Puolustusvoimat voi viedä kotisi, autosi ja halkosi – 20 faktaa valmiuslaista
Valmiuslain nojassa kansalaiselta ei voida viedä vain autoa, vaan laki vaikuttaa moneen muuhunkin omaisuuteen.
Mitä kaikkea valmiuslaki pitääkään sisällän?
Aiemmin uutisoitiin esimerkiksi siitä, millaisia autoja Puolustusvoimat todennäköisesti lunastavat kriisitilanteessa käyttöönsä. Aihe on herättänyt laajaa keskustelua esimerkiksi viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).
Valmiuslakiin on kirjattu lukuisia kohtia siitä, mikä kaikki lain voimaan astuessa voi muuttua ja mistä kaikesta kansalaiset voivat joutua luopumaan. Ilta-Sanomat poimi 20 yksityiskohtaa poikkeusolojen erikoisuuksista.
1. Ulkomaalainen maksukortti voi siirtyä Suomen Pankin omistukseen
Suomessa asuva on velvollinen siirtämään Suomen Pankille esimerkiksi omistamansa tai hallussaan olevat ulkomaiset maksuvälineet ja arvopaperit. Ilmaiseksi näistä ei kuitenkaan joudu luopumaan, vaan luovutuksesta maksetaan kansalaiselle korvaus.
2. Maksuliikettä rajoitetaan
Valtioneuvosto säätää raameja esimerkiksi sille, kuinka paljon ja minkä kokoisia tilisiirtoja saa tehdä. Tilisiirrot eivät myöskään saa laadultaan tai lajiltaan erota valtioneuvoston asettamasta määräyksestä.
Häirinnälle alttiit maksutavat kielletään.
3. Vakuutusten hintoja alennetaan, maksuja lykätään tai niitä perutaan kokonaan
Vakuutusasioista tulee entistä koukeroisempia valmiuslain alla. Esimerkiksi kuluttaja voi maksaa joko alennettua hintaa vakuutuksista tai lykätä maksua kokonaan. Vastapainoksi vakuutuksen antaja voi maksaa vakuutuskorvauksia normaalia pienempinä tai lykätä korvauksen maksua.
Vakuutuksen antajilla on myös oikeus irtisanoa välttämättömiä vakuutussopimuksia, mutta irtisanomisen on oltava oikeutettua poikkeustilan vakavuuteen nähden. Poikkeusolojen vakuutustoiminnalle aiheuttamat erityiset riskit ja kuluttajien suojantarve poikkeusoloissa on otettava huomioon.
4. Tietyille tuotteille hankittava ostolupa
Valtioneuvosto säätää tuotteista, jotka kuluttaja voi hankkia vain ostoluvan kanssa. Tällaisia hyödykkeitä ovat sellaiset, joiden on toettu olevan väestön toimeentulolle välttämättömiä.
5. Sähkön käyttöä rajoitetaan
Sähkön käyttöä voidaan rajoittaa tai se voidaan jopa kokonaan kieltää, jos tarve niin vaatii. Tämä ei kuitenkaan päde huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin.
Valtioneuvos päättää tietyn prosenttimäärän vuotuisesta sähkönkulutuksesta, mitä kuluttajat eivät saa poikkeustilan aikana ylittää. Sähköä voi siis olla käytettävissä esimerkiksi 50 prosenttia tai 70 prosenttia vuotuisesta käyttömäärästä. Kiintiö määritetään edellisen kalenterivuoden aikana toimitetun sähkön määrän perusteella.
Kulutuskiintiön ylittävästä sähkönkulutuksesta joutuu maksamaan valtiolle kolminkertaista summaa normihintoihin verrattuna. Jos sähkön ylikulutus ei tämänkään jälkeen lopu, voi verkonhaltija keskeyttää sähköntoimituksen tilapäisesti.
Sähkön kulutusta voidaan joutua rajoittamaan.
6. Asuntojen lämmityskeinoihin rajoituksia
Poikkeustilassa joudutaan myös rajoittamaan muita lämmityskeinoja kuin sähköä. Valtioneuvos asettelee tarkemmat raamit saatavilla olevan kaukolämmön sekä polttoöljyn määrälle.
Maakaasua sen sijaan saa käyttää jakeluputkistosta vain välttämättömään tarkoitukseen.
7. Puutavara Puolustusvoimien käyttöön
Maanomistajat, puutavaran tai turpeen omistajat tai puun hakkuu- tai turpeen otto-oikeuden haltija voidaan velvoittaa luovuttamaan puuta, puutavaraa ja turvetta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Puolustusvoimille. Tällä on tarkoitus turvata talouselämää, energiahuoltoa ja välttämätöntä rakentamista poikkeusolojen aikana.
Tilanteen vaatiessa puutavaraa voi joutua luovuttamaan viranomaisten käyttöön.
8. Rakentamiseen hankittava uudet luvat
Rakentamista ei saa aloittaa tai jatkaa ilman, että hakee muiden tarvittavien lupien tai päätösten lisäksi aloitus- tai jatkamislupaa. Lupa kuitenkin myönnetään, ellei välttämätön rakentaminen toisin vaadi.
Puolustusvoimat ei tarvitse aloitus- tai jatkamislupaa rakennushankkeidensa toteuttamiseen.
9. Tyhjiin vuokra-asuntoihin osoitetaan asukkaat
Asunnonomistaja on velvollinen ilmoittamaan vuokrattavaksi tarjoamansa asunnon vuokralaisen osoittamista varten. Asunto on tarkoitus osoittaa ensisijaisesti sellaiselle, jonka asunnontarve on suurin.
Jos tämä ei kuitenkaan riitä, voi asunnon haltija joutua ilmoittamaan asuntonsa vuokralaista varten, jos asunnossa on keittiötä lukuun ottamatta huoneita, joissa kukaan ei asu. Tiukassa tilanteessa valtion tasolta kansalaisille voidaan siis määrätä uusia kämppäkavereita.
Poikkeustilanteessa vuokraa ei myöskään saa korottaa valtioneuvoston asettamaa rajaa korkeammalle. Lisäksi irtisanominen ei ole mahdollista ilman erittäin painavaa syytä, tai ellei vuokranantaja tarvitse asuntoa perheenjäsenensä majoittamiseen.
Tyhjät vuokra-asunnot pyritään tarvittaessa täyttämään asukkailla.
10. Lukuisten tukien maksu voidaan keskeyttää
Mahdollisesti keskeytettävien tukien lista on pitkä. Tukiin kuuluu muun muassa työeläke, kansaneläke, sairaus-, tapaturma-, potilas- tai liikennevakuutus sekä ansioperusteinen työttömyyspäiväraha ja peruspäiväraha. Näitä etuuksia voidaan myös pienentää enintään 50 prosentin verran.
Myös elatustuen, lapsilisän, lasten kotihoidon tuen, lasten yksityisen hoidon tuen, asumistuen, työmarkkinatuen, opintorahan, asumislisän, sotilasavustuksen ja sotilasvammakorvauksen maksu voidaan keskeyttää.
Tukien maksu voidaan keskeyttää tai maksua voidaan lykätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Keskeytyneen tai alentuneen tuen sijaan etuuksien saajille maksetaan toimeentulotukea.
11. Polttoainetta ei saa ilman ostolupaa
Polttoainetta saa poikkeustilan aikana vain käyttö- tai ostoluvalla. Käyttölupa myönnetään esimerkiksi valtion virkamiehille. Ostolupa taas on kansalaisia varten.
Polttoainetta ei saa myöskään toimittaa sellaisiin myyntipisteisiin, joissa lupien noudattamista ei valvota.
Polttoainerajoituksia tulee autoilun lisäksi myös vene- ja lentokonekäyttöön tarkoitetun polttoaineen myyntiin.
Tankkaamista varten voi poikkeustilassa joutua hankkimaan erillisen luvan.
12. Ajoneuvoja valjastetaan kuljetustyöhön
Poliisi voi rajoittaa poikkeusoloissa muuta liikennettä esimerkiksi tärkeiden kuljetusten toteuttamiseksi.
Liikenteenharjoittaja tai yksityiskäyttöön rekisteröidyn moottoriajoneuvon omistaja on velvollinen suorittamaan tiekuljetusviranomaisen määräämiä kuljetuksia, jos liikennetarve sitä vaatii.
Moottoriajoneuvonsa voi myös joutua luovuttamaan tiekuljetusviranomaisen käyttöön.
13. Ilmailua voidaan rajoittaa
Siviili-ilmailua voidaan rajoittaa koko valtakunnan alueella tai jossain sen osassa. Siviili-ilmailu voidaan kieltää myös tarpeen vaatiessa kokonaan.
Samalla asiasta päättävä Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää lentokenttien tarkemmasta käyttämisestä tai niiden käytön rajoittamisesta.
Ilmailua ja siviililentoliikennettä voidaan rajoittaa valmiuslain ollessa voimassa.
14. Terveydenhuollon palveluita priorisoidaan
Kiireettömän hoidon järjestämisen määräajoista voidaan luopua, jos kiireellisen hoidon järjestäminen niin vaatii, eikä määräajan ylittäminen vaaranna potilaan terveyttä.
Myös palvelutarpeen arvioinneista sekä ilmoituksenvaraiseen toimintaan liittyvien ilmoitusten käsittelystä voidaan luopua. Asuntojen terveyshaittojen selvittäminen lopetetaan tarvittaessa.
15. Töihin voidaan määrätä – palkkojen nousua rajoitetaan
Maanpuolustuksen, väestön suojaamisen, terveydenhuollon, toimeentulon tai huoltovarmuuden kannalta merkityksellisien toimialojen työvoiman saatavuutta pyritään turvaamaan. Näin ollen alat, jotka eivät kuulu edellä lueteltuihin, voivat ottaa palvelukseensa vain työvoimaviranomaisen osoittamia työnhakijoita.
Jos tilanne niin vaatii, on jokainen Suomessa asuva 18–68-vuotias velvollinen tekemään välttämätöntä työtä.
16. Irtisanomista rajoitetaan
Jotta ei päädyttäisi tilanteeseen, jossa ihmisiä velvoitetaan töihin, tehdään ensin rajoituksia irtisanomisoikeuteen. Irtisanomista voidaan rajoittaa esimerkiksi tuotannon, terveydenhuollon ja huoltovarmuuden alojen turvaamiseksi.
Samalla myös irtisanomisaikaa pidennetään työntekijän irtisanoutuessa kyseisiltä aloilta. Lain mukaan irtisanomisaika on vähintään kuukauden normaalia pidempi, mutta enintään kuusi kuukautta.
Työntekijän irtisanominen voi olla tietyillä aloilla hankalampaa valmiuslain ollessa voimassa.
17. Opetustoiminta voidaan keskeyttää
Opetustoiminta voidaan määrätä keskeytettäväksi enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Opetustoiminta voidaan myös siirtää toiselle paikkakunnalle, jos tilanne niin vaatii.
Tarkemmilla säädöksillä voidaan myös rajoittaa velvollisuutta ateria-, kuljetus- ja majoitusetuuksien järjestämiseen. Ylioppilastutkinnon järjestämistä voidaan siirtää enintään kuudella kuukaudella kerrallaan.
18. Puolustusvoimat voi velvoittaa palveluja yrityksiltä
Sotilaallisen puolustusvalmiuden kohottamiseksi tai ylläpitämiseksi Puolustusvoimat voi velvoittaa yritykset, yhteisöt, laitokset sekä ammatin- ja elinkeinonharjoittajat suorittamaan Puolustusvoimille muonitus-, majoitus-, korjaamo-, huolto- ja rakentamispalveluja sekä muita vastaavia palveluita.
Puolustusvoimat voivat valmiuslain aikana velvoittaa palveluita sekä ottaa haltuunsa ajoneuvoja ja asuntoja.
19. Ajoneuvot ja tavarat Puolustusvoimien haltuun
Puolustusvoimat voivat velvoittaa moottoriajoneuvojen omistajia tai haltijoita luovuttamaan ajoneuvonsa Puolustusvoimien käyttöön. Sama koskee myös esimerkiksi ilma-aluksia ja moottoriveneitä.
Jokainen on myös velvoitettu luovuttamaan Puolustusvoimille tavaroita, jotka ovat välttämättömiä joukkojen majoittumisen, linnoittamisen tai energiahuollon turvaamisen kannalta.
Lisäksi pelastusviranomainen voi velvoittaa jokaisen luovuttamaan pelastus-, sammutus-, raivaus- ja ensiapukalustoa käyttöönsä.
20. Asuntonsa voi joutua luovuttamaan Puolustusvoimille
Omistamansa rakennuksen, huoneen, varastotilan tai maa- tai vesialueen voi joutua luovuttamaan Puolustusvoimien, pelastusviranomaisen tai liikenne- ja viestintäministeriön haltuun.
Vakituisessa asumiskäytössä olevan rakennuksen tai huoneiston voi joutua luovuttamaan kuitenkin vain erittäin painavien sotilaallisten syiden sitä edellyttäessä.
Maahanmuuttovirasto voi sen sijaan velvoittaa vähintään 30 henkilön yhteismajoitukseen soveltuvan rakennuksen tai huoneiston luovutettavaksi käyttöönsä.