ovat pistäneet merkille, että suomalaiset saattavat aloittaa aamunsa kaljatuopilla. Espanjalaisille alkoholin nauttiminen on aina jollain tapaa sidoksissa ruokaan.
Joskus ongelmien ratkaiseminen ei ole mahdollista Espanjassa. Silloin Tölli ja Raunio ehdottavat asiakkaalle Suomeen palaamista.
Päätöksen tekeminen on harvoin helppoa. Yhden henkilön kanssa voi olla kymmeniä tai jopa satoja kontakteja ennen kuin päätös lähtemisestä syntyy.
– Ihminen tekee lopulta itse päätöksen, emmekä voi siihen pakottaa.
Töllillä ja Rauniolla ei ole viranomaisoikeuksia. Kaksikolla ei ole myöskään avustuskassaa ja siksi rahaa asiakkaille ei voida tarjota. Suomeen paluun suurin kynnyskysymys onkin usein se, mistä rahat lentolippuihin saadaan.
– Kartoitetaan, onko luottotietoja, jotta lipun voisi maksaa esimerkiksi myöhemmin. Joskus istumme alas henkilön kanssa ja käymme läpi listaa läheisistä ja ystävistä. Sitten soitellaan ja kysellään voisivatko läheiset sponsoroida lentolipun hintaa esimerkiksi 20 eurolla.
Monille Suomeen paluu voi olla vaikea, jopa häpeällinen asia. Joskus kotimaassa odottaa myös asioita, joita ihmiset ovat varta vasten paenneet Aurinkorannikolle.
Romahdus voi kuitenkin tapahtua kenelle tahansa. Joskus hyvistäkin lähtökohdista liikkeelle lähteneet joutuvat Espanjassa väärille teille.
– Ajatellaan, että auringon paisteessa ongelmat ratkeavat, mutta näin ei yleensä koskaan käy.
Raunion ja Töllin mukaan muuttoliike Espanjan ja Suomen välillä on arkipäivää. Siksi paluuta Suomeen ei tulisi häpeillä.
– Puhutaan, että maitojunalla takaisin Suomeen, mutta ei sellaista ilmiötä ole täällä. Yhteisö täällä on todella liikkuva, koko ajan tapahtuu aaltoliikettä.
Tölli ja Raunio painottavat, että muuttoa Aurinkorannikolle tulisi harkita koko perheen näkökulmasta.
Kaksikko on saanut runsaasti kiitosta työstään. Joskus palaute on myös kielteistä. Häirintä on kuitenkin pääasiassa verbaalista, eikä fyysisesti uhkaavia tilanteita ole vielä toistaiseksi tapahtunut Aurinkorannikolla.
– Turvallisuus on iso osa ammattitaitoa. Emme liiku ihan missä tahansa ja jos menemme asiakkaat kotiin, menemme sinne aina yhdessä. Pidämme myös omana tietonamme sen, missä asumme.
– Usein kielteisen palautteen taustalla on pettymys. Meiltä odotetaan esimerkiksi ruokarahaa tai taloudellista apua lentolippuihin.
Töllin ja Raunion mukaan työ on vaativaa, mutta myös palkitsevaa. Kyse on molempien mukaan näköalapaikasta.
– Solmu kerrallaan ratkomme asioita.