Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_490b386f5f72aa7e90a0a72d503f9d87, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Puutiais­aivo­kuumeen määrä lisääntyi rajusti – näin tunnistat taudin – Uutisalue

Puutiais­aivo­kuumeen määrä lisääntyi rajusti – näin tunnistat taudin

Puutiaisaivotulehdusten määrä on lähes kaksinkertaistunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, tiedotti lääkeyhtiö Pfizer keskiviikkona.

Puutiaisaivokuume on THL:n mukaan TBE-viruksen aiheuttama tauti (tick borne encephalitis), joka tarttuu punkin pureman välityksellä. Virus voi aiheuttaa pahimmillaan aivotulehduksen ja vakavia ja pitkäkestoisia neurologisia oireita.

Tapausten määrän rajusta kasvusta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntarekisterin mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2020 tapauksia oli 46, mutta viime vuonna tapauksia ilmeni jo 81.

Tapaukset eivät keskity ainoastaan Etelä-Suomeen.

Tartuntojen määrä on kasvanut jyrkästi Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin hyppy tartunnoissa tapahtui viime vuonna.

Puutiaisaivotulehduksia raportoitiin koko maassa viime vuonna 150, kun edellisvuonna niitä oli 91. Vuosikymmen sitten vuonna 2012 tapauksia todettiin 39.

Esimerkiksi Lohjalla on todettu yhteensä 44 tapausta vuosina 2017–2021. Niistä 10 ilmeni viime vuonna.

Lappeenrannassa tapauksia havaittiin vuosina 2017–2021 yhteensä 14, joista puolet raportoitiin viime vuonna.

Puutiaisaivotulehdukseen ei ole parantavaa hoitoa, mutta tautia vastaan voi rokottautua. Rokote ei kuitenkaan suojaa borrelioosilta, joka on yleisesti puutiaisen levittämä tauti.

Lue lisää: Punkkikausi on täydessä vauhdissa – katso missä havaintojen määrä lähti nousuun

Suomen johtaviin virologeihin kuuluvan Helsingin yliopiston professorin Olli Vapalahden mukaan tapausmäärien kasvua voi selittää esimerkiksi se, että ilmasto- ja ympäristöolosuhteet ovat muuttuneet punkille suotuisimmiksi.

– Olosuhteet, joissa punkki pärjää, näyttävät siirtyvän koko ajan pohjoisemmaksi. Lämpötilanmuutos tekee olosuhteita puutiaisille paremmiksi. Suomi on puutiaisaivokuumeen levinneisyyden pohjoisimmilla rajoilla.

Vapalahti uskoo, että myös ihmisten tietoisuus ja ymmärrys puutiaisten välittämistä taudeista saattavat vaikuttaa tapausmäärien kasvuun.

THL arvioi, että myös koronapandemia voi selittää tapausmäärien lisääntymistä. Kun ihmiset ovat liikkuneet enemmän ulkona, viettäneet aikaa mökeillään ja matkailleet tavallista enemmän kotimaassa, altistuksia punkin puremille on tullut herkemmin.

Puutiaisaivokuume tarttuu punkin pureman välityksellä.

Taudinkuva on Vapalahden mukaan yleensä kaksivaiheinen.

– Noin viikon kuluttua puutiaisen puremasta tulee flunssaa muistuttava kuumetauti. Suurimmalla osalla tauti menee ohi sillä, mutta 10-30 prosentilla sairaus etenee toiseen vaiheeseen ja kehittyy keskushermostoinfektioksi.

Vapalahden mukaan toiseen vaiheeseen etenevä puutiaisaivotulehdus voi olla lievimmillään päänsärkyä, kuumetta ja niskajäykkyyttä. Vakavammissa tapauksissa seurauksena voi olla tajuttomuus ja jopa halvaus.

Kuolleisuus puutiaisaivotulehdukseen on pieni, alle yksi prosentti tautiin sairastuneista.

Lääkäriin täytyy hakeutua, jos yleistila heikkenee.

– Jos kärsii kovasta päänsärystä, niskajäykkyydestä tai kovasta kuumeesta ja epäilee punkin puremaa, on syytä hakeutua lääkäriin, Vapalahti neuvoo.

Myös hermosto-oireet, kuten tunnottomuus tai kouristukset ovat hälytysmerkkejä.

Sairauden oireet voivat kuitenkin olla moninaiset.

– On tapauksia, joissa sairauden ensimmäistä vaihetta ei ole lainkaan.

Tärkein suojautumiskeino punkkeja, puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia vastaan on Vapalahden mukaan oikeanlainen vaatetus.

– Pukeutumisella estetään puutiaisen pääsemistä lahkeesta sisään. Kannattaa suosia vaaleita vaatteita, niin puutiaiset on helpompi havaita.

Vapalahden mukaan mökeillä ja pihapiirissä ruoho on hyvä pitää lyhyenä, sillä punkit viihtyvät pitkässä ruohikossa. Lyhyt ruoho on punkeille liian kuivaa aluetta.

Vapalahti suosittelee tekemään ulkoilun jälkeen perusteellisen punkkisyynin eli puutiaistarkastuksen.

TBE-virus tarttuu kuitenkin punkin syljestä jo muutamassa minuutissa pureman alkuvaiheessa, joten aina punkkisyynillä ei ehdi estämään tartuntaa.

TBE-rokotuksen perussarjaan kuuluu kolme rokoteannosta.

THL on antanut tietyillä alueilla suosituksen rokottautua TBE:tä vastaan.

Suomessa perusrokotussarja tarjotaan 3 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille, jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa riskialueilla.

Näitä alueita ovat THL:n mukaan Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Simo, Kotkan saaristo Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosa, Raahen edusta Preiskarin saaressa, Parainen, Kustavi, Lohjanjärven saaristoalue, Ojamo, Kirkniemi, Lylyinen, Hormajärvi, Vohloinen, Luoma, Masala ja osa Sipoon saaristoalueesta.

Rokotetta suositellaan myös luonnossa liikkuville asukkaille ja mökkiläisille alueilla, joilla puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus ylittää 5 tapausta 100 000 asukasta kohden. Näillä alueilla rokotus maksetaan itse.

TBE-rokotuksen perussarjaan kuuluu kolme rokoteannosta. Rokotesuojan takaaminen edellyttää sitä, että tehosteet otetaan aikataulun mukaisesti.

Vapalahden mukaan rokote antaa 98 prosentin suojan puutiaisaivokuumetta vastaan.

– Vasta toinen annos antaa suojan tautia vastaan ja kolmas rokote tehostaa suojaa. Vanhemmat ihmiset tarvitsevat useamman tehosteannoksen.

Vaikka yli puolet Suomen tapauksista on todettu Husin alueella, tartunnat voivat olla peräisin myös muualta Suomesta. Siksi THL suosittelee myös muualla kuin riskialueilla asuvia kesämökkeilijöitä ja luontoharrastajia kiinnittämään huomiota rokotussuosituksiin.

Source Link is.fi