Suomalainen nenä­sumute­rokote pyrkii torjumaan koronan jo lima­kalvoilla – ihmis­kokeet alkamassa keväällä

Suomalaisen rokotekehitysyhtiö Rokote Laboratories Finland Oy:n koronarokote FINCoVac on etenemässä kliinisiin ihmiskokeisiin.

– Hyvää kuuluu. Yritämme päästä ihmiskokeisiin niin pian kuin suinkin, kertoi nenäsumutteena annosteltavan rokotteen kehittäjiin kuuluva Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela IS:lle perjantaina.

– Meillä on periaatteessa siihen resurssit turvattuna, mutta ei se vielä sormea napsauttamalla etene. On monia hitausmomentteja, joiden kanssa taistelemme, Saksela sanoi.

Vuonna 2020 perustettu yhtiö sai viime vuonna sai yhdeksän miljoonan euron rahoituksen FINCoVacin kehittämiseen, valmistamisen käynnistämiseen sekä kliinisten tutkimusten ensimmäisen ja toisen vaiheen läpiviemiseen. Ferring Ventures SA, Jenny ja Antti Wihurin säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto ovat mukana pääomasijoittajina ja yhtiön omistajina, ja Business Finland on myöntänyt yritykselle lainan.

Valmisteen eläinkokeet sujuivat hyvin.

– Nykyinen versio rokotteesta on sellainen, että se näyttäisi koe-eläinten immunisaatiossa ilahduttavasti tehonavan omikroniin ja muihin variantteihin. Rokote on rakennettu siten, ettei se olisi niin herkkä (koronaviruksen) muutoksille, Saksela sanoi.

– Uskomme ja luotamme siihen, että ihmiskokeet voisivat alkaa keväällä eivätkä kesälomat tulisi väliin.

Ihmiskokeet tehtäisiin Suomessa, ja niihin otettaisiin ensimmäisessä vaiheessa mukaan 60–80 vapaaehtoista.

– Suomessa testataan, ja ensimmäinen suunnitelma on saada rokotteelle myyntilupa nimenomaan tehosteena ensimmäisen polven rokotteilla jo rokotetuille. Juurikin siksi, että saataisiin parannettua varianttikattavuutta, Saksela kertoi.

”

Uskomme ja luotamme siihen, että ihmiskokeet voisivat alkaa keväällä eivätkä kesälomat tulisi väliin.

FINCoVacin kantava idea on hankkia immuniteetti koronavirusta vastaan nenän limakalvoilta. Tällöin immuunipuolustus aktivoituisi ylähengitysteissä.

– Näin saataisiin tartuntaa ja tartuttavuutta paremmin haltuun, kuin lihakseen pistettävillä rokotteilla, jotka tuottavat kovin huonosti vasta-aineresponssia limakalvoihin, Saksela kertoi.

Kalle Saksela tekee yhteistyötä rokotteen kehitystyössä akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan ja akateemikko Kari Alitalon työryhmien kanssa. Heti pandemian alussa keväällä 2020 aloitetussa hankkeessa on ollut monta mutkaa.

– Aina asiat eivät etene yhtä nopeasti kuin toivoisi, mutta tilanne näyttää hyvältä, Saksela sanoi.