Nuoren naisen häpeää peittelevä toimenpide ja suurperheen äidin pelastus – aborttilainsäädännöllä on lyhyt historia Suomessa
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi 24. kesäkuuta yleisen aborttioikeuden, joka on ollut voimassa vuodesta 1973 saakka.
Suomen nykyinen aborttilaki on lähes samalta ajalta. Se on ollut voimassa vuodesta 1970. Suomessa tehtävien aborttien määrä on vähentynyt selvästi jo pidemmän aikaa, mutta millainen tilanne oli sitä ennen?
Tässä jutussa kerromme, millainen on aborttien ja aborttilainsäädännön historia Suomessa aina 1700-luvulta nykylain voimaantulon asti.
1700-luvulla turvauduttiin rohtoihin ja fyysiseen työhön
– Niin kauan kuin historiaa on ollut, erilaiset rohdot ja myrkyt ovat olleet yksi tapa ainakin yrittää tehdä abortteja, kertoo Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Hän on tutkinut 1700-luvun kätilöiden historiaa teoksessaan Ujostelemattomat – Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa.
Erilaisten kasvien syöminen ei aina toiminut, mutta niiden teho tunnettiin ja tunnustetaan edelleenkin. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilla on listaus kasveista, joilla on abortoivia vaikutuksia.
Vainio-Korhosen mukaan rohtojen lisäksi myös raskas työ tai korkealta pudottautuminen olivat keinoja raskauden keskeytykseen 1700-luvulla.
Aborttien teko oli rikos, mutta raskauden etenemistä ei ymmärretty vielä täysin eikä abortista siksi aina rangaistu.
– Koko yhteiskunta oli sitä mieltä, että abortista oli kyse vasta, kun sikiö oli saanut sielun.
Vainio-Korhosen mukaan sikiö sai sielun ja heräsi henkiin aikalaisten mukaan siinä vaiheessa, kun odottava äiti alkoi tuntea sen liikehdinnän kohdussaan.
Vainio-Korhosen tutkimissa 1700- ja 1800-luvun oikeudellisista asiakirjoista ei ole löytynyt juurikaan aborttioikeudenkäyntejä. Vain yhden hän muistaa.
– Raskaana olevan naisen Turun akatemiassa opiskellut veli hankki ystävänsä kanssa elohopeaa siskolleen sikiön lähettämiseksi.
Veli ja ystävä saivat tuomion, sillä myrkky oli hankittu abortoivaksi lääkkeeksi.
1800-luvulla lääketiede kehittyi – samoin abortit
1800-luvun aikana lääketieteen kehittyessä hedelmöittymistä sekä raskauden etenemistä alettiin ymmärtää paremmin.
Tämän jälkeen sikiö osattiin lähdettää myös mekaanisin välinein eikä vain rohdoin.
Aikalaiset tutkimukset paljastivat, että sikiölle ei tapahdu mitään yhtäkkistä muutosta raskauden aikana, vaan lapsi kehittyy koko raskauden ajan.
Tämä muutti myös suhdetta aborttiin. Toimenpidettä alettiin pitää lähtökohtaisesti rikoksena, tehtiinpä se missä kohtaa raskautta vain. Lainsäädännössä raskauden keskeytys nähtiin lapsenmurhana.
Lapsenmurhasta rangaistiin ankarasti, vaikka kyse ei välttämättä ollut raa’asta teosta. Rikoksesta saatettiin esimerkiksi tuomita äiti, joka oli jättänyt vastasyntyneen vaille hoitoa. Vielä 1700-luvulla lapsenmurhasta tuomittu sai maksaa teosta hengellään, mutta seuraavalla vuosisadalla rangaistus oli kaksi vuotta vankeutta.
– Lapsenmurha oli epätoivoinen keino ratkaista lapseen liittyvä ongelma yhtälailla kuin aborttikin, Vainio-Korhonen toteaa.
Vainio-Korhonen arvioi, että raskauden keskeytyksiä hakivat eniten epätoivoiset, nuoret ja turvattomassa asemassa olevat naiset, joilla ei ollut sosiaalisia turvaverkostoja.
Sikiön lähdettäminen kirjattiin vuoden 1889 rikoslaissa lapsenmurhan alle. Sikiön vahingoittaminen tai siitä eroon pääseminen oli rangaistava teko siinä missä syntyneen lapsen tappo.
1900-luvun alussa perheenäitien arki huolestutti
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Hilja Pärssinen teki vuoden 1910 valtiopäiville esityksen lapsenmurhaa koskevien pykälien muuttamisesta ja rangaistusasteikon lieventämisestä.
– Sikiönlähdetys oli tässä esityksessä mukana, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén.
Hän on tutkinut väitöskirjassaan suomalaista aborttilainsäädäntöä.
Helénin mukaan abortista tuli Suomessa väestöpoliittinen kysymys ja yhteiskunnallinen ongelma 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Alkaneen keskustelun taustalla oli naimisissa olevien perheenäitien hätä.
– Työläisnaisten keskuudessa puhuttiin, että jos vielä neljännen lapsen synnyttää, niin perheen talous ei kestä, äidin voimat eivät riitä ja perhe saattaa hajota, Helén kiteyttää.
Ammattitaidottomien tekemät abortit huolestuttivat lääkäreitä.
– Ilmiö oli epäsuotuisa. Samalla oli valtava huoli siitä, että naiset eivät halua synnyttää. Ja samalla lääkärit ja gynekologit huomasivat, että puoskareiden tekemät abortit tekivät naisista hedelmättömiä, Helén kertoo.
Lääkärit alkoivat tuoda asiaa yhä enemmän esille yhteiskunnallisena ongelmana.
Aborttilaki vuonna 1950 vastasi lääkäreiden tarpeeseen
Ensimmäinen aborttilaki Suomessa tuli voimaan vuonna 1950.
Se salli abortin vain jos sikiö oli vammainen, jos raskaana oleva oli alle 16-vuotias, tai jos synnytys vaarantaisi naisen hengen tai terveyden. Raiskauksesta tai insestistä raskaaksi tullut saattoi saada laillisen abortin vain, jos oli tehnyt rikosilmoituksen asiasta.
– Lääkärit ottivat abortin omalle tontilleen. Laki siirsi raskauden keskeytyksen lääketieteellisen asiantuntijuuden piiriin ja harkinnan alle, Ilpo Helén kertoo.
Hänen mukaansa liberaalisti ajattelevat lääkärit saattoivat auttaa hädässä olevia naisia ja keskeyttää raskauden lain suomin oikeuksin.
Laki ei kuitenkaan ratkaissut asiaa. Vaikka lääkärit saivat tehdä abortin laillisesti, kurinpito ja kontrolli niiden tekemiseen oli iso, ja laittomia abortteja tehtiin edelleen.
1960-luvun liikehdintä kirvoitti keskustelut vapaammasta aborttilaista
Pastori Matti Hakkarainen, lääketieteen lisensiaatti Klaus W. Karlsson sekä lääkäri Pekka Salmimies.Yle
1960-luvun naisen aseman muutos sekä vapaammat keskustelut sukupuolirooleista ja seksuaalisuudesta herättivät kritiikkiä myös aborttilakia kohtaan.
Aborttikeskustelu vuosikymmenen puolivälissä nosti esiin lapsen oikeuden syntyä haluttuna sekä naisen vapauden päättää asiasta, joka vaikutti suuresti hänen elämäänsä.
Ehkäisypillerien tulo markkinoille oli vastaus vapaampaan sukupuolielämään, mutta niiden hankkiminen yksityislääkäriltä tai kondomien pyytäminen apteekista tiskin takaa saattoi olla nuorelle ylivoimainen tehtävä.
Vuonna 1965 Ylen Ajankohtainen studio -radio-ohjelma avasi keskustelun laittomista aborteista ja vuonna 1950 säädetyn lain epäoikeudenmukaisuudesta.
Ylen Elävästä arkistosta voit katsoa ja kuunnella 1960-luvun keskusteluja abortista:
- Aborttia vastustettiin 1960-luvulla moraalittomuutena ja murhana
- Ylen aborttiohjelma nostatti mielipidevyöryn
Vuonna 1969 perustetun Seksuaalipoliittinen yhdistys Sexpon tavoitteena oli edistää tasapainoista ja oikeaan tietoon perustuvaa seksuaalielämään Suomessa. Sexpon tarkoituksena oli kumota vanhoilliset seksuaalisuutta kahlitsevat lait. Tähän kuului myös tiukka aborttilaki.
Vaikka yleinen mielipide alkoi olla kypsä uudelle aborttilaille, keräsi aihe myös jyrkkää vastustusta. Eduskunnassa pidettiin puheenvuoroja kansan moraalin romahtamisesta ja avioliiton tuhosta.
Uusi laki hyväksyttiin vuonna 1970. Nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, Suomen aborttilainsäädäntö näyttäisi olevan muutoksen edessä. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että kansalaisaloite vanhentuneen aborttilainsäädännön uudistamiseksi etenee mitä luultavimmin eduskunnassa täysistuntoon päätettäväksi ensi syksynä.
Lue myös:
Suomi on Pohjoismaiden outo lintu raskaudenkeskeytyksissä: vähiten abortteja, tiukin lainsäädäntö