Suomen ja Ruotsin merivoimat ovat harjoitelleet tällä viikolla sukellusveneiden torjuntaa Suomenlahdella.
Suomen merivoimilla ei ole sukellusveneitä, toisin kuin Ruotsilla.
Merivoimat kertoo harjoitukseen osallistuneen Hamina-luokan ohjusveneet Hamina ja Tornio, monitoimialus Louhi sekä Rajavartiolaitoksen partiovene.
Ruotsista mukaan tuli Gotland-luokan sukellusvene HSWMS Uppland.
Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju twiittasi perjantaina harjoituksesta valokuvan, jossa ruotsalainen sukellusvene on pinnassa Hangon vesillä.
”Sanottakoon, että harvinaista herkkua Suomen aluevesillä”, Harju kirjoittaa innostuneena ”sukellusvenehavainnosta”. Hän näkee kuvan olevan jälleen yksi osoitus tiiviistä ja hyvästä yhteistyöstä ruotsalaisten kanssa.
Ainoa suomalainen sukellusvene – viime sotien aikainen Vesikko – on purjehduskelvottomana museoesineenä Suomenlinnassa.
Kockumsin telakan valmistama Uppland tuli palvelukseen vuonna 1997. Sen kotisatama on Karlskrona.
Harjoituksessa on sotilastermein ja lyhentein taustalla ja innoittajana Ruotsin ja Suomen välinen FISE-yhteistyö ja siihen sisältyvä CBT-harjoitus eli Cross Border Training.
Sotilaallinen harjoittelu erityisesti monikansallisissa muodoissaan perustuu nykyisin hyvin pitkälle erilaisiin aakkosellisiin lyhenteisiin.
Samoin sopimus- ja muu kirjallinen kansainvälinen yhteistoiminta.
Tämän viikon harjoittelu palvelee merivoimien mukaan kansainvälisen yhteensopivuuden kehittämistä, sukellusveneentorjunnan harjoittelua ja kehittää mukana olijoiden osaamista.
”Harjoitus on osa tiivistä yhteistoimintaa Ruotsin kanssa. Kansainväliseen harjoitustoimintaan osallistuminen on tärkeää, sillä se osoittaa, ylläpitää ja kehittää meidän kansallista puolustustamme”, kommentoi merivoimien tiedotteessa harjoituksen johtaja, komentaja Toni Joutsia.
Sukellusveneentorjunnan lisäksi harjoitellaan isäntämaatuen antamista: HSWMS Uppland kiinnittyi monitoimialus Louhen kylkeen huoltoa ja täydennyksiä varten perjantaina aamulla Hangossa.
Harjoitukseen osallistuvat Hamina-luokan ohjusveneet on peruskorjattu. Tämä on parantanut niiden vedenalaisen sodankäynnin kykyjä, kuten torpedoiden ja syvyytettävän kaikuluotainjärjestelmän (VDS) käyttöä – unohtamatta ilmatorjunta- ja pintatorjunnan tehostunutta kyvykkyyttä.
Puolustusvoimille oli tälle vuodelle kaavailtu kaikkiaan 62 kansainvälistä harjoitusta Suomessa ja ulkomailla.
IS kertoi harjoituksista torstaina.