Tällainen Erdogan on kulisseissa –Turkin johtajan vuosien varrella tavanneet suomalaiset kertovat

– Kyllä sen kaverin muistaa, kun on tavannut.

Näin tapaamistaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa vuonna 2017 kuvailee Timo Soini.

Soini tapasi Erdoganin ollessaan ulkoministeri Sipilän hallituksessa. Tällöin hän kuvaili vierailuaan Ankarassa ”mielenkiintoiseksi päiväksi”, jonka hän muistaa lopun elämänsä ajan.

Matka ei sujunut heti suunnitelmien mukaan. Myrskyisten keliolosuhteiden takia Ankaraan oli vaikeaa päästä, ja suoria lentojakaan kohteeseen ei ollut. Lopulta Suomen edustus päätti lentää maan pääkaupunkiin yksityiskoneella.

Soini oli valmistautunut Erdoganin tapaamiseen, ja kertoo tehneensä kotiläksynsä, vaikka sai vasta samana päivänä varmistuksen siitä, että tulee tapaamaan presidentin. Hän oli ottanut selvää Erdoganin jalkapallotaustasta, runoilusta ja vankilatuomiostakin.

– Ei noihin [vierailuihin] voi mennä valmistautumatta.

Erdogan puhui Turkin suuressa kansalliskokouksessa toukokuussa ja vaati Naton jäsenmaita kunnioittamaan Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvia huolia. Kuva: Adem Altan / Lehtikuva

Soini oli Ankarassa pääpuhujana Turkin ulkoministeriön vuosittaisilla suurlähettiläspäivillä. Hän tapasi vierailunsa aikana Erdoganin lisäksi maan muuta valtiojohtoa, kuten ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun ja pääministeri Binali Yildirimin.

Soinin mukaan ei ollut kovin tavanomaista, että presidentti tapaa muiden maiden ministereitä, ja tällaisen viestin Erdogan on myöhemminkin välittänyt. Erdoganin kanssa Soini keskusteli tunnin ajan. Hän kuvailee presidenttiä vakuuttavaksi.

– Hän ei huuda eikä möykkää. Hän puhuu rauhallisesti ja painokkaasti, sekä seuraa [keskustelua].

Soinin mukaan Erdoganin puheita ja niiden viestejä ei tarvitse arvailla.

– Jos hänellä on ne omat viestit, ei niitä tarvitse tulkita, että mitä hän tarkoittaa. Kyllä hän kertoo, mitä hän tarkoittaa.

Vierailulta Soinin mieleen jäi erikoinen yksityiskohta tuolista, jossa Erdogan istui.

– Hänellä oli siinä oma tuoli, ja siinä tuolin päässä nappi. Heti, kun hän painaa siitä, ovi aukeaa.

Kun Soinin ja Erdoganin tapaaminen oli päättynyt, Erdogan painoi nappia, ja huoneen ovi avattiin heti.

– Minulle on jäänyt koko elämäni mieleen, että ihan varmasti joku kaveri on roikkunut kahvassa koko sen tunnin kiinni, että se varmasti aukeaa heti, Soini nauraa.

Kun ovi aukesi napinpainalluksella, sisään huoneeseen tuli Soinin mukaan valtavasti ihmisiä. Tämän jälkeen otettiin tapaamisen viralliset kuvat. Tilanteesta hänelle jäi tunne, että Erdogan ei odottele mitään.

– Sen jälkeen, kun hän on saanut settinsä tehtyä, hän lähtee menemään ja pölypilvi lähtee perään.

Timo Soinin mukaan ei ollut tavanomaista, että Erdogan tapaa toisten maiden ulkoministereitä. Kuva: Stella Pictures / AOP

Erdoganin tapasi edustustehtävissään myös Eero Heinäluoma (sd), joka toimi eduskunnan puhemiehenä 2013. Tällöin pääministerinä toiminut Erdogan oli vierailemassa Suomessa ja tapasi muun muassa silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok).

Tätä ennen Heinäluoma oli tavannut Erdoganin New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa 2011.

– Hän kyllä erottuu joukosta, vaikka ei olisi mitään nimeä rinnassa. Hän on mielestäni suorapuheinen. Hän tietää, mitä haluaa ja on voimakastahtoinen, Heinäluoma kuvailee, mutta muistuttaa samalla, että hänen ensivaikutelmansa Erdoganista ovat yli kymmenen vuoden takaa.

Erdogan toimi vielä viimeisiä vuosia Turkin pääministerinä, kun Heinäluoma tapasi hänet. Erdoganista tuli maan presidentti vuonna 2014. Tätä ennen hänellä oli yli kymmenen vuoden ura pääministerinä vuosina 2003–2014.

Vaikka Erdoganista välittyi voimakastahtoinen ja määrätietoinen kuva, hän myös kuunteli keskustelukumppaneitaan, Heinäluoma kertoo.

– Hänellä on hyvin selvä käsitys Turkin roolista niin Lähi-idässä kuin maailmallakin.

Heinäluoma sanoo kiinnittäneensä huomiota myös Erdoganin pituuteen. Mies on lähes yhtä pitkä kuin melkein kaksimetrinen Heinäluoma. New Yorkissa Erdogan oli myös vitsaillut pituudestaan paikalla olleille.

Epävirallisissa keskusteluissa Erdogan ei ollut Heinäluoman mukaan jäykkä tai muodollinen.

– Sanoisin pikemminkin, että eläväinen, reagoiva ja kantaaottava.

Heinäluoman mukaan silloisella pääministerillä oli huumorintajua, vaikka ulospäin tämä ”uhkui itseluottamusta”. Mies oli avoin ja välillä myös hymyili.

– Hän ei ole papereihin tai nuotteihin sidottu, Heinäluoma kertoo.

Meppinä Euroopan parlamentissa työskentelevä Eero Heinäluoma muistaa, että merkit epädemokraattisista ilmiöistä Turkissa havaittiin jo kymmenen vuotta sitten. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Heinäluoma ei ole varma, onko hänen kymmenen vuotta sitten tapaamansa mies enää sama henkilö.

– On selvää, että jos ihminen on ollut hyvin suvereeni hallitsija kymmenen vuotta, niin kyllä se varmasti vaikuttaa ja muuttaa ihmistä.

Heinäluoman mukaan Erdoganin visio Turkista vaikuttajana ja visio maan vaikutusvallan kasvattamisesta oli jo tällöin ”hyvin voimakas ja sisäistetty”.

– Silloin kymmenen vuotta sitten oli selviä merkkejä, että hänellä on voimakas tahto ja visio, ja hän on myös halukas käyttämään sitä omaa valtaansa. Häntä ei voi sanoa ujoksi eikä vaatimattomaksi, Heinäluoma kuvailee samalla muistuttaen, että hänen pohdintansa perustuu tämän hetkisiin julkisiin tietoihin Erdoganista.

Heinäluoma kertoo, että tapaamisten aikoihin oli jo tiedossa, että Erdogan oli Turkin sisäpolitiikassa kova vallankäyttäjä. Myös merkit epädemokraattisista ilmiöistä oli havaittu. Esimerkiksi lehdistötilaisuuksissa Turkissa ilmeni ensimmäiset merkit median kysymysten rajaamisesta ja kontrolloinnista.

Suomeen Erdogan suhtautui Heinäluoman mukaan ”peruspositiivisesti”. Suomi ja Turkki vetivät YK:ssa yhdessä rauhanvälityksen kontaktiryhmää, johon Erdogan oli hyvin sitoutunut, Heinäluoma kertoo. Mitään suomalaisten kannalta kielteistä ei kymmenen vuotta sitten noussut esiin.

Ulkopoliittisen instituutin Turkkiin erikoistunut vanhempi tutkija Toni Alaranta on kertonut Ilta-Sanomille, että Erdoganilla on Turkissa kansanmiehen maine. Tämä kuulostaa Heinäluoman mukaan luontevalta, vaikka hän ei ole nähnyt presidenttiä kansansa parissa. Hänen mukaansa Erdogan oli välitön ja pystyi saamaan kontaktin ihmisiin.

– Pidän häntä sosiaalisena, kaikki valtionjohtajathan eivät ole voimakkaasti tilanteessa eläviä ja reagoivia. On paljon sellaisia, jotka ovat luonteeltaan paljon pidättyväisempiä. Hän on mielestäni eläväisempi.

Soini arvioi sotilasvallankaappausyrityksen olleen Erdoganille järkytys. Kuvassa presidentti kantaa yhteenotossa kuolleen ihmisen arkkua heinäkuussa 2016. Kuva: MURAD SEZER

Myös Soini arvioi, että Erdoganissa on tapahtunut muutos. Kun Suomen edustus oli Soinin johdolla vierailulla Ankarassa, Turkissa tapahtuneesta epäonnistuneesta sotilasvallan­kaappaus­yrityksestä oli kulunut noin puoli vuotta. Vallankaappaus­yrityksen seurauksena tuhansia sotilaita, poliiseja, virkamiehiä ja tutkijoita erotettiin.

– Luulen, että hänessä tapahtui joku muutos sen vallankaappaus­yrityksen [jälkeen]. Saattaa olla, että ne piirteet ovat jyrkentyneet siitä tähän aikaan viidessä vuodessa. Mutta kyllä se vallankaappaus aika järkytys hänelle varmaan oli, Soini sanoo.

– Jos vallankaappaus olisi onnistunut, mikä näiden kavereiden kohtalo olisi ollut? Varmaan siellä kuplassa tulee erikoisia ajatuksia, joita voi turvallisuuspalvelut ja muut ruokkia, Soini sanoo.

Soini sai Ankaran-vierailunsa jälkeen Turkilta listan, jossa oli hänen mukaansa kolmisenkymmentä Turkille selvästi tärkeää nimeä. Lista luovutettiin Suojelupoliisille.

– En minä nyt sano hänestä suoraan, mutta tiettyä vainoharhaa yleensä pitkään vallassa olleet eivät pysty välttämään. Se ilmenee sitten, että ruokaa vahditaan ja vettä vahditaan. Mutta me emme siinä syöneet, meidän palaverissamme ei ollut tarjoilua.

Huumorin osalta Soini luonnehtii Erdogania eri tavalla kuin Heinäluoma. Hänen mukaansa presidentti pysyi pitkälti asialinjalla kahdenkeskisessä tapaamisessa 2017.

– Kyllä hän aika lailla sellainen vähän jyrmy on. Ei hän mikään varsinainen naureskelija ole.

Soini kuitenkin sanoo, että presidentti saattoi olla hyvin spontaani. Hän myös havainnoi ja kuunteli, ja hänelle kannatti Soinin mukaan tilaisuuden tullen puhua.

Suomen ja Turkin välit olivat vielä 2017 Soinin mukaan hyvät. Erdoganin johdolla tapahtunut Suomen Nato-prosessin hidastaminen on aiheuttanut entiselle ulkoministerille harmaita hiuksia.

Soini kommentoi asiaa Ilta-Sanomille ennen Madridin puoluekokousta, jossa Turkki myöntyi puoltamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Tämä onkin ollut jumalaton takapotku, jota on vaikea ymmärtää.

– Kun tämä ratkeaa, se ratkeaa sitten hänen pöydällään.