Sähkön hinta puhuttaa.
Hinnat uusissa sopimuksissa voivat olla moninkertaisia aikaisempiin sopimuksiin verrattuna.
Hallitus pyrkii löytämään lääkkeitä hinnannousuun alkusyksystä järjestettävässä budjettiriihessä.
IS kysyi hallituksesta ja oppositiosta, miten ne puuttuisivat sähkön hintapaineisiin.
Pääministeripuolue Sdp ottaisi käyttöön tehoreservin piirissä olevat voimalaitokset.
Tehoreserviin varatut voimalaitokset varautuvat tuottamaan sähköä, jos markkinaehtoinen sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta.
Kyse olisi harvinaisesta tempusta, sillä edellisen kerran tehoreserviä on käytetty Suomessa talvella 2009–2010.
– Jos talvesta tulee sähkön hinnan ja kylmyyden vuoksi vaikea, on syytä ottaa kaikki tuotanto käyttöön. Jos saadaan 600 megawattia lisää tehoa markkinoille, se varmasti laskee sähkön hintaa. 600 megawatin teho vastaa yhtä Loviisan reaktoria eli se ei ole ihan vähäinen. Se vaikuttaisi välittömästi, kun ne voimalaitokset käynnistettäisiin, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.
Antti Lindtmanin mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) tulisi käynnistää välittömästi keskustelut Energiaviraston kanssa tehoreservin käyttöönotosta.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi Iltalehdelle, että ”jos otettaisiin kaikki tehoreservit käyttöön, niin meillä olisi kaikki palokunnat kiinni”.
– On syytä käydä keskustelua, jätetäänkö tehoreservistä joku osio talliin, Lindtman näkee.
Lindtman patistaa Lintilää aloittamaan EU-tasolla keskustelut sähkön hintakaton alentamisesta.
EU:n sähkömarkkinoilla on käytössä tekninen hintakatto, joka on noussut 3 000 eurosta 4 000 euroon megawattitunnilta.
Hintakatto nousee automaattisesti, jos jollain yksittäisellä hinta-alueella markkinahinta kohoaa yli 60 prosentin tasolle teknisestä hintakatosta.
– Jos poikkeuksellinen talvi aiheuttaa sen, että hinta jää pysyvästi korkeammalle tasolle, se nostaa aina eri toimijoiden hintasuojausten hintaa, mikä taas aiheuttaa käyttäjille ylimääräisiä kustannuksia koko Euroopassa. Yksi tapa olisi muuttaa säädöksiä niin, että se tekninen hintakatto palautuisi aikaisemmalle tasolle, kun tilanne normalisoituu, Lindtman sanoo.
Lindtmanin kolmannen avauksen ”isä” on Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Martti Kätkä, joka ehdotti, että markkinavakausvarannosta vapautettaisiin väliaikaisesti päästöoikeuksia markkinoille. Kun toimijoiden käytettävissä on enemmän päästöoikeuksia, niiden hinta alenee. Tällä arvioidaan olevan suora alentava vaikutus sähkön markkinahintoihin.
– Päästöoikeusjärjestelmästä ei pidä luopua, mutta kun siellä on sisällä markkinavakausvaranto, niin sen hyödyntämistä kannattaisi harkita, Lindtman sanoo ja vertaa ehdotusta väliaikaisiin höllennyksiin polttoaineiden sekoitevelvoitteissa.
Elinkeinoministeri Lintilän mukaan sähkön hintapiikkiin voitaisiin puuttua parhaiten alentamalla väliaikaisesti sähkön arvonlisäveroa 24 prosentista 10:een tai 14:ään prosenttiin.
– Näkemykseni mukaan tämä on nopein, suhteellisen selkeä malli. Pitää muistaa, että tämän pitäisi olla voimassa käytännössä marraskuussa. Se olisi määräaikainen toimi, tyyliin marras–joulukuusta huhtikuuhun, Lintilä kommentoi IS:lle keskiviikkona keskustan työvaliokuntien kesäkokouksessa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on antanut budjettiriihtä varten asiantuntijoille tehtävän etsiä keinoja, joilla voidaan varautua sähkön hinnan nousuun ja lievittää sen vaikutuksia. Kuva puolueen työvaliokuntien kesäkokouksesta Tuusulasta.
Lintilän ehdotusta on kritisoitu siitä, ettei se kannusta kansalaisia säästämään sähköä.
Lintilän mukaan ”euro on niin kova konsultti”, että kansalaiset säästävät sähköä joka tapauksessa tulevana talvena.
Arviota 220 miljoonan euron verovähenemästä Lintilä pitää ylimitoitettuna. Lintilä katsoo, että vähenemä olisi korkeintaan puolet tästä, sillä toimenpide olisi voimassa 4–6 kuukautta.
Lindtman suhtautuu varauksellisesti Lintilän ehdotukseen.
– En tältä istumalta tyrmää yhtäkään keinoa, mutta jos sähkön tuotannosta on pulaa ja kulutus on korkealla, on erittäin merkittävä riski, että veroale menee suoraan hintoihin. Silloin lopputulos on, että kuluttajalle ei jää siitä mitään, mutta se valuisi sähköyhtiöille entistä korkeampina voittoina.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kannattaa windfall-veron käyttöönottoa.
Verolla puututtaisiin sähköntuottajien voittoihin ja veron tuottoja voitaisiin käyttää Saramon mukaan esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentamiseen.
– Ne (windfall-vero ja sähkön alv:n alentaminen) tukisivat hienosti toisiaan eli rahoitus löydettäisiin saman sektorin sisältä. Sähkön tuottajat pystyvät tuottamaan pilkkahintaan sähköä ja rahastamaan sähköpörssin ansiosta kaikkein korkeimman hinnan. Poikkeustilanteessa olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista verottaa ainakin valtaosa ansiottomasta tulosta pois, Saramo sanoo.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriöllä tulisi olla vetovastuu sähkön hintapaineisiin liittyvien keinojen valmistelemisessa.
Uuden veron käyttöönotto ei vaikuta nopealta täsmätoimelta. Saramon mukaan keinoista pystytään päättämään, kun vain tahtoa löytyy.
– Keinoja pitää selvittää nyt, eikä sitten kun ollaan pulassa. Windfall-vero on otettu monessa maassa käyttöön. Meidän ei tarvitse keksiä tyhjästä keinoja.
Saramo viittaa myös Norjan malliin, jossa kotitalouksille taataan tietty määrä sähköä kohtuullisella hinnalla.
– Olisi joku kiintiö, joka laskettaisiin kotitalouskohtaisesti. Jos joku haluaisi lämmittää vaikka uima-allasta sähköllä, siitä maksettaisiin markkinahinta. Se ohjaisi vähentämään turhaa sähkönkulutusta, jolloin koko yhteiskunta hyötyisi, koska sähköstä voi tulla pulaa.
Norjan mallin käyttöönotto olisi Saramon mukaan jopa parempi keino kuin sähkön arvonlisäveron laskeminen.
VihreiDEN perimmäinen viesti on yksinkertainen: säästäkää sähköä.
– Perusyhtälö on se, että meidän täytyy säästää energiaa ja tuottaa kestävästi energiaa. Näistä energian säästäminen on nopeampi keino. Energian tuotannon vauhdittamiseksi ei voida hirveästi ensi talveksi tehdä, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo.
Tuotannon vauhdittamiseen tehoreservin käyttöönotolla Harjanne suhtautuu hieman epäillen.
– En ole ihan varma sen vaikuttavuudesta ja mittakaavasta, mutta voi olla, että tämän tapaisia keinoja tarvitaan. Kyllä meillä on uutta tuotantoa sähkön osalta putkessa: Olkiluoto kolmonen saadaan toivottavasti rullaamaan joulukuussa, tuulivoimaa on tulossa paljon.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo, että huoltovarman ja turvallisen sähköjärjestelmän rakentamisessa kestää väistämättä jonkin aikaa. Suomessakin on nojattu Harjanteen mukaan liian kauan halpaan venäläiseen fossiilienergiaan.
Harjanne ei innostu suuremmin myöskään sähkön arvonlisäveroalesta.
– Ongelmana on sähkön ja laajemmin energian niukkuus. Sähkön alv:n alentaminen on ainakin teoreettisesti sähkön kulutusta lisäävä tekijä, ja sen hintalappu suhteessa siihen, että mietittäisiin kohdennetumpia toimia, on aika kova. On hyvä pitää mielessä keinoja ihmisten toimeentulon puolella, koska lompakolla tämä lopulta näkyy.
Vihreät on ehdottanut maaseudulla asuville pienituloisille suomalaisille energiarahaa, joka olisi korkeimmillaan 44 euroa kuukaudessa. Puolueen teettämän arvion mukaan nämä ehdot täyttäviä suomalaisia olisi noin 447 000. Vihreiden laskelman mukaan tuki maksaisi valtiolle noin 250 miljoonaa euroa.
Harjanteen mukaan energiaraha liittyi enemmän polttoaineiden hintoihin.
– Energian korkeat hinnat, mukaan lukien sähkö, on kokonaisuudessaan se haaste. Pitää miettiä, mikä on fiksuin tapa kohdentaa sitä (energiarahaa).
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma on jättänyt 15:n muun kokoomusedustajan kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomen varautumisesta sähkön hintojen nousuun ja mahdolliseen energiapulaan.
Kauman mukaan puolue on valmis poistamaan sähköveron muutamalta talvikuukaudelta.
– Haluamme täsmätoimia, ja yksi niistä on sähköveroon puuttuminen. Sähkölaskussa noin kolmasosa on veroa ja Suomessa sähkövero on moninkertainen verrattuna EU:n minimiin.
Arvonlisäverotuksen madaltaminen on Kauman mukaan myös vaihtoehto, mutta sähköveroon puuttuminen olisi joustavampi keino.
Pia Kauman mukaan sähköverosta voitaisiin kokonaan luopua talvikuukausina.
Kauman mukaan on tärkeää, että Olkiluoto 3 -ydinvoimala saataisiin täysimääräisesti käyttöön loppuvuodesta, sillä valmistuessaan se vastaa yli kymmentä prosenttia sähköntuotannon kokonaiskapasiteetista.
– Pahin skenaario on, että Olkiluoto 3 viivästyy, emme terminaalirakennuksen viivästymisen takia tai muusta syystä saakaan LNG:tä, eikä myöskään tuule ja on kovat pakkaset. Siihen ainakin hallituksen pitää valmistautua.
Suomen tulee huolehtia sähkön tarjonnasta varmuusvarastoin, Kauma sanoo. Näin Suomi voisi tarvittaessa käyttää haketta, turvetta ja öljyjalosteita.
Myös reservissä olevien voimalaitosten käyttöönottoon tulee Kauman mukaan varautua, vaikka se ei hänen mukaansa ole täysin yksiselitteistä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että parhaat sähkön hintoja koskevat ratkaisut eivät ole nopeimpia.
– Nopeiden toimenpiteiden pitäisi keskittyä siihen, että ihmiset selviäisivät tulevista sähkölaskuista. Silloin puhutaan todennäköisesti veroalennuksista ja jonkinlaisista tukipaketeista.
Puolue luopuisi Purran mukaan päästökaupasta, lykkäisi hiilineutraalisuustavoitetta ja tekisi uudistuksia Suomen sähkökauppamalliin.
Nämä ratkaisut eivät olisi nopeimpia, mutta Purran mukaan erittäin merkittäviä. Esimerkiksi päästökaupasta luopuminen olisi Euroopan unionin tasolla tehtävä päätös.
– Uskon, että kylmän talven alettua ja tilanteen kärjistyttyä näille voisi hyvinkin löytyä kannatusta EU:n isoilta jäsenmailta.
Riikka Purra vaatii hallitukselta nopeita ratkaisuja, eikä selvitysryhmien perustamista.
Perussuomalaiset ehdotti viime viikolla useita keinoja. Sähkövero voitaisiin puolueen mukaan asettaa EU:n minimiin. Purran mukaan puolue on jo aiemmin esittänyt myös arvonlisäverotuksen alennuksia.
– Ne ovat nopeita ratkaisuja, joskin niiden vaikutus tuskin on niin merkittävä, että ne kykenisivät merkittävästi tätä noussutta sähkön hintaa taittamaan. Varmasti siitä olisi apua.
Myös turve tulisi Purran mukaan palauttaa osaksi suomalaista energiapalettia. Hänen mukaansa lisäksi kaikki reservissä olevat voimalaitokset tulee ottaa käyttöön ja säilyttää tulevaisuudessa varavoimalaitoksina.
Hintakaton asettamista sähkölle Purra ei ensisijaisesti tavoittelisi.
– Siitä voi seurata pahempia ongelmia, eli yhtiöt veisivät sähkön sinne, mistä ne korkeamman hinnan saavat.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on asettanut työryhmän selvittämään toimenpiteitä sähkön korkeaan hintaan liittyen. Ministeriön tiedotteen mukaan ratkaisuja etsitään 15. syyskuuta asti.
Purra korostaa, että hallitukselta kaivataan nyt nopeita päätöksiä.
– Ei ole tarvetta perustaa uusia selvitysryhmiä. Hallituksella on käytössä virkamiehet, jotka valmistelevat esityksiä. Hallituksella on käytössä tieto, ja valta päättää.
Rkp ei tyrmää Lintilän ehdotusta sähkön arvonlisäveron alentamisesta, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.
– Kustannustehokkaampaa toki olisi kohdistaa apua tietyille ryhmille, mutta ei sekään tietenkään yksinkertaista ole ja kohdistaminen on siinäkin varmasti vaikeaa.
Adlercreutzin mukaan sähkönsiirtoyhteydet tulisivat olla paremmat Suomen ja Ruotsin välillä. Hän kertoo, että hintaerot esimerkiksi Haaparannan ja Tornion välillä ovat olleet ajoittain suuret.
Anders Adlercreutz ei suoriltaan tyrmää Lintilän esitystä arvonlisäveron alentamisesta. Hänen mukaansa apua tulisi kuitenkin ensisijaisesti kohdistaa tietyille ryhmille.
Adlercreutz ei sulje pois tehoreservienkään käyttöönottoa. Hän kuitenkin korostaa pidemmän aikavälin ratkaisuja.
– Pikaratkaisuja on vaikeaa tehdä.
– Täytyy pitää huolta siitä, että meillä on tarpeeksi kapasiteettia, siirtoyhteydet ovat kunnossa ja että ei lähdetä politiikkatoimin sotkemaan markkinoita tavoilla, jotka vievät huonompaan suuntaan.
Sähkön hintakattoon Rkp suhtautuu Adlercreutzin mukaan skeptisesti.
– Keinotekoinen markkinoiden suitsiminen saattaa viedä pohjan monelta investoinnilta, jotka tulevaisuudessa voisivat olla avainasemassa, kun tätä tilannetta pyritään kestävästi ratkaisemaan.
Oppositiopuolueet Liike Nyt ja kristillisdemokraatit ovat keskenään eri linjoilla osasta ratkaisuja.
Sari Essayah (kd) esittää tiedotteessaan sähköveron alueellista porrastamista. Näin on toimittu esimerkiksi Ruotsissa.
– Sähköveron noston yhteydessä vuonna 2017 Pohjois-Ruotsin asukkaat saivat kolmanneksen verohelpotuksen sähköverosta.
Arvonlisäveron tilapäinen alentamiseen Essayah suhtautuu myönteisesti. Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo sen sijaan pitää Ylen haastattelussa Lintilän esitystä ”älyttömänä”.
Harkimon mukaan keinosta hyötyisivät rikkaat. Jos sähkön hinta karkaa käsistä, voidaan tilanteeseen reagoida hänen mukaansa kohdistetuilla tukitoimilla.
Essayahin mukaan Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin useita energialähteitä. Hänen mukaansa esimerkiksi turpeen käyttäminen on tärkeää huoltovarmuuden takia.