Riika Kuuskosken kolumni: Älä sairasta Suomessa – hoitajat häippäävät eikä sairaalalle anneta rahaa
Onko Suomi enää hyvinvointivaltio? Tutkijat ovat käyneet asiasta akateemista keskustelua. Ainakin yksilötasolla täytyy toivoa, että hyvinvointia riittää, sillä sairastaa ei täällä enää uskalla.
Sairaanhoitajat ovat sankoin joukoin pyytäneet valvontaviranomainen Valviraa peruuttamaa heidän oikeutensa hoitaa sairaita – nuo Florence Nightingalen seuraajat, joista valtaosa lie valmistuessaan vielä lausunut 50-luvulla yleistyneen valan: Lupaan kunniani ja omantuntoni kautta auttaa lähimmäistäni, tervettä ja sairasta, kaikissa niissä toiminnoissa, jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen…
Syy ammattipakoon lienee useimmilla se, että eduskunta pisti stopin ammattiliittojen aikeille pysäyttää hengenvaarassa olevien potilaiden hoito teho-osastoilla Hämeessä, Turussa ja Oulussa. Sama pätee kotona sinnittelevien vanhusten hoitoon Helsingissä.
Vanhusten hoito on muutenkin retuperällä. Hoitajia ei ollut kyllin ennen nykyistä lakkosirkustakaan.
Kesän korvalla näytti siltä, että hoitokoteja jouduttaisiin sulkemaan, koska hoitajia ei riittäisi nykymitoituksellakaan. Saati sitten tiukemmalla, jo lakiin kirjatulla 0,7:llä per hoidokki, minkä nykyinen, perhevapaalla oleva vastuuministeri Krista Kiuru (sd) uhosi oppositioaikoinaan järjestyvän hetkessä.
Nyt hänen tuuraajansa yrittää saada yhtälön toimimaan uudistamalla yhteenlaskusääntöjä siten, että hoitoavustajatkin otettaisiin laskuissa huomioon.
Ei ihme, että Kiuru yrittää livetä takavasemmalle Porin kaupunginjohtajaksi.
Samaan aikaan toisaalla, Suomen erikoissairaanhoidon lippulaivassa Husissa, jonka hoitotulokset ovat olleet maailman huippua mm. aivoinfarktien liuotuksessa ja elinsiirroissa ja joka auttaa puolta Suomea vaikeimmissa lääketieteellisissä tapauksissa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille valmistellaan ensi vuodelle budjettia, josta uupuu Husin johdon arvion mukaan 95 miljoonaa. Sote-uudistuksen tuomien muutosten takia sairaanhoitopiirin kunnat, siis Helsinki ja hyvinvointialueet, ovat pulassa terveysmenoissaan eivätkä siksi halua antaa Husille enempää.
Hallintojohtaja Lauri Tanner kuvasi vaikutusta hoitoon tuhoisaksi ja jätti säästöpäätöksestä eriävän mielipiteen, kun budjettia käsiteltiin Husin hallituksessa. Husin hallituksen puheenjohtajana 2009–2021 toiminut Ulla-Marja Urho (kok) kanteli asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle: budjettiluonnos rikkoo hänestä lakia, koska hoito on ihmisen perusoikeus.
Husin toimitusjohtaja havainnollisti säästöjen suuruutta heittämällä esimerkiksi Lohjan synnytysosaston sulkemisen.
”Naisvihaa”, kommentoi alan ammattilainen Helsingin Sanomissa, mutta ei taida riittää. Tässä sairaalahoidon alasajossa täytynee siteerata Molièren termiä: Ihmisvihaa.
Onneksi on EU. Jos Suomi ei pysty tarjoamaan hoitoa, voi mennä toiseen EU-maahan hoidattamaan itsensä.
Eduskunta sai lopultakin pari viikkoa sitten säädetyksi lain, joka toteuttaa EU:n direktiivin. Komissio on viivyttelystä Suomea jo ojentanutkin.
Ensi vuoden alusta EU-maassa voi vaikkapa lomamatkalla hankkia yksityisellä terveysasemalla ei-kiireellisen, tarpeellisen hoidon ja saada Kelalta jälkikäteen sen suuruisen korvauksen kuin mikä hoidon kustannus olisi ollut Suomessa. Potilaan pitää itse maksaa summa, joka vastaa asiakasmaksua Suomessa, sekä erotus, jos hoito ulkomailla oli kalliimpaa kuin palvelun tuottaminen suomalaissairaalassa olisi ollut.
On ehkä lottovoitto syntyä Suomeen, mutta sairastuessaan arvostaa, että ikkunat ovat auki Eurooppaan.