Sperman laskenut laatu lisää hedelmöityshoitojen tarvetta ja samaan aikaan sperman luovuttajiksi sopivia miehiä on yhä vähemmän.
Suomalaisten sperman laatu hankaloittaa jo hedelmöityshoitojen saamista.
Tyksin naistenklinikan fertiliteettilaboratorion IVF-biologi Harri Mankosen mukaan heikko sperman laatu tarkoittaa sitä, että siittiöitä on joko vähän tai ne eivät liiku.
– Vaikeat hedelmöitystyöt, joissa siittiöitä on todella vähän, ovat lisääntyneet viime vuosina, Mankonen sanoo.
Lisäksi siittiön DNA:ssa voi olla vikaa, jolloin munasolu hedelmöittyy, mutta raskaus ei käynnisty tai etene.
Neljääkymppiä lähestyviä ei enää kannata ottaa jonoon
Lahjasiittiöiden tarve on noussut moninkertaiseksi viime vuosien aikana. Syynä on se, että julkisella puolella on alettu tehdä hedelmöityshoitoja myös naispareille ja itsellisille naisille. Heteroparit käyttävät useimmiten omia siittiöitä ja tarvitsevat lahjasiittiöitä hyvin harvoin.
Lisääntynyt tarve yhdistettynä pulaan lahjoittajista on johtanut Turussa uuteen tilanteeseen: lahjasiittiöitä odottavia on jouduttu laittamaan jonoon.
Siittiöpula on johtanut myös siihen, että osa naisista ei ehdi saada lahjasiittiöitä ennen hoitojen 40 vuoden yläikärajaa.
Lisääntymislääketieteen dosentti, Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan osastonylilääkäri Antti Perheentupa huomauttaa, että naisen hedelmällisyys alkaa laskea merkittävästi 35-vuotiaana ja nelikymppisellä raskauden todennäköisyys on jo huomattavan matala. Tällöin vähäisten lahjasiittiöiden käyttö ei enää ole mielekästä.
– Kyse on optimoinnista, Perheentupa sanoo.
Neljääkymppiä lähestyviä on Tyksissä muistutettu mahdollisuudesta hakeutua yksityiselle puolelle, jossa varsinaista yläikärajaa ei ole.
Lahjoittajia tarvitaan huomattavasti enemmän
Tyksin fertiliteettilaboratorioon ottaa vuodessa yhteyttä noin neljäkymmentä halukasta siittiöiden lahjoittajaa. Heistä kymmenkunta, eli noin neljäsosa hyväksytään lahjoittajaksi.
Yhden lahjoittajan siittiöillä voidaan hoitaa maksimissaan viittä perhettä. Laboratoriossa on laskettu, että vuosittain halukkaita lahjoittajia tarvittaisiin noin sata. Silloin siittiöitä jäisi reserviinkin.
Lahjasiittiöillä tehtävistä hoidoista valtaosa on inseminaatioita. Inseminaatiossa siittiöt viedään kohtuonteloon, kun taas koeputkihedelmöityksessä munasolu hedelmöitetään kehon ulkopuolella.
– Emme halua käyttää huonolaatuisia siittiöitä. Inseminaatiossa tarvitaan riittävä määrä siittiöitä, jotta onnistuminen on todennäköistä, Antti Perheentupa kertoo.
Miesten hedelmällisyyden laskun taustalla on lukuisia syitä. Siittiöiden määrään ja laatuun vaikuttavat esimerkiksi elintavat, ympäristömyrkyt ja hormonitoimintaa sekoittavat aineet.
Turun spermapankki täyttää tänä vuonna 50 vuotta.