Professori hehkuttaa jätti-investoinnin mahdollista tuloa Kotkaan: ”Vain kennotehdas on enää puuttunut”
Jätti-investoinnit Kymenlaaksoon suunniteltuihin akkutehtaisiin saa alan asiantuntijan myhäilemaan tyytyväisenä.
– Kyllähän tämä hyvältä kuulostaa. Suomen akkuarvoketju on muuten kasassa, mutta kennotehdas on vielä puuttunut. Meillä louhitaan akkumetalleja, tehdään akkukemikaaleja ja Valmet automotiven kaltaiset firmat tekevät akkukennoista akkumoduleja. Vain kennotehdas on enää puuttunut, että tervetuloa vaan, sanoo energian varastoinnin professori Pertti Kauranen LUT-yliopistosta.
Suomen Malmijalostus kertoi tänään keskiviikkona allekirjoittaneensa aiesopimuksen kennotehtaan mahdollisesta tulosta Kotkaan. Investoinnin rakentamiskustannusten arvo olisi 2,5–4 miljardia euroa. Aiemmin on jo uutisoitu kennotehtaan viereisen tontin akkumateriaalitehtaan mahdollisesta tulosta.
Tässä vaiheessa Suomen Malmijalostus ei vielä kerro, minkä yhtiön kanssa se on aiesopimuksen tehnyt.
Akkujätit pääsääntöisesti Kiinasta, Japanista tai Koreasta
LUT-yliopiston professori Pertti Kauranen ei pidä ihmeellisenä sitä, että Suomen Malmijalostus ei kerro kumppanin nimeä, jonka kanssa aiesopimus on tehty.
– Se on alan normaali käytäntö. Halutaan viedä asioita rauhassa pidemmälle, ennen kuin kumppanin nimi julkistetaan, Kauranen toteaa.
Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen raotti salaperäistä kumppania tänään sen verran, että kyseessä on kansainvälinen toimija ja alalla tunnettu nimi.
Professori Kauranen kertoo, että kansainväliset ja tunnetut nimet alalla tulevat pääsääntöisesti Kauko-idästä, kuten Etelä-Koreasta, Japanista tai Kiinasta.
Kaurasen mukaan akkualan suurimpia toimijoita ovat Valmet automotiven vähemmistöosakas kiinalainen CATL, USA:n suurin akkutoimija Tesla, Etelä-Korean suurimmat toimijat LG Chem sekä Samsung, sekä Japanin suurin akkualan toimija Panasonic.
Pohjois-Amerikan tuet hidasteina
Euroopassa on julkistettu kolmisenkymmentä kennotehdashanketta, jotka ovat samaa kokoluokkaa Kotkan kennotehdashankkeen kanssa. Useimmat Euroopan hankkeista ovat kuitenkin seisahtuneet tai vähintään viivästyneet Pohjois-Amerikasta saatavien tukien takia.
– Pohjois-Amerikassa saa nyt hyvät tuet vihreille investoinneille. Tukien takia useat akkuvalmistajat ovat priorisoineet pohjoisamerikkalaiset hankkeet ensin tehtäviksi, ja näin eurooppalaiset hankkeet eivät oikein mene eteenpäin, kertoo LUT-yliopiston energian varastoinnin professori Pertti Kauranen.
Voiko olla vaara, että Kotkan hanke ei etene Pohjois-Amerikassa maksettavien tukien takia? Kannattaako akkuteollisuuden investoida Suomeen ja Kotkan tehtaaseen?
– Suomen etu on se, että meillä on raaka-ainetta saatavilla. Useimpien tehdashankkeiden pullonkaula on, että etukäteen ei ole taattu raaka-ainehuoltoa. Jos Kotkassa kaikki akkutehdashankkeet etenevät, siellä kennotehtaalle tulee raaka-aine naapuritontilta, ynnää professori Pertti Kauranen Kotkan etuja.
Kennotehdasta kaavaillaan Kotkan Keltakallion teollisuusalueella sijaitsevalle noin 140 hehtaarin alueelle, jonka viereiselle tontille on jo alustavasti suunniteltu katodimateriaalitehdas.
Kennotehtaalla akkukennon osat, katodi, anodi, elektrolyytti ja separaattori, kootaan samaan pakkaukseen. Valmiista kennoista koostetaan akkujen kokoonpanotehtaalla moduuleja ja sen jälkeen erilaisia akkupaketteja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi sähköautoissa, energian varastoinnissa sekä elektroniikassa.
Toinen Kotkan ja Suomen sijaintia puoltava asia on, että Suomessa on hyvin tarjolla päästötöntä energiaa. Se vaikuttaa Kaurasen mukaan jatkossa kaikkiin tuleviin teollisuusinvestointeihin.
– Suomeen rakennetaan runsaasti tuulivoimaa, mikä edesauttaa teollisuusinvestointien tuloa Suomeen.
Sähköautoteollisuus haluaa, että akkutehtaat käyttävät vihreää sähköä.
– Tämä siksi, että halutaan aidosti päästövähennyksiä aikaan. Koko arvoketjussa pitää olla minimoitu päästöt. Kennotehtaat kuluttavat merkittävät määrät energiaa, ja se pitää olla päästöttömästi tuotettua.
Kaurasen mukaan Suomessa päästötöntä energiaa, kuten tuulivoimaa, on todennäköisesti tarpeeksi saatavilla kennomateriaalitehtaan tarpeisiin.
– Sitten kun kennotehdas ja akkumateriaalitehdas olisivat toiminnassa, tuulivoimakapasiteetti on riittävästi saatavilla näillä näkymin. Enemmän pullonkaulaksi tulee sähkön siirto länsirannikolta Kotkan seudulle, Kauranen pohtii.