Suomalaisilta liikenee yhä lahjoituksia avustustyöhön – pitkiä sitoumuksia harkitaan kuitenkin tarkoin
Ukrainan sota kasvatti lahjoitusten määrää, ja kukkaronsa avasi myös moni, joka ei ennen ole osallistunut keräyksiin.
Suomalaiset lahjoittavat rahaa erilaisille avustus- ja kansalaisjärjestöille entiseen malliin talouden tiukentumisesta huolimatta. Uudet lahjoittajat kuitenkin empivät sitoutumista kuukausilahjoittajaksi ja antavat mieluummin rahaa kertalahjoituksina.
Esimerkiksi Plan International Suomi ja Suomen World Vision -avustusjärjestöistä kerrotaan, että kuukausilahjoittajien määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
– Kehittyvien maiden lasten kummitoiminnassa mukana olevat suomalaiset ovat sitoutuneita eikä perumisia ole näkynyt. Sen sijaan uusien kummien löytäminen on vaikeampaa kuin ennen, sanoo Suomen World Visionin varainhankinta- ja viestintäjohtaja Hannele Pulliainen.
Plan International Suomen pääsihteerillä Ossi Heinäsellä on samanlaisia havaintoja.
– Uusia säännöllisiä lahjoittajia on entistä vaikeampi saada mukaan. Kertalahjoituksiin lähdetään mukaan helpommin kuin että sitouduttaisiin pidemmäksi aikaa. Moni lahjoittaja myös liittyy mukaan aikaisempaa pienemmällä summalla. Varmasti taustalla vaikuttaa taloudellinen tilanne, Heinänen sanoo.
Ukrainan sota herätti auttamishalun
Kertalahjoittaminen on suomalaisten suosituin tapa lahjoittaa rahaa hyvään tarkoitukseen. Viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan liki 40 prosenttia harrastaa kertalahjoituksia erilaisiin keräyksiin.
Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo, että kertalahjoitusten määrä riippuu paljolti siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Lahjoitusten määrä kasvaa, jos kriisit ja katastrofit seuraavat toinen toistaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 oli sellainen kriisi ja katastrofi, että moni suomalainen teki Ukraina-keräyksiin elämänsä ensimmäisen lahjoituksen.
Pelastakaa Lapset -järjestön viestinnän ja varainhankinnan johtaja Sanna Kuusisto kertoo, että Ukrainan kriisi herätti suomalaisissa ennätyksellisen auttamishalun. Esimerkiksi viime vuonna Pelastakaa Lapset keräsi yli 7 miljoonaa euroa Ukrainaan.
– Koskaan aiemmin yksittäisessä keräyskampanjassa emme ole saaneet tällaisia summia, Kuusisto sanoo.
Myös Hannele Pulliainen Suomen World Visionista sanoo, että Ukrainan tukeminen kiinnostaa ihmisiä edelleen, ja monet lahjoittavat Ukraina-keräyksiin rahaa useitakin kertoja.
Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski vahvistaa havainnot. Hän arvioi lahjoitusten yhteissumman kasvaneen viime vuonna noin 15–20 prosenttia normaalivuodesta, ja suurin syy kasvuun olivat Ukrainan avustuskeräykset.
Avuntarvitsijoita on entistä enemmän
Vaikka avustusjärjestöjen varainhankinta sujuu yhä hyvin, talouden kiristyminen näkyy niiden toiminnassa siten, että apua tarvitsevia ihmisiä on entistä enemmän. Ilmastonmuutos, korona, Venäjän hyökkäyssodan pahentama ruokakriisi ja hintojen raju nousu ovat kurittaneet koko maailmaa.
– Hyvä kehitys nälkäkriisin torjunnassa on pysähtynyt. Nälkätilanne on pahentunut ja avuntarve on lisääntynyt ja kumuloitunut tietyille alueille kuten esimerkiksi Itä-Afrikkaan, Suomen World Visionin Hannele Pulliainen sanoo.
Sanna Kuusisto Pelastakaa Lapset -järjestöstä kertoo, että myös Suomessa pienituloisten lapsiperheiden avuntarve on kasvanut. Viime vuonna Pelastakaa Lapset jakoi yli miljoona euroa ruoka-apua sekä tukea lasten harrastuksiin ja oppimateriaaliin. Tämän vuoden luvut eivät ole vielä selvillä, mutta Kuusisto sanoo, että tarve ei ole ainakaan pienentynyt.
– Onneksi ihmisten ja yritysten lahjoituskyky ei ole heikentynyt, koska avuntarvitsijoita on entistä enemmän niin kotimaassa kuin ulkomailla, Kuusisto sanoo.
Myös Suomen Greenpeace kiittää lahjoittajiaan uskollisesta tuesta, jota talouden kiristyminenkään ei ole murentanut. Lahjoitusten määrä näyttää olevan tänä vuonna jopa muutaman prosentin kasvussa, sanoo Suomen Greenpeacen varainhankintapäällikkö Outi Jokilehto.
– Vaikka talous huolettaisikin ihmisiä, heitä huolettaa myös maailman tila. Ihmisille on myös tärkeää näyttää, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja panostaa siihen, Jokilehto sanoo.