Presidentti Niinistö pani merkille muutoksen Medvedevin käytöksessä – ”En tiedä, miten sitä pitää lukea”

Presidentti Sauli Niinistö asettuu kuviin kesäasunnollaan Kultarannassa Munkkimäen huvilan edustalle. Valkoposkihanhet kaakattavat ja nokkivat vihreää ruohoa. Niinistön paineistetut työkiireet jatkuvat, mutta on hänellä kevyempääkin odotettavaa.

– Kun tuntee kasvien kasvupaikkoja, niin niitähän sitten keväällä kiertää, että jaha nuo kaverit ovat tulleet, nämä eivät vielä. Tässä seuraa nyt suuren juhlan aika eli valkolehdokit alkavat aueta. Ei niitä täällä Kultarannassa ole, mutta tiedän paikat kyllä.

Presidenttiä viehättää valkolehdokeissa ”suhteellisen vaatimaton, mutta herkkä ulkonäkö”.

– Ennen kaikkea se öinen tuoksu.

Kesä on kaunis, mutta maailma nyt kova ja kylmä.

Ukrainassa haisee kuvottavasti verelle ja ruudille Venäjän presidentin Vladimir Putinin vuoksi. Suomen Nato-tiellä tukkina kiskoilla makaa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.

Niinistö kehottaa suomalaisia varautumaan siihen, että sota Ukrainassa tulee kestämään pitkään.

– Vaara on suuri. Tehdäänpä jonkinlainen välirauha, aselepo tai ei, niin jossain vaiheessa asemat jumittuvat. On hyvin suuri vaara, että se, mitä olemme kahdeksan vuotta nähneet, tulee jatkumaan kovemmin panoksin vain, vaikka päädyttäisiin jonkinlaiseen asemasotaan.

Viime viikolla Kiovassa Volodymyr Zelenskyin rinnalla nähtiin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz, sitten Britannian pääministeri Boris Johnson. Niinistö kertoo suoraan, miksi häntä ei ole Kiovassa vielä nähty.

– Zelenskyi esitti minulle vierailukutsun puhelimessa, kun viimeksi hänelle soitin. Tuolloin en tiennyt pääministerin matkustavan. Zelenskyi muistaa hyvin, että osallistuin Krim-foorumin kokoontumiseen viime elokuussa, vaikkei sinne montaa läntistä valtiomiestä paikalle tullut. Kun pääministeri oli sinne lähdössä, niin en aivan samaan syssyyn sinne lähtenyt. Hyvä, että hän kävi.

Presidentin vierailua ei oltu vielä ehditty valmistelemaan, kun Marinin vierailu Ukrainan pääministeri Denys Šmyhalin kutsusta toteutui. Presidentti Zelenskyin kanssa on sovittu, että presidentti tulee vielä vierailemaan.

– Varmasti puhun vielä uudelleenkin Zelenskyin kanssa kuten olen monta kertaa tehnyt. Ja käynkin, kuten moneen kertaan aiemmin, kun asioita on yritetty edistää.

Nyt Niinistön katse on tiukasti kiinnittynyt Turkki-solmun aukaisemiseen ja Naton ensi viikolla Madridissa pidettävään huippukokoukseen. Niinistö aikoo tavata Erdoğanin Madridissa kahdenvälisesti.

– Meidän status Madridissa riippuu siitä, mitä tällä viikolla tapahtuu. En usko, että tapahtuu vielä mitään merkittävää. Se on aivan selvä asia, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset saavat kokouksessa runsaasti kannatusta ja myötätuntoa. Ukraina varmasti dominoi ilmapiiriä.

Niinistö aikoo tavata Madridissa kahdenvälisesti myös Kroatian presidentin Zoran Milanovićin. Hän on esittänyt hämmentäviä lausuntoja Suomen Nato-jäsenyydestä.

– Perusrakennelma siinä on sama kuin Turkin kanssa. Käydä kauppaa jollakin, joka ei asiaan liity.

Turkki-umpisolmua saatiin joissakin asioissa höllennettyä hivenen Naton sihteeristön isännöimissä virkamiestason keskusteluissa maanantaina. Se oli ensimmäinen neuvottelukosketus turkkilaisiin useampiin viikkoihin. Niinistön mukaan Turkki on peruuttanut tapaamisia tai ei ole halunnut niihin tulla.

Matkaa yhteisymmärrykseen on maanantain jälkeen vielä jäljellä.

– Hyvää, että keskustelun jatkamisesta sovittiin, Niinistö kuittaa.

Natolla on käytössään jäsenmaidensa kautta kovat diplomaatti- ja tiedustelukanavat. Turkin aikeet eivät kuitenkaan tulleet ilmi ennen kuin Niinistö ja Marin kertoivat Nato-kantansa.

– Sen tiedustelijan olisi pitänyt olla Erdoğanin päässä. En usko, että Turkin hallinnon ulkoministeri olisi tietoisesti levittänyt väärää sanomaa vielä viikkoa aiemmin suomalaiskollegalleen tai että Naton sihteeristöllä olisi ollut virhetietoa. Solmun teki yllättäen Erdoğan ja hän sen tietää, minkälainen solmu se on. Pitää syntyä yhtä äkkinäinen tilanne, että hän solmunsa selvittää.

Voiko Erdoğanilla ja Putinilla olla jokin yhteinen sopimus Suomen ja Ruotsin Nato-tien hidastamisesta?

– Sitä ovat seuranneet tiiviisti muutkin maat kuin me, eikä siitä ole kukaan mitään viitteitä saanut.

Niinistö arvioi, että Turkki olisi saattanut nostaa Suomen Nato-tien jumittaneet kysymykset esiin, olisipa Suomi hakenut Natoon missä tilanteessa tahansa.

– Kun puhutaan hyvistä ja huonoista ajoista, niin minulla on sellainen tunne, että tämä sama ongelma olisi ollut jokaisena aikana. Turkki on näitä kysymyksiä pitkään korostanut, toki suhteessa koko länteen.

Niinistön ja Putinin historia on Suomessa hyvin tiedossa. Niinistön ja Erdoganin suhteesta tiedetään vähemmän, eivätkä he ole olleet kovin tiiviisti yhteyksissä.

– Tapasin hänet viime syksynä New Yorkissa. Sitä ennen taitaa olla vuoden 2015 Turkin-valtiovierailu. Satunnaisesti olen hänet joissain kokouksissa nähnyt ja varmaan jonkin sanan vaihtanut. Ne ovat olleet enemmän small talkia. Kyllä nuo parikin pidempää tapaamista ovat riittäneet hahmottamaan hänet. En sen tarkemmin lähde kuvaamaan.

Niinistö nostaa Erdoganin hahmottamisessa mielenkiintoisena vuoden 2015 valtiovierailun tapahtuman.

– Turkissa oli kaksi päivää aikaisemmin ollut terroristi-isku. Me sitten vaimoni kanssa ehdotimme, että mennään jättämään kukat sinne. Sitten Erdogan puolisoineen tuli sinne myöskin mukaan ne kukat laskemaan. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että terroristi-iskun kohteena oli hallituksen vastainen mielenosoittajajoukko.

Niinistöä kypsyttää julkisessa keskustelussa esiin nostetut näkemykset Turkin mielistelystä tai sille periksi antamisesta, jotta ongelma ratkeaisi.

– Se on typerää puhetta. Kun Naton pääsihteeri (Jens) Stoltenberg täällä Kultarannassa käytti sanaa Türkiye, hän totesi, että se on YK:n tämänhetkinen maanimi, jota Nato-käyttää. Sitten kun erehdyin käyttämään sitä kerran, niin se oli joidenkin mielestä mielistelyä. Ei meillä ole mitään tarvetta mielistellä. Olen selvästi sanonut, että Suomi täyttää nyt jo keskimäärin Naton nykyisten jäsenmaiden suhtautumisen Turkin esiin nostamaan terrorismiongelmaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak piti ”potentiaalisesti katastrofaalisena” Niinistön Kultaranta-keskusteluissa antamaa vakuutusta siitä, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon Turkki-ongelmasta huolimatta yhdessä.

– Jos me nyt ilmoittaisimme, että hyvä; me haemme yksin, niin ei Turkki siitä käyttäytymistään muuttaisi. Siitä ei tämän prosessin kannalta olisi mitään hyötyä. Jos Turkilla on sellainen käsitys, että se Suomea ja Ruotsia todella jollain tavalla erikseen kohtelee, se tulisi toisella tavalla näkyviin. Esimerkiksi silloin kun kanta virallisesti pitää muodostaa.

Niinistö viittaa jäsenyyden ratifiointiprosessiin. Riski Suomen Nato-tilanteen jäätymisestä on olemassa. Niinistö muistuttaa, että harmaan ajan venyessäkin erilaisia sotaharjoituksia tulee säännöllisesti joka vuosi.

– Kaikki keskustelut, jotka olen tästä käynyt viittaavat siihen, että varsin joustavalla tavalla voidaan harjoituksia lisätä, jos ilmenee syytä tai tarvetta.

Sodan Euroopassa aloittanut Putin vertasi itseään hiljattain tsaari Pietari Suureen. Putin rinnasti Ukrainan hyökkäyssotansa tsaarin Venäjän 1700-luvun suuren Pohjan sodan valloituksiin.

– Ne ovat näitä hänen historiallisia äiti-Venäjä katsauksiaan ja käsityksiään, joita hän on ennenkin tarjonnut. Pohjan sota -viittaus erityisesti Baltian kohdalla on hyvin sopimaton, Niinistö sanoo painokkaasti.

Putin innostui Pietari Suuresta – Suomessa Pietarin perustajan maine ei ole hääppöinen

Niinistön mukaan Putin ei äiti-Venäjä-puheitaan ole hänelle kahdenvälisesti niinkään puhunut, vaan tällä on halu pitää nämä esitelmät julkisesti. Pietari Suuri kävi Pohjan sotaa 21 vuotta. Pultavan taistelussa hän löi ruotsalaiset. Venäjä valtasi Baltian ja miehitti Suomen vuosiksi. Putinin mielestä Pietari Suuri ei ottanut sodassa mitään, vaan palautti sen, mikä Venäjän oli. Hän katsoi, ettei kukaan aluksi tunnustanut Pietariakaan venäläiseksi ja mutta ajan saatossa asia muuttui. Näin kävisi Ukrainassakin.

– Mahdollisesti hän pyrkii tällaista käyttämään ikään kuin perusteluna, että se mitä 1700-luvulla Pietarin kohdalla tapahtui, on sittemmin hyväksytty. Se ei ehkä oikein Ukrainan tilanteeseen sovellu, Niinistö naurahtaa epäuskoisena.

Putinin terveydentilasta on esitetty monenlaisia arvioita. Moskovasta tihkuvien tietojen valossa hänen sanotaan olevan ainakin aiempaa vainoharhaisempi. Niinistö ei Putinin terveydentilaan ota kantaa mutta arvioi oman kokemuksensa pohjalta tämän mielenliikkeitä.

– Hänellä on syvää turhautumista, kiukku, joka on ehkä kehittynyt vihaksikin. Se lähtee liikkeelle siitä, että hän näki lännen kohdelleen Venäjää jollain tavalla väärin jo 90-luvulla. Syvä turhautumisen tunnelma on välittynyt sekä hänen puheistaan että tapaamisissa. Jos ihminen on syvästi turhautunut pitkään, niin ihan ihmistaipumus voi olla hakea tekijöitä, jotka oikeuttavat lisäturhautumiseen. Tällainen kehityskaari epäilemättä on nähtävissä.

Niinistö on pannut merkille Moskovasta kantautuneista ulostuloista Dimitri Medvedevin kärjekkäät lausunnot.

– Medvedev on antanut itsestään huomattavan paljon julkisuusmerkkejä. Erittäin kovia lausuntoja. Hän ei ole aikaisemmin käyttäytynyt sellaisella tavalla. En tiedä, miten sitä pitää lukea. Täytyy muistaa, että hän on turvallisuusneuvostossa. Saattaa olla että hän kokee sen roolinsa tuottavan näitä ulostuloja, mutta olen pannut ne merkille.

Medvedevin kovien puheiden on ajateltu liittyvän Venäjällä mahdollisesti käynnissä olevaan Putinin seuraajapeliin. Niinistä ei usko, että Venäjä ajautuisi kaaokseen, vaikka nykyregiimin mahdollinen pohdinta asiasta ei seuraajapelissä sellaisenaan toteutuisi.

– Muistutan nyt, että 90-luvun alussa Boris Jeltsinin esiintulo katsottiin kuitenkin tavallaan sivusta väliintuloksi. Silti säilyi perusjärjestys sellaisena kuin se siellä nyt on.

Scholz ja Macron ovat saaneet kritiikkiä yhteydenpidostaan Putinin kanssa. Macron sai kritiikkiä sanottuaan, että Venäjän nöyryyttämistä pitäisi välttää sodan päättämisessä.

– Jos rauhaa ajatellaan, sellainen tilanne tulee jossain vaiheessa vastaan, että on oltava keskusteluyhteys. Siinä mielessä ymmärrän hyvin Macronin ja Scholzin ajattelua. Sitten muutama Macronin kommentti saattaa olla sellainen, jonka hän itsekin on jättänyt toistamatta. Päätarkoitus on tärkeä: pitää auki mahdollisuus keskusteluun.

Haluatteko te pitää mahdollisuuden oman linjanne aukioloon Putinille?

– Varmasti se on mahdollista. Silloin siitä täytyy olla jotain hyötyä. Viimeksi kun soitin, niin lisätekijä oli, että halusin puhtaasti tiedonantona kertoa Nato-jäsenyyden hakemisesta. Myös Zelenskyin terveiset neuvotteluhaluista.

”

Jos rauhaa ajatellaan, sellainen tilanne tulee jossain vaiheessa vastaan, että on oltava keskusteluyhteys. Siinä mielessä ymmärrän hyvin Macronin ja Scholzin ajattelua.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostattanut monelle suomalaiselle ahdistuksen siitä, että voiko sota tulla Suomeen. Niinistön viesti heille on seuraava:

– Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että koko laajan sotatilan ajan erityisesti lännessä on korostettu sitä, että sodan laajentumisriskiä ei oteta. Toisaalta se on ärsyttänyt monia ihmisiä, jotka halusivat ainakin sodan alkuvaiheessa, että sinne vaan Naton hävittäjät paikalle. Tämä on kaksiteräinen miekka, mutta minulla on ymmärtämystä siihen, että alueellista laajentumista pyritään välttämään kaikin keinoin. Toistaiseksi se on varsin hyvin onnistunut.

Onko sodan jatkuessa väistämätöntä, että Nato joutuu ottamaan suurempaa riskiä?

– Jos suursota alkaa, niin se ei hyvin pääty kenenkään kohdalla. Sen välttäminen on tässä hyvin tarkoin mielissä.

Niinistö haluaa uskoa, että länsi pysyy yhtenäisenä Ukrainan tukena, vaikka inflaatio tyhjentää kansalaisten lompakoita ja sodan pitkittyessä eri maissa käydään vaaleja. Macron menetti juuri Ranskan vaaleissa parlamentin enemmistön.

– Sietokyky on nyt koetteilla. Olemme ajatelleet niin, että Venäjän sietokyky erityisesti talouden vuoksi pettäisi. Saattaa hyvin olla, että Venäjällä lasketaan, että läntisen yleisen mielipiteen yleinen sietokyky tai tahtotila heikkenisi sen vuoksi, että ihmiset luonnostaan väkisinkin joutuvat keskittymään omiin asioihinsakin.

Oletteko huolissanne siitä, että hintojen nousun myötä ihmiset käpertyisivät lännessä omiin ongelmiinsa?

– Ihmiset joutuvat entistä enemmän miettimään omaa olemistaan. Uskon, että perustunnelma Ukrainan syvästä ymmärtämisestä säilyy.

Ennen Ukrainan sotaa Suomen julkisessa keskustelussa usein sanottiin, että Natoon pitäisi mennä hyvällä säällä. Presidentti Sauli Niinistö kiistää, että Natoon mentäisiin nyt huonoimmalla mahdollisella säällä.

– Ei nyt tosin kauhea hyvälläkään. Tilanne on levoton, mutta hyvän ja huonon sään pohdiskelijat ovat puhuneet sellaisen sodan alkamisesta, jossa me olisimme jo väistämättä osallisina. Siitähän ei nyt ole kysymys.

Niinistön mukaan on päivänselvää, että nyt saavutetun kaltaista laajaa ja riidatonta tukea ei Suomesta olisi löytynyt hyvällä säällä.

– Ei todellakaan. En usko, että olisin kääntänyt puolueiden päitä. Meillä on ollut paljon valtionjohdossa merkittävissä tehtävissä olevia ihmisiä, jotka ovat sekä ennen että jälkeen virkakauttaan kannattaneet voimakkaasti Natoa, mutta eivät sen aikana. Luulen, että siinä on ollut realismia mukana. Naton komissiolle syksyllä vielä totesin, että laaja tuki olisi välttämätön, koska meillä ei ole varaa tehdä turhaa yritystä.

Miten Niinistö on sitten jaksanut raskaan kevään taistot, joihin oman kierteensä toi koronan jälkeen sairaalaan vienyt keuhkokuume?

– Olen tottunut elämään jo valtiovarainministeriaikoina kokonaisvaltaisesti, vaikka ei aina olisi kokousta tai keskustelua päällä, niin koko ajan tarkkana sille, mitä tapahtuu, ja tässähän sitä on nyt joutunut olemaan. Tietenkin, ne vaiheet jolloin olin sairaana, niin silloin se oli vähän tiukempaa.

Madridin huippukokouksen jälkeen Niinistö näkee horisontissa mahdollisuuksia vapaisiin päiviin ja viikonloppuihin. Hän on puuhastelija, ei lepolassessa lepäilijä.

Mökillä riittää projektiksi kaatuneita puita. Aikaa jää perheelle ja valkolehdokeille.

Rouva Jenni Haukio kirjoittaa parhaillaan kirjaa tasavallan presidentin puolisona olemisesta.

– On hyvä, että hän avaa vähän presidenttipuolison olemisen kokonaisuutta. Hän on kirjoittanut paljon. Kolumneja ja muita.

Kevät on täynnä suuria historiallisia käänteitä. Omien muistelmien kirjoittamiseen Niinistö ei ole vielä löytänyt aikaa.

– Se vaatii minulta niin suurta rauhaa ja keskittymistä, että en ole kyennyt kirjoittamaan mitään. Paitsi tietenkin päiväkirjaa päivittäin. Ei sekään helppoa ole. Kun hädissään pistää tärkeimmät asiat ylös, niin jälkeen päin huomaa, että paljon mukavaa ja kivaakin olisi voinut kirjoittaa. Ei vaan sattunut sillä hetkellä tulemaan mieleen.

Juhannukseksi Niinistö perheineen suuntaa Selkämeren rannikolle Kristiinankaupungissa Siipyyn suunnalla sijaitsevalle rouva Haukion sukumökille.

Niinistöllä on valmiina osuvat sanat kesänviettäjille poikkeuksellisten aikojen keskelle.

– Kun juhannusta vietetään, niin vaikka maailmassa on nyt ikäviä ja raskaita asioita, kannattaisiko niistä ottaa se ajatus, että nautitaan kahta enemmän niistä asioista, jotka ovat hyviä? Muun muassa juhannuksen taiasta, joka meilläkin tulee pitämään sisällään saunomista ja koivun tuoksua. Perinteistä juhannuksen viettoa.