Neurologian erikoislääkäri kertoo, minkälainen unohtelu on täysin normaalia ja mistä ei tarvitse olla huolissaan.
Onko tällainen unohtelu normaalia? Vai onko minulle tulossa muistisairaus?
Nämä ovat muististaan huolestuneiden työikäisten useimmin lääkäriltä kysymiä kysymyksiä.
– Paljon on nykyään työelämässä olevilla huolta muistista – ja se on usein perusteetonta, sanoo neurologian erikoislääkäri, apulaisprofessori Eino Solje, joka toimii Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtajana.
Kun työelämän vaatimukset ovat koventuneet, moni on alkanut odottaa itseltään jopa epäinhimillistä suoristuskykyä.
– En tiedä, kuinka superihmisiä oikein kuvittelemme olevamme, Solje naurahtaa.
Tosiasia kuitenkin on, että työmuistin – eli asioita lyhytkestoisesti tallentavan ja prosessoivan muistin – kapasiteetti on vain tietyn laajuinen.
– Työmuistin kaista on aika rajallinen. Itselläni pysyy mielessä jollakin lailla 5–7 asiaa, jos on oikein hyvä päivä. Ja silti työpöytäni on aina täynnä kaikenlaisia muistilappusia.
Työmuistin kaista on rajallinen, neurologi muistuttaa.
Kauppalistan käytöstä ei tarvitse huolestua
Joidenkin tutkimusten mukaan jopa kolmannes työikäisistä on omasta muististaan huolestunut, ja ilmiö näkyy myös lääkärin vastaanotolla.
Tätä huolta neurologi haluaisi lievittää.
– Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä, että suhteessa työikäisten suureen määrään, muistisairauksiin sairastuneita alle 65-vuotiaita on hyvin vähän. On siis harvinaista, että näin käy.
Toisekseen unohtelu on täysin normaalia.
– Ei ole mitään syytä huolestua siitä, että joutuu käyttämään kauppalistaa.
Sekin on tavallista, että ajoittain hukassa ovat silmälasit, autonavain tai puhelin.
– Tällaiset hukkaamiset kertovat enemmän senhetkisestä keskittymiskyvystä. Huolestuttavaa ja muistisairauteen viittaavaa olisi se, jos hukkaisi silmälasit eikä muistaisi, että näin on tapahtunut.
Solje kertoo, että moni on myös nähnyt isovanhempiensa muistisairauden, ja siksi ahdistuu, kun oma muisti pätkii.
– On totta, että perimä on yksi tärkeä tekijä muistisairauksien diagnostiikassa. Mutta jos isovanhemman muistisairaus on puhjennut 90-vuotiaana, olisi aika kummallista, että seuraavissa sukupolvissa sairastuttaisiin 50-vuotiaana.
Tästä tiedät, ettei kyse ole muistisairaudesta
Jos muistin ajoittaisesta takkuamisesta huolimatta selviät samoista työtehtävistä yhtä lailla kuin ennenkin, silloin kyseessä ei voi olla muistisairaus.
– Mikäli tiedonkäsittelyongelma viittaa muistisairauteen, sen pitää haitata arkista suoriutumista. Tiedonkäsittely heikentyy niin selvästi, ettei työ enää suju kuten ennen, etkä saa arkea pyöritettyä – ja tämä toistuu päivästä toiseen eikä vain silloin, kun olet nukkunut huonosti.
Vaikka Soljen mukaan moni on turhaan huolestunut muistisairauden riskistä, hän korostaa, että on silti täysin perusteltua ottaa työterveyteen yhteyttä, jos kokee, ettei muisti toimi kunnolla.
– Ehdottomasti kannattaa selvittää, mistä on kyse. Muistioire voi olla esimerkiksi masennuksen oire tai työtehtävien järjestämisestä johtuva oire, jos työmuistilta yksinkertaisesti vaaditaan enemmän kuin se pystyy käsittelemään. Joskus muistiongelmien syy on myös selkeästi hoidettava sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta.
Eino Solje kertoo 7 syytä, jotka ovat työikäisen muistin takkuamiseen todennäköisempi selitys kuin muistisairauden puhkeaminen.
7 yleistä syytä työikäisen muistiongelmiin:
1. Huono uni
Huonosti nukutun yön jälkeen ei ole lainkaan yllättävää, että päivä sujuu muistilappujen varassa. Riittämätön uni on erittäin yleistä, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan jopa viidesosa suomalaisista kokee nukkuvansa liian vähän. Yleisintä kokemus riittämättömästä unesta on 40–54-vuotiailla: tässä ikäryhmässä miehistä lähes kolmasosa ja naisista melkein neljäsosa koki nukkuvansa liian vähän.
Riittämätön uni on työikäisillä erittäin yleinen syy muistin pätkimiseen.
2. Liika alkoholi
Muisti toimii harvalla kirkkaasti silloin, jos säännöllisesti käyttää runsaasti alkoholia. Alkoholin tiedetään sotkevan tiedonkäsittelyä ja muistia niin voimakkaasti, että niiden kohenemiseen voi runsaan käytön lopettamisen jälkeen kulua 3–6 kuukautta. Esimerkiksi muistisairausdiagnostiikkaa ei voikaan tehdä luotettavasti runsaan käytön aikana.
3. Masennus
On totta, että monien muistisairauksien ensioireet saattavat muistuttaa masennuksen oireita. Työikäisten keskuudessa masennus on kuitenkin erittäin paljon yleisempi työmuistin kuormittumisen syy kuin muistisairaus.
4. Stressaaminen ja huolestuminen
Stressaantuneena ja huolestuneena muistissa pysyy vähemmän asioita. Jos alkaa esimerkiksi huolestuneena tarkkailla muistisairauden merkkejä itsessään, asiasta ahdistuminen melko varmasti huonontaa muistia entisestään.
5. Työuupumus
Burnoutissa harvalla muisti toimii enää kovin kirkkaasti. Työuupumus on tavallisimpia syitä nuorempien ihmisten muistihäiriöille.
6. Uni- ja rauhoittavat lääkkeet
Rauhoittavat lääkkeet heikentävät merkittävästi tiedonkäsittelytoimintoja. Samoin niille läheistä sukua olevat vanhanaikaiset unilääkkeet voivat sotkea muistia, ja ne estävät myös luonnollisen unen – mikä voimistaa vaikutusta entisestään.
7. Muut lääkkeet
Tiedonkäsittelyä voivat hidastaa myös muut lääkkeet, kuten opiaattipohjaiset kipulääkkeet, vanhat virtsankarkailulääkkeet ja trisykliset masennuslääkkeet.
Fakta
Näin huolehdit aivojen terveydestä
■ Iso osa aivojen painosta on verisuonia, ja siksi kaikki verisuonia hoitavat terveelliset elämäntavat edistävät myös aivoterveyttä.
■ Mittaa ja hoida tarvittaessa verenpaine ja kolesteroli ja jos sairastat diabetesta, pidä huolta hyvästä hoitotasapainosta.
■ Älä tupakoi.
■ Pysyttele normaalipainossa.
■ Liiku runsaasti.
■ Käytä pyöräily- ja laskettelukypärää.
■ Vältä kaikkien päihteiden runsasta käyttöä. Minkään päihteen liiallinen käyttö ei ole hermosoluille hyväksi.
■ Tapaa muita ihmisiä, sillä aivot kaipaavat sosiaalisuutta.
■ Tarjoa aivoille riittävästi mielekästä kuormitusta. Monet harrastukset ovat tähän tarkoitukseen hyviä, kuten palapelin kokoaminen, kielikurssi, teatteriesityksen harjoittelu tai tanssi.
■ Vältä liiallista huolta ja stressiä ja pyri löytämään aiheita myönteiseen ajatteluun.