Sisäministeri valmis koviin otteisiin jengiytymistä vastaan – nuorisotyöntekijät eivät ole törmänneet alaikäisten jengeihin
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi tiistaiaamuna Ilta-Sanomille olevansa valmis ottamaan käyttöön kovia keinoja nuorten jengiytymisen kitkemisessä.
– Jengirikollisuus on saanut vuoden aikana uusia, huolestuttavia muotoja, ja mukana on aiempaa vahvemmin aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta, Ohisalo sanoo.
Ohisalon mukaan erityisesti nuorten miesten päätyminen jengitoimintaan on vahvasti Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun ongelma. Jengit vaikuttavat olevan enemmän paikallinen ilmiö ja ne muodostuvat usein tietyn kaupunginosan ympärille.
Ohisalon mukaan pääkaupunkiseudulla kyse on pienemmistä ja paikallisista porukoista, jotka ovat vähemmän hierarkkisia ja vähemmän organisoituneita kuin kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus.
Helsingin kaupungin jalkautuvassa nuorisotyössä jengiytymistä ei ole havaittu tai tunnistettu, toiminnanjohtaja ja nuorisotyöyksikön päällikkö Timo Kontio kertoo Ilta-Sanomille.
Kontion mukaan jengeille on määritelmällistä nimi, hierarkkinen rakenne ja kielteinen suhtautuminen yhteiskunnan sääntöjä ja viranomaisia kohtaan. Tällaisia nuorten, 15–18-vuotiaiden muodostamia jengejä ei ole kentällä tavattu.
– Tiedetään kyllä, että esimerkiksi Espoossa on Mantaqa-jengi, mutta he ovat nuoria aikuisia ja reilusti täysi-ikäisiä.
Nuoruuden hölmöilyä, ei jengirikollisuutta
Kontio kertoo, että vaikka esimerkiksi viime syksynä mediassa uutisoitiin voimakkaasti Helsingissä liikkuvasta sadan nuoren jengistä, ei tällaista jengiä ole koskaan kentällä tavattu. Kontion mukaan nuorisotyöntekijät tietävät kyllä yksittäisiä huolta herättäviä nuoria, mutta he eivät muodosta yhtenäistä porukkaa tai jengiä.
– Nuoret, joiden kanssa työskentelemme kaduilla, eivät hengaile järjestäytyneen rikollisuuden piirissä. Vastaavasti ne, jotka ovat järjestäytyneen rikollisuuden piirissä, eivät hengaa kaduilla.
Helsingin kaupungin jalkautuvan nuorisotyön työntekijät liikkuvat päivittäin puistoissa, kauppakeskuksissa, rautatieasemalla ja muissa nuorten suosimissa ajanviettopaikoissa. Myös Espoossa ja Vantaalla on käytössä samanlaisia nuorisotyön muotoja.
Jalkautuvaa nuorisotyötä tekevät kohtaavat kyllä myös nuorten muodostamia ryhmiä ja Kontion mukaan välillä nuorten hölmöä ja huolestuttavaakin toimintaa, mutta iso osa siitä liittyy nuoruuteen ja ryhmäpaineeseen, Kontio kertoo.
– Mutta sellaista toimintaa se ei ole ollut, että nuoret olisivat osallisina jengitoimintaan.
Kontio ei kuitenkaan tarkoita, että sisäministeri Maria Ohisalolla olisi asiasta väärää tietoa. Hän päin vastoin uskoo, että kaikki poliisilta peräisin oleva tieto ei ole vielä tavoittanut nuorisotyötä.
Toisaalta nuorisotyöllä on myös huoli siitä, että nuoria päätyisi varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden piiriin tai liepeille, Helsingin nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka sanoo.
– Tunnistamme kyllä sen, että on ollut huolestuttavia kehityskulkuja nuorten jengiytymiseen liittyen. Mutta alaikäisten organisoituja katujengejä ei tunnisteta. Se taas on huolestuttavaa, jos nuoria liikkuu aikuisten rikollisten toimijoiden mukana.
Sekä Vatka ja Kontio toteavat myös, että pääkaupunkiseutu kannattaa nähdä asian suhteen kokonaisuutena. Nuorten tekemiset eivät rajaudu kuntarajoihin.