Sote-uudistus aiheuttaa uuden menoerän veronmaksajille – voi aiheuttaa vuosittain miljoonien kustannukset
Hyvinvointialueiden perustaminen on aiheuttamassa uuden menoerän veronmaksajille.
Laki hyvinvointialueesta pitää nimittäin sisällään pykälän, jonka nojalla hyvinvointialue voi tukea taloudellisesti valtuustoryhmien sisäistä toimintaa.
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kertoo IS:lle, että puolueet ovat sopineet valtuustoryhmille myönnettävästä tuesta, ja asia tullaan ottamaan huomioon alkuvuodesta tehtävässä lisätalousarvioesityksessä.
– Sitä ei ole viety vielä valtion budjettiin eikä maksettu alueille, mutta alueet ovat alkaneet niitä budjetoimaan. Valtakunnan tasolla puhutaan useista miljoonista euroista.
Pirkanmaan hyvinvointialueella valtuustoryhmille on budjetoitu avustuksia tälle vuodelle jo 474 000 eurolla, 6 000 eurolla valtuutettua kohti.
Luku ei pidä sisällään tulevien aluevaltuutettujen kokouspalkkioita ja muita kokouskuluja, joihin on budjetoitu tälle vuodelle yhteensä 1 544 000 euroa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtajan Jukka Alasentien mukaan valtuustoryhmien toiminta-avustukset on tarkoitettu ”valtuustoryhmän toimintaan, tiedottamiseen ja vuoropuheluun”.
– On tarkoituksenmukaisuuskysymys, katsotaanko, että demokratian edistäminen ja siitä kertominen kansalaisille on välttämätöntä vai ei. Ei se välttämättä ole huono asia, että valtuustoryhmät kertoisivat, että tällaisista asioista valtuustossa tullaan päättämään ja tällaisia ratkaisuja teimme.
Alasen mukaan iso valtuustoryhmä voi palkata avustusrahalla esimerkiksi sihteerin.
Kyse ei ole aivan uudesta tukimuodosta, sillä kuntalaki on mahdollistanut vuodesta 2006 lähtien toiminta-avustusten jakamisen valtuustoryhmille.
Puolue- ja vaalirahoitukseen perehtynyt tutkija, VTT Tomi Venho kertoo, että isoissa kunnissa valtuustoryhmien toiminta-avustukset ovat yleisesti käytössä, keskisuurissa kunnissa tuki on käytössä siellä täällä ja pikkukunnissa tuki on harvinainen. Summat ovat muutamista satasista useisiin tuhansiin valtuutettua kohti.
Tampereella toiminta-avustuksia jaetaan 2 000 euroa per valtuutettu: avustuksista syntyy vuosittain 134 000 euron menoerä.
Miksi Pirkanmaan hyvinvointialueella tukirahan tulisi olla Tampereeseen nähden kolminkertainen valtuutettua kohti?
– Politiikassa käytiin epävirallinen kahvipöytäkeskustelu, kaikki olivat sitä mieltä, että 6 000 euroa kuulostaa oikein hyvältä – onhan se parempi kuin 2 000 euroa. Meillä on oletus, että siitä muodostuu se taso, mihin kaikki tulevat menemään, kun Varsinais-Suomi sen pelin aloitti, Alasentie muotoilee.
Sdp:n Varsinais-Suomen Sosialidemokraattisen piirin toiminnanjohtaja Talvikki Jori kertoo, että valintatoimikunta, johon kuuluvat Sdp:n lisäksi kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto, vihreät ja Rkp, on pitänyt 6 000:tta euroa per valtuutettu ”järkevänä summana tällaiselle tuelle”.
– Tuki astuisi voimaan vuodesta 2023 lähtien, kun hyvinvointialueen budjetti on täysimääräisesti hyvinvointialueen käytössä. Aluevaltuusto päättää summat, kun se aikanaan kokoontuu. Meillä oli vastaava sopimus ja sama summa esillä jo silloin, kun Sipilän hallitus teki maakuntauudistusta.
Myös Venho huomauttaa, että valtuustoryhmien toiminta-avustukset sisältyivät jo Juha Sipilän (kesk) hallituksen toteutumatta jääneeseen maakuntalakiesitykseen.
Venho muistuttaa, että toiminta-avustukset ovat vain pieni osa puolueiden kuntatasolla saamasta rahoituksesta.
Jorin mukaan toiminta-avustukset on määrä käyttää henkilöresursseihin, jotta ”valtuustoryhmät pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä”.
–Jos meillä ei ole henkilöresurssia oman informaation tuottamiseen, se tarkoittaa käytännössä sitä, että esittelijä esittelee ja valtuusto nyökyttää.
Varsinais-Suomessa valitaan 79 aluevaltuutettua, joten vuositasolla toiminta-avustuksista kertyisi samanlainen menoerä kuin Pirkanmaan kaavailuissa: 474 000 euroa.
Aluevaltuustoihin valitaan yhteensä 1 379 aluevaltuutettua, joten jos kaikilla alueilla päätettäisiin jakaa tukea 6 000 euroa valtuutettua kohti, muodostuisi avustuksista lähes 8,3 miljoonan euron vuosittainen kustannus.
Hyvinvointialueiden budjetoinnissa valtuustoryhmien avustukset muodostavat vain yhden yksityiskohdan.
Pirkanmaan hyvinvointialueen talousarvio tälle vuodelle on peräti 7,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulopuolella on ainoastaan hyvinvointialueen yleisvalmisteluun annettu 3,8 miljoonan summa.
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella pelkästään henkilöstökuluihin on budjetoitu tälle vuodelle 7,8 miljoonaa.
Hyvinvointialueen johtajan palkkavaraus kahdeksan kuukauden ajalle on noin 200 000 euroa sivukulut ja lomaraha huomioituna. Hyvinvointialuejohtajan kuukausipalkaksi on haarukoitu Alasentien mukaan 17 000 euroa.
Pirkanmaan hyvinvointialue on rekrytoimassa myös muun muassa strategiasuunnittelijaa ja asiakaskokemuksen valmistelijaa.
Viestintään on budjetoitu tälle vuodelle 630 000 euroa. Nettisivuihin on budjetoitu peräti 500 000 euroa. Hyvinvointialueen brändityöstä arvioidaan koituvan tänä vuonna 50 000 euron kustannukset.
Alasentien mukaan nykyjärjestelmän kustannuksille ”ollaan sokeita”.
– On vaikea saada yhtä lukua siitä, paljonko sote maksaa Pirkanmaalla. Tuleeko tämä kalliimmaksi? Varmasti siirtymävaiheessa. Pitkällä aikavälillä palveluiden tuottaminen tulee edullisemmaksi.
Hallitus on esittänyt hyvinvointialueille osoitettavaksi valmistelutyöhön noin 262 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.
Nyt näyttää siltä, että tämä raha ei tule riittämään. Ahonen puhuu kymmenien miljoonien lisärahoitustarpeesta.
Paisuttaako sote-uudistus hallintoa ja hallinnon kustannuksia, sote-uudistuksen täytäntöönpanossa mukana oleva finanssineuvos Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä?
– ICT-järjestelmien yhtenäistäminen ja uusiminen ei ole yleensä erityisen halpaa. Kun valmisteluvaiheesta päästään eroon, hallinnon täytyy jonkin verran vähentyä, koska järjestäjien määrä vähenee aika paljon. Tavoite ei ole säästää, vaan hillitä menojen kasvua. Jos soten ja pelastustoimen menot ovat saattaneet kasvaa vaikka viisi prosenttia vuodessa, niin ideana on, että kasvuprosenttia pystyttäisiin pienentämään, Eriksson vastaa.
Valtuutettuja valitaan hyvinvointialueen asukasluvun perusteella 59–89. Hyvinvointialueen johtajia valitaan 21, samoin hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajia.
Muodostuuko päätöksentekokoneistosta raskas?
–Se on kysymys demokratiasta ja edustavuudesta. Mitä pienempi aluevaltuusto on, sitä useammin pienemmät ryhmät jäävät ilman edustajia. Jos ollaan kovin samanmielisiä ja muutama puolue saa lähestulkoon kaikki äänet, aluevaltuuston koko voi tuntua aika suurelta. Kannattaa muistaa, että samalla jää pois sairaanhoitopiirien päätöksentekoelimet. Meillä on aika iso määrä perusterveydenhuollon kuntayhtymiä, niistä jää pois kaikki päätöksentekoelimet.
Hieman yllättäen Erikssonin arvioi, että käynnistysvaiheen jälkeen aluevaltuustot kokoontuvat tuskin edes kuukausittain.
– Keskeiset asiat ovat hallintosääntö, johtavien viranhaltijoiden valitseminen ja vuotuisen budjetin tekeminen. Nämä tehtävät ovat sellaisia, että tavallisella hyvinvointialueilla, sen jälkeen kun toiminta on käynnistetty, ei tarvita kokousta edes kerran kuukaudessa.
Eriksson uskoo pääsääntönä olevan, että poliittista yhteistyötä johtava aluehallituksen puheenjohtaja ei ole päätoiminen luottamushenkilö, mutta hyvinvointialueen johtaja on.