Oikeudenmukainen siirtymä mainittiin, köyhimmät maat eivät saaneet haluamaansa.
Työntekijäjärjestöjen edustajat vaativat Glasgow’n ilmastokokouksessa nopeita toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi muiden kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa.
Palkansaajien keskusjärjestöjen edustajien mielestä oikeudenmukainen siirtymä oli kohtuullisesti mukana ilmastokokouksen päätöksissä. Sen sijaan rahoitus- ja markkinamekanismilinjaukset olivat pettymys.
SAK:n, STTK:n ja Akavan edustajien mukaan oikeudenmukainen siirtymä vilahteli totuttua useammin neuvottelijoiden ja tarkkailijoiden puheissa. Tosin tulkinnat käsitteen sisällöstä olivat välillä kaukana YK:n Pariisin sopimuksen määritelmästä. Afrikan maat liittävät sen lisärahoitusvaatimuksiin ja rikkaat öljymaat fossiilisista tuotteista luopumisen kompensointiin.
Ammattiyhdistysliike teki puolestaan paljon töitä muistuttaakseen neuvottelijoita siitä, että hyvälaatuiset työpaikat ja työntekijöiden oikeudet ovat keskeisen osa oikeudenmukaisen siirtymän sisältöä.
– Työntekijöiden oikeudet olivat jäädä kokonaan pois markkinamekanismipäätöksistä. Loppujen lopuksi ne saatiin sisään johdantoteksteihin muiden ihmisoikeuksien rinnalle, toteaa neuvotteluissa paikan päällä ollut SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka.
Oikeudenmukainen siirtymä mainitaan myös Glasgow’n päätöksissä.
Varsinaisten ilmastoneuvottelupäätösten lisäksi muutama teollisuusmaa ja EU:n komissio allekirjoittivat kokouksen ensimmäisellä viikolla julistuksen, jossa luvataan tukea työntekijöitä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisessä kansainvälisissä kehityshankkeissa. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta toistaiseksi.
Köyhimmät maat pettyneitä ilmastorahoituslupauksiin
Teollisuusmaiden jo vuonna 2009 lupaama sadan miljardin dollarin vuosittainen tukirahoitus kehittyville maille jäi sopimatta. Samoin konkreettiset toimet sen saavuttamiseksi jäivät ulos sopimuksesta.
Teollisuusmaat lupasivat kuitenkin tuplata ilmastonmuutokseen sopeutumiseen käytettävän rahoituksen vuoteen 2025 mennessä ja jakaa julkisen rahoituksen tasan ilmastotoimien hillintä- ja sopeutumishankkeisiin.
Köyhimmät ja haavoittuvimmissa asemassa olevat maat pettyivät jälleen näihin päätöksiin.
– Odotetun tukirahaston sijaan kehitysmaille luvattiin lisää teknistä tukea, joka on tarkoitettu ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä selviämiseen. Tämä merkitsee sitä, että keinot maailman eriarvoisuuden vähenemiseksi eivät konkretisoituneet, huomauttaa STTK:n työelämä ja innovaatio asiantuntija Leila Kurki.