Rahoituksen lopettamisesta suivaantunut Suomi–Venäjä-seuran johto marssii tänään ministeriöön oikomaan väärinkäsitystä
Valtion ensi vuoden talousarviosta on poistumassa liki puolen miljoonan euron avustus. Ystävyysseurojen rahoituskriteerejä on tarkoitus muuttaa, jolloin Suomi–Venäjä-seuran avustus lakkaisi kokonaan.
Suomi–Venäjä-seura haluaa keskustella lopetusuhan alla olevasta valtionrahoituksestaan tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) kanssa.
Seuran Lappeenrannan osaston puheenjohtaja sekä valtakunnallisen yhdistyksen toinen varapuheenjohtaja Tanja Karppinen sanoo, että Suomi–Venäjä-seuran johto käy opetus- ja kulttuuriministeriössä jo tänään keskiviikkona, mutta ministeriä he eivät vielä pääse tapaamaan.
– Pyyntö on vetämässä, toivottavasti saadaan myöhemmin ministerikin paikalle.
Multala ilmoitti noin viikko sitten valtion talousarviota käsitelleessä eduskunnan täysistunnossa, että hallitus lopettaa Suomi–Venäjä-seuran avustuksen ensi vuonna.
Tänä vuonna seura sai valtiolta 486 000 euroa. Vuonna 2022 summa oli noin 826 000 euroa.
Multalan mukaan ystävyysseuratoiminta ei ole perusteltua hyökkäyssotaa käyvän valtion kanssa.
Suomi–Venäjä-seuran vt. toiminnanjohtaja Riku Savonen arveli Ylen jutussa tuoreeltaan, että ministeriöllä on väärinymmärrys seuran roolista.
Seuran paikallisosastojen kulttuuritoiminta kärsisi
Maan suurimpiin Suomi–Venäjä-seuran paikallisosastoihin lukeutuvan Lappeenrannan puheenjohtaja Tanja Karppinen sanoo myös, että kyse on väärinymmärryksestä.
Hän korostaa, että seura ei tee yhteistyötä Venäjän valtion kanssa, eivätkä seuran saamat avustukset ole koskaan menneet Venäjälle.
– Suomi–Venäjä-seura on suomalainen toimija, joka tekee yhteistyötä esimerkiksi Suomessa asuvan venäläisvähemmistön, Venäjältä paenneiden sotaa vastustavien sekä ukrainalaisten kanssa.
Karppinen sanoo rahoituksen loppumisen olleen järkyttävä uutinen. Hän haluaa silti edetä asiassa hyvässä hengessä.
– Haluamme keskustellen oikoa väärinkäsityksiä ja miettiä, löytyisikö jokin kompromissi. Ymmärrämme kyllä, että ystävyystoiminnan rahat ovat vähenemässä valtion budjetista, hän pohdiskelee.
Täysin tarkkaa kuvaa siitä, mitä Suomi–Venäjä-seuran paikallisosastoille tapahtuisi, ei vielä ole, koska ensi vuoden rahoistakaan ei ole vielä lopullista päätöstä.
Tanja Karppinen arvelee, että paikallisosastot joutuisivat jatkossa karsimaan esimerkiksi Venäjä-tietoutta esittelevistä luennoista tai venäläisen kirjallisuuden tapahtumista.
Suomi–Venäjä-seuran itärajan tuntumassa toimivaan Lappeenrannan osastoon kuuluu myös Kouvolan alue. Osastolla on noin 300 jäsentä.
Kaakkois-Suomessa paikallisosastoja on myös Haminassa, Kotkassa, Imatralla, Rautjärvellä ja Parikkalassa.
Voit keskustella aiheesta 19.10.2023 kello 23:een asti.