Käytännöissä on pelastuslaitoskohtaisia eroja ja joillakin alueilla vapaapalokunta saattaa auttaa muonituksessa.
Suurten tulipalojen sammuttamiseen saattaa mennä useita tunteja. Pelastajat voivat joutua työskentelemään fyysisesti raskaissa ja haastavissa olosuhteissa. Miten tuollaisissa tilanteissa huolehditaan pelastajien energian- ja nesteensaannista?
Päivystävä palomestari Petri Korhonen Helsingin pelastuslaitokselta kertoo, että ensisijaisesti pelastuslaitos pyrkii aina siihen, että yksiköitä vaihdetaan niin, että pitkään sammutustöissä olleet pääsevät ruokailemaan asemalle.
– Jos tämä ei onnistu, niin meillä on erilaista kuiva- ja retkimuonaa varattuna, Korhonen kertoo.
Kuivamuona voi olla esimerkiksi erilaisia energiapatukoita tai retkimuonaa, jota sekoitetaan kuumaan veteen. Lisäksi toimitetaan juotavaa. Tarkkoja aikarajoja pelastajille toimitettavasta muonituksesta ei ole annettu.
Tilanne riippuu Korhosen mukaan esimerkiksi siitä, milloin pelastajat ovat viimeksi päässeet ruokailemaan. On eri asia, jos tehtävälle on lähdetty vaikka suoraan lounaspöydästä tai jos tehtävä tulee juuri ennen ruokailua.
Muonituksen käytännön järjestelyt ovat aluekohtaisia. Joidenkin pelastuslaitosten alueilla muonituksesta saattaa vastata seudun vapaapalokunta.
– Myös Helsingissä VPK vastasi aiemmin tällaisesta muonituksesta tehtävillä, mutta nykyään meillä on käytössä nämä omat varastomme ja hoidamme muonituksen itsenäisesti, Korhonen kertoo.
IS uutisoi aiemmin tapauksesta, jossa pizzeriayrittäjä halusi auttaa Vuosaaressa Kivisaarentiellä tulipaloa sammuttamassa olleita pelastajia toimittamalla heille pizzaa ja kahvia. Mellunkylän aseman 4-vuoro vei paloesimies Kimmo Vallgrenin johdolla yrittäjä Hikmet Dikmenille kiitokseksi huomionosoituksen.
– Tämä on hieno esimerkki paikallisesta avustamisesta, Korhonen luonnehtii.