Presidentti Niinistö pyysi, mutta ei saanut neljättä koronarokotusta ennen sairastumistaan: ”Minun on vaikea ymmärtää, miksi niitä pantataan”
Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan koronakuolemien määrästä ja perää neljänsien koronarokotteiden mahdollistamista nykyistä laajemmalle joukolle. Niinistö ei 73-vuotiaana saanut neljättä rokotusta ennen kuin sairastui koronaan huhtikuun loppupuolella. Hän joutui sairaalaan kahdeksi yöksi koronaa seuranneen keuhkokuumeen vuoksi.
– Viikkoa ennen kuin sairastuin covidiin kyselin lääkäriltä, että voinko saada neljännen rokotteen. Kolmas oli tuolloin jo vanhentunut. Vastaus oli, että en voi saada. Ei se siihen hätään olisi auttanutkaan, mutta tunnen itseäni nuorempia ihmisiä, kuusikymppisiäkin, jotka kovasti mielellään ottaisivat jo neljännen rokotuksen. Minun on vaikea ymmärtää, miksi niitä pantataan.
THL laajensi kesäkuun alussa neljänsien koronarokotusten suositusta 70–79-vuotiaisiin riskiryhmäläisiin. Aiemmin suositus kattoi vakavasti immuunipuutteiset 12 vuodesta alkaen, 80 vuotta täyttäneet ja erilaisen hoivan piirissä olevat tai muutoin terveyden heikentämät vanhukset.
– Olen nähnyt perustelun, että odotetaan, että syksyn alussa jouduttaisiin kuitenkin antamaan rokotus. Annettaisiin sitten vaikka viides, Niinistö ihmettelee.
Niinistö tietää omasta kokemuksestaan, ettei korona ole ”kiva kaveri”.
– Sain siihen päälle keuhkokuumeen, joka oli sitten vielä kovempi. Suomalainen sairaala ja väki siellä herätti valtavan luottamuksen tunteen. Yllätyin vaan itsekin siitä, että kuume nousi aika äkkiä. En tuntenut oloani niin huonoksi ollenkaan. Siinä oli päivä, jolloin tunsin, että korona on nyt ohi. Se ei kestänyt kuin oikeastaan maanantaista keskiviikkoon. Torstaina alkoi tuntua paremmalta. Perjantaina alkoi yskittää uudelleen ja lievästi kuume nousta, Niinistö valottaa sairastumistaan.
Keuhkokuumeesta toipuminen voi viedä pitkäänkin.
Olitteko huolissanne sairaalassa, miten Suomen asiat hoituvat, jos tauti pitkittyy?
– Sairaalassakin ollessani kävin ulkoministerin kanssa keskusteluja ja muihinkin suuntiin. Ei se niinkään huolettanut, mutta tietenkin, jos se olisi mennyt huonompaan suuntaan. Sehän olisi sitten ollut… Se vaan ottaa vähän voimille, kun sairastelee.
Suomi on keväällä ollut aivan maailman kärkisijoilla koronakuolleisuustilastoissa. Koronakuolemien määrä ylitti Suomessa 4 000 rajan toukokuussa. Vuoden loppuun mennessä koronaan kuolleita oli reilut 1 700 henkeä. Niinistöä hämmentää, että tästä ei keskustella Suomessa kuuluvasti.
– Kuolemien määrä meillä tuntuu olevan valtavan suuri ja siitä vallitsee valtava vaiennus. Siinä missä Suomessa tilanne oli kaksi vuotta hyvä, nyt se on tässä suhteessa erittäin huono. Kuolema on kova asia.
Niinistö painottaa edelleen varovaisuuden merkitystä koronan riskiryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa.
– Syntyy sellainen ajatus, että näiden kahden vuoden aikana ihmisten varovaisuus on ollut se avainasia eikä mikään rajoitustoimi. Kävikö tässä nyt niin, että varovaisuus jätettiin? Meillä oli tavallaan paljon iäkkäämpiä ja alttiimpia ihmisiä, heikkokuntoisempia, jotka pelastuivat varovaisuuden ansiosta?
– Ja nyt kun varovaisuus päättyy, sitä kautta yhtäkkiä nämä luvut nousevat näin korkeiksi. Haluan korostaa edelleenkin varovaista toimimista erityisesti niiden ihmisten kanssa, jotka ovat alttiimpia siis iäkkäät ja he joilla on perussairauksia. Puhun nyt ihan pelkistä suojaustoimenpiteistä.