Opetusministeri Henriksson: Tästä syystä koulu­päiviä pidennetään ala­koulussa

Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mielestä hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia, miten kouluihin saadaan lisää aikuisia ja nykyistä parempi työrauha.

– Lukutaito on heikentynyt kautta linjan ja meidän on panostettava nyt siihen, että lapset ja oppilaat oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan paremmin kuin aikaisemmin, Henriksson sanoo Ilta-Sanomille.

Hän viittaa Pisa-tuloksiin, jotka osoittavat selvästi, että peruskoulun päättävistä 15-vuotiaista liian suuri osa ei osaa kunnolla lukea, kirjoittaa ja laskea. Sen vuoksi hallitus lisää vuosiviikkotunteja alakouluun.

– Alakouluun vuosiluokille 1–2 tulee kaksi vuosi­viikko­tuntia lisää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, jotta vahvistetaan lukutaitoa niin varhain kuin mahdollista, koska lukutaitohan vaikuttaa koko kouluaikana oppimiseen ja oppimis­tuloksiin. Ja vuosiluokille 3–6 on tarkoitus lisätä yksi vuosiviikkotunti matematiikkaa, Henriksson kertoo.

Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa sitä, että ainetta opiskellaan yksi tunti viikossa. Nyt tuntimäärä siis kasvaa.

– Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että päivät alakoulussa pikkuisen pitenevät. Mutta kansainvälisesti katsottuna meillä on Suomessa hyvin lyhyet koulupäivät alakoulussa.

Vuosiviikkotunteja lisätään muuttamatta opetussuunnitelmaa. Koulut voivat vaikuttaa toteutukseen lukujärjestyksiä tehdessään.

Vuosiviikkotuntien lisäämisellä halutaan Henrikssonin mukaan luoda työrauhaa, jotta oppilaalla ja opettajalla on riittävästi aikaa perustaitojen oppimiseen.

– Se tarkoittaa myös sitä, että tulee enemmän aikuisia kouluun.

Hallitus varaa tätä varten 20 miljoonaa euroa lisää rahoitusta kouluille.

Vuosiviikkotuntien lisäyksen on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2025 eli runsaan vuoden kuluttua. Lakiluonnos on ollut jo lausunto­kierroksella ja seuraavaksi sitä käsitellään ministeri­työryhmässä, ennen kuin hallituksen esitys on valmis.

Kännyköiden käyttöä rajoittamalla halutaan parantaa työrauhaa kouluissa. Henriksson huomauttaa, että kaupungit ja koulut voivat tehdä paljon jo nyt kännyköiden käytön rajoittamiseksi.

– Järjestyssääntöjen kautta on mahdollista puuttua kännykän häiritsevään käyttöön. Perustus­opetuslaki antaa siihen jo oikeuden esimerkiksi rehtorille tai opettajalle, jos oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.

Hallituksen tavoitteena on lisätä lain­säädännöllä opettajan ja rehtorin työkaluja ja antaa opettajalle harkintavaltaa mobiililaitteiden käyttöön.

– Hallitus vahvistaa opettajan mahdollisuutta päättää itse, käytetäänkö tunnilla mobiililaitetta vai eikö käytetä.

Opetusministeri patistaa kuntia ja kouluja puuttumaan kännyköiden käyttöön ripeästi järjestys­säännöillä. Hän kertoo, että monissa koulussa oppilaat jättävät ensimmäisestä luokasta lähtien kännykät ”parkkiin”. Parkki tarkoittaa esimerkiksi kännykän jättämistä laatikkoon.

– Oppilaat ovat jo tottuneet siihen, kun he tulevat yläkouluun.

Kännyköiden käyttö kouluissa on ongelma erityisesti yläkoulun puolella, ei niinkään alakoulussa. Henrikssonin mukaan virkamies­puolella ei ole käyty vielä keskustelua, ulotettaisiinko kännykkä­rajoitus lukioon tai 18-vuotiaisiin asti.

Henriksson huomauttaa, että lukioissa käytetään paljon digitaalisia oppimateriaaleja ja tietokonetta, mitä opetusministeri ei pidä ainoastaan myönteisenä asiana. Hänen mukaansa monet lukiolaiset haluaisivat kirjat takaisin.

Hallituksen esitys kännyköiden käytön rajoittamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.

Hallitus pyrkii puuttumaan myös koulukiusaamiseen. Tavoitteena on laajentaa hyväksi todettuja toimintamalleja koko maahan.

– Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on tehty niin, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, eli on esimerkiksi väkivaltainen, niin tästä tehdään rikosilmoitus, Henriksson kertoo.

Koolle kutsutaan myös ryhmä, jossa ovat tekijä, uhri, molempien huoltajat, poliisi, sosiaalitoimi ja koulu. Tarkoituksena on käydä tapahtuma läpi ja pohtia, miten se ei toistuisi.

– Tämä toimintamalli on toiminut hyvin.

Henriksson korostaa, että jokaisessa kunnassa ja koulussa voidaan tehdä jo paljon kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Viertolan kouluampumisen jälkeen on Henrikssonin mielestä syytä pohtia, mitä voidaan tehdä vielä lisää.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että kaikki lähtee välittämistä ja empatiasta.

– Juuri nyt kaikista tärkeintä on se, että me välitämme toinen toisistamme. Me uskallamme keskustella vaikeista asioista ja pidämme huolen siitä, että jokainen tämän traagisen tapauksen jälkeenkin selviää, Stubb sanoi.

Henrikssonin mielestä on erittäin hyvä, että presidentti nostaa empatian esille ja sen, että asia koskee meitä kaikkia.

– Tärkeää on mielestäni se, että aikuiset ympäri Suomen miettisivät, mitä he itse voivat tehdä ollakseen esimerkki lapsille ja nuorille.

Henrikssonin mielestä on myös erittäin tärkeää keskustella tapahtuneesta ja millä toimintamalleilla kiusaamista pystytään vähentämään.

Hän sanoo, ettei hän missään nimessä sulje pois vaihtoehtoa, että presidentti järjestäisi pyöreän pöydän keskustelun aiheesta, mikäli presidentti olisi siihen halukas.

Stubb sanoi presidentinvaalikampanjan aikana, että hän kehittäisi Kultaranta-keskusteluja laajemmiksi keskustelu­foorumeiksi, joissa presidentti olisi kuuntelemassa ja keskustelemassa vaikeista kysymyksistä.

Iltalehti haastatteli Henrikssonia koulu-uudistuksista aiemmin.