Sodan runtelemaan Butšaan rakennettiin koulu, mutta pulpetit ja kaikki muu puuttui – sitten apuun tuli koulu Keravalta
Keravan keskustassa, keskuskoulun pihalla on kuljetusliikkeen rekat. Pihamaalle on pysäköity myös runsaasti henkilöautoja.
Aurinkoisena lauantaipäivänä paikalla on noin 60 ahkeraa talkoolaista. Osa pyyhkii pöytiä ja tuoleja, osa pakkaa niitä siirtolavoille, osa kieputtaa muovia ympärille ja osa kuljettaa lavoja trukilla kyytiin.
Viime vuoden maaliskuussa Ukrainan Mariupolista Suomeen tullut 19-vuotias Ruslan Bila on yksi vapaaehtoisista.
– Kannoimme pulpetteja ja tuoleja ukrainalaisia kouluja varten, jotka on nyt pommitettu. Siellä nämä ovat todella tarpeen, hän sanoo.
On keskuskoulun tyhjennyspäivä, rakennus menee remonttiin. Keravan kaupunki on päättänyt lahjoittaa Butšaan kouluissa käytettäviä kalusteita, muun muassa pulpetteja, tuoleja, piirtoheittimiä ja liitutauluja.
Tilat koululle ovat jo Butšassa, mutta kalusteet puuttuvat.
Eteisaulassa kaupunginjohtaja Kirsi Rontu istuu patjakasan päällä ja ruuvaa tuolien jalkoja irti. Näin ne menevät pienempään tilaan pöytien alle.
– Tämä homma on kaikista halutuin, tähän suorastaan kilpaillaan, kuka ehtii, Rontu naurahtaa.
Hän kertoo paistaneensa vähän aiemmin makkaroita ulkogrillissä talkoomuonaksi.
Yhteistyö Ukrainan suuntaa on sujunut kaupunginjohtajan mukaan hyvin.
Koulu peruskorjataan yläkoulu- ja lukioikäisille, joten Ukrainaan lähetettäviä alakoululaisten kalusteita ei olisi otettu remontin jälkeen uudelleen käyttöön. Hyväkuntoisten huonekalujen päätyminen jatkokäyttöön on mieluinen asia.
– Selvitimme Ukrainasta, mitä apua tarvitaan ja minne. Butšaan tarvitaan ja siitä on tulossa meidän ystävyyskaupunki, kaupunginjohtaja Rontu sanoo.
Rontu matkustaa tapaamaan Butšan pormestaria toukokuussa.
Hän haastaa muutkin suomalaiskunnat kysymään oman kunnan kokoisilta ukranalaiskunnilta, mitä siellä tarvitaan ja mitä ne voisivat lähettää avuksi.
Yhteishenkeä keravalaisittain
Ensimmäisen kerroksen luokat ovat lähes tyhjiä. Kalusteet ovat käytävillä puhdistettavina, pakattavina tai jo kyydissä.
Toisen kerroksen portaikossa on letka. Kalusteet siirtyvät toiselta käsiparilta toiselle nopealla tahdilla.
Keravalainen Sini Syrjäläinen on käynyt keskuskoulua 1990-luvulla. Syrjäläinen on iloinen, että vanhan koulun tavarat lähtevät kiertoon, mutta on surullinen sotatilanteesta.
– Toivottavasti näistä on iloa Ukrainan lapsille ja he voivat jatkaa koulunkäyntiä turvallisesti. Varmaan yli puolet pöydistä on olleet minun rätin käsittelyssä, hän sanoo.
Talkoolaisia on tullut monen eri tahon kautta. Paikalla oli muun muassa Suomeen tulleita ukrainalaisia, kaupunginvaltuutettuja ja virkamiehiä.
Kaupungin mukaan Keravalla on tällä hetkellä kirjoilla noin 250 ukrainalaista, mutta kaikkiaan heitä on noin 400.
Kuormaa puretaan viimeistään viikon päästä
Koululla ahkeroidaan työpäivän verran, aamuyhdeksästä iltaneljään. Pulpetteja lähtee Ukrainaan yli 300.
Tuotteet siirretään konteissa kuljetusvarikolle. Kuljetusliike Dachser selvittää siirtomuodollisuudet Ukrainan viranomaisten kanssa alkuviikosta ja tavoitteena on saada rekat matkaan keskiviikkona.
– Jos kaikki menee suunnitellusti, rekat ovat Butšassa ensi perjantaina, mutta viimeistään maanantaina, toimitusjohtaja Tuomas Leimio sanoo.
Keskuskoulun loppujen tavaroiden ja tilojen siistiminen peruskorjausta varten alkaa maanantaina. Tavoitteena on, että suojeltu koulu on jälleen käytössä vuonna 2025.