Suomalaisyritys palkkaa nuoria hoitajia Turkista, ja tulijoita olisi enemmän kuin voidaan ottaa
Suomen ja Turkin viralliset suhteet ovat viime aikoina olleet kitkaisia, mutta tavalliset turkkilaiset eivät välttämättä ajattele Suomesta negatiivisesti. Suomi kiinnostaa muun muassa ulkomaille töihin haluavia nuoria turkkilaisia.
Hoitajia Suomeen välittävän Medisource-yrityksen mukaan Suomeen haluavia tulijoita olisi moninkertaisesti enemmän kuin yritys voi ottaa vastaan. Motivaattorina on seikkailunhalun ohella myös muun muassa tieto länsimaiden paremmasta palkkatasosta.
– Haluan tulla työskentelemään Suomeen, koska tiedän että siellä on hyvät työolot, sanoo lähihoitaja Kübra Tekin, joka tulee İzmiristä Aigeianmeren rannalta läheltä Samosta.
Samanlaisissa ajatuksissa on oululaisen Medisourcen kielikoulutukseen osallistunut kollegansa Ali Dağ.
– Odotan innolla työskentelyä vapaassa ja tasa-arvoisessa Suomessa, sanoo Dağ, joka on kotoisin Şanlıurfasta läheltä Syyrian rajaa.
Tavoitteena tuhat hoitajaa vuodessa
Medisource perusti tammikuussa 2022 Turkkiin samannimisen tytäryhtiön ja avasi toimiston Istanbuliin. Heidän tavoitteenaan on tuoda Suomeen lähivuosina jopa tuhat hoitajaa vuodessa Turkista.
Hoitoalan ammattilaisten rekrytointiprosessin valmistelu oli aloitettu jo edellisenä syksynä.
Yhtiössä arvioitiin, että Turkista löytyy hoitajia, joita Suomeen töihin pääsy kiinnostaa siinä määrin, että he haluaisivat jo etukäteen Turkissa oppia maan kieltä ja toimintakulttuuria.
Toimitusjohtaja Vesa Mustakangas kertoo, että tarjoaa koulutettuja hoitajia sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön. Mustakankaan mukaan liikkeelle on lähdetty varovasti.
Tähän mennessä kieliopinnot suorittaneita, tai kieliopintojen loppuvaiheessa olevia hoitajia on noin 60. Ensimmäiset hoitajat saapuvat Suomeen kevään 2023 aikana.
Nykyisillä resursseilla pystytään hänen mukaansa rekrytoimaan ja kouluttamaan noin 500 hoitajaa vuositasolla.
– Suunnitelmana on kuitenkin jo noin vuoden jälkeen pystyä rekrytoimaan tuhat hoitajaa. Toki osa näistä hoitajista tulee sijoittumaan Norjaan ja Ruotsiin, sanoo Mustakangas.
Yritys järjestää kiinnostuneille osaajille useamman kuukauden kestävää etäkoulutusta Turkissa.
– Oppilaille koulutus on ilmainen. Toiminnan rahoittavat työntekijöitä haluavat asiakkaat, sanoo Mustakangas.
Tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja
Kouluttajana on turkkilaisesta Marmara-yliopistosta valmistunut suomi-turkki -kääntäjä, ja väitöskirjatutkija Özge Acıoğlu, joka on opettanut turkkia myös Helsingin kesäyliopistossa.
Koulutukseen valituille opetetaan etänä suomen kieltä ja kulttuuria, sekä hoiva-alan sanastoa ja suomalaisen työelämän sääntöjä.
Medisourcen Turkin maajohtaja Merih Arikkök kertoo, että läheskään kaikki halukkaat Suomeen haluavat hoitajat eivät pääse mukaan koulutukseen.
– Valitettavasti emme voi ottaa kaikkia. Meillä on aika tiukka valintaprosessi Turkissa. Vain yksi viidesosa pääsee läpi ja jatkaa meidän kieliakatemiaan, sanoo Arikkök.
Suomeen hakeutuvan tyypillinen tausta on kahden vuoden koulutus esimerkiksi vanhusten hoitajaksi ja parin vuoden työkokemus.
Audiolla Merih Arikkök kertoo muun muassa, että hänen mielestään hoitoalan koulutuksessa Suomessa ja Turkissa on paljon yhteistä.
Suomen kielen oppii neljässä kuukaudessa
Hakeutumalla Medisourcen järjestämään koulutukseen sekä Tekin että Dag ovat tehneet henkilökohtaisen päätöksen opiskella nimenomaan suomea.
Kübra Tekin kertoo, että suomen kieli oli aluksi melko vaikeaa, mutta on oppimisen myötä muuttunut hauskaksi. Koulutus on mielenkiintoista ja opiskelukaverit ja opettajat mukavia.
Ali Dağ uskoo jäävänsä Suomeen pysyvästi asumaan, jos viihtyy kovasti odottamassaan uudessa työpaikassa.
Medisourcen valitsemat oppilaat käyvät etäopetuksena läpi suomen kieltä ja kulttuuria, hoiva-alan sanastoa ja työelämää. Suomen ja turkin kielessä on samanlaisia rakenteita, mikä tekee kielen oppimisesta helpompaa, kertoo Acıoğlu.
– Sen takia turkkilaiset oppivat suomea nopeammin ja helpommin kuin monen muun kielen puhujat. Turkin puhujat oppivat helposti myös ääntämään suomea selkeästi, sanoo Acıoğlu.
Hoitoavustajilla kymmeniä lähtömaita
Valtaosa Suomessa työskentelevistä ulkomaista syntyperää olevista sairaanhoitajista tulee EU-maista.
EU:n ulkopuolelta hoitajia on haettu tai suunnitellaan haettavan muun muassa, Filippiineiltä, Intiasta, Thaimaasta, Vietnamista, Bangladeshista, Nepalista, Myanmarista ja joistakin Afrikan maista kuten Sambiasta ja Keniasta.
Tarkkoja tilastoja asiasta ei ole, mutta suoraan Suomeen EU:n ulkopuolelta tulevat hoitajat työllistyvät yleensä ainakin aluksi hoiva-avustajiksi. Koska hoiva-avustajat eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, Valvira ei heitä rekisteröi.
Suomen Ankaran suurlähetystössä työskentelevä Team Finlandin erityisasiantuntija Joona Selin kertoo, että Turkista on perinteisesti jo pitkään lähdetty töihin ulkomaille, eikä hoitoala ole poikkeus.
Viime vuosina Turkkiin on perustettu paljon uusia yliopistoja ja Turkin sairaanhoitajaliitto on ilmaissut huolensa koulutuksen tasosta.
– Mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että turkkilaisia sairaanhoidon ammattilaisia työllistyy globaaleille markkinoille koko ajan. Täkäläinen alan osaaminen on siis kansainvälisesti kilpailukykyistä, sanoo Selin.