Tällaisia ovat syövät, joita Vesa-Matti Loiri sairasti – tunnistetaan usein valitettavan myöhään

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 30 000 ihmistä. Sairastuneiden joukkoon lukeutuu muun muassa koko kansan arvostama suuri viihdetaiteilija Vesa-Matti Loiri, joka sai tammikuussa 2022 sietämättömille kivuilleen, oksentelulle ja pahoinvoinnille diagnoosiksi kaksi eri syöpää – ruokatorven syövän ja maksasyövän.

Lääkäri totesi elinaikaa olevan jäljellä neljästä kuuteen kuukautta.

Syövät uuvuttivat 77-vuotiaan Loirin kesällä niin, että hän joutui siirtymään sairaalaan, jossa hän menehtyi keskiviikkona 10. elokuuta. Raskaisiin syöpähoitoihin Loiri ei halunnut lähteä.

Lue lisää: Vesa-Matti Loirin viimeiset kuukaudet: tällainen oli lääkärin lohduton diagnoosi

Docrates Syöpäsairaalan johtavan ylilääkärin Juha Konosen mukaan Loirin kaltainen tapaus, jossa ihminen sairastaa kahta eri syöpää samaan aikaan, ei ole tavattoman harvinainen.

– Kahden samanaikaisen, erityyppisen syövän yleisyys on 3-8 prosentin luokkaa.

Todennäköisyys sairastua useampaan eri syöpään samanaikaisesti kasvaa iän myötä.

Sairastuneita 450-600 vuodessa

Maksasyöpään sairastuneiden määrä on Syöpäsäätiön mukaan kuusinkertaistunut Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Maksasyöpään sairastuu vuosittain noin 600 suomalaista.

Yleistymisestään huolimatta maksasyöpä ei kuitenkaan lukeudu yleisimpiin syöpiin.

Lue lisää: Maksasyöpä on yleistynyt – oireet tulevat usein vasta myöhään

Ruokatorven ja mahansuun syöpiä puolestaan todetaan Suomessa vuosittain noin 450, kerrotaan Terveyskylän verkkosivuilla.

Sekä ruokatorven että maksan syövälle tyypillistä on, että sairastumisriski kasvaa iän myötä, ja sairastuneista enemmistö on miehiä. Sairastuneiden keski-ikä on noin 70 vuotta.

Maksan ja ruokatorven syövän riskitekijät

Terveeseen maksaan syöpä tulee harvoin. Usein syövän taustalla on maksakirroosi tai jokin muu maksasairaus.

Maksan rasvoittumisesta seuraava kirroosi syntyy tyypillisesti runsaasta alkoholinkäytöstä – mutta ei aina.

– Kirroosi voi tulla myös ei-alkoholiperäisen maksasairauden seurauksena, Helsingin yliopiston professori Hannele Yki-Järvinen kertoi aiemmin Syöpäsäätiön tiedotteessa.

Ei-alkoholiperäiset maksasairaudet liittyvät usein epäterveelliseen ruokavalioon, ylipainoon ja etenkin vyötärölihavuuteen.

Alkoholinkäyttö ja lihavuus ovat myös ruokatorven syövän kahden yleisemmän alatyypin, levyepiteelisyövän ja adenokarsinooman, riskitekijöitä.

Muita ruokatorvisyövän alatyyppien riskiä kasvattavia tekijöitä ovat tupakointi ja adenokarsinoomassa myös miessukupuoli.

Näin syövät oireilevat

Usein maksasyöpä on pitkään oireeton, ja siksi syöpä löydetään monesti sattumalta – ja yleensä valitettavasti niin myöhään, ettei parantava leikkaus ole enää mahdollinen.

Oireita syntyy monesti vasta silloin, kun kasvain venyttää maksakapselia tai kun kasvain leviää lähielimiin, Syöpäjärjestöt kertoo sivuillaan.

Tyypillisiä maksasyövän oireita ovat:

• Ylävatsan kipu

• Ylävatsan täyttymisen tunne

• Ruokahaluttomuus

• Pahoinvointi

• Pidemmälle edennyt maksasyöpä voi aiheuttaa myös laihtumista, kuumeilua ja ihon keltaisuutta

• Kutina, joka johtuu veren sappihappopitoisuuden noususta

Myös ruokatorven syöpä voi olla osalla täysin oireeton. Oireilevana ruokatorvisyöpä voi aiheuttaa muun muassa seuraavia oireita:

• Nielemisvaikeudet

• Verenvuoto

• Laihtuminen

• Oksentelu ruokailun yhteydessä

• Närästys

Ohimenevää ja toisinaan ilmaantuvaa närästystä ei tarvitse säikähtää, Lääkärikeskus Aavan vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato neuvoi aiemmassa jutussamme.

Sen sijaan jos närästys on pitkäaikaista tai sitä esiintyy useita kertoja viikossa, Koskenpato suosittelee käymään lääkärissä.

Samoin on syytä toimia, jos oireet alkavat ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaana. Tällöin voi olla syytä tehdä ruokatorven tähystys.

Jos närästys alkaa ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaana, on syytä hakeutua lääkäriin ja varmistaa, ettei kyseessä ole ruokatorven syöpä. Kuva: Colourbox

Lue lisää: Lääkäri kertoo, milloin närästys pitää tutkia – tietyssä iässä voi olla hyvä tarkistaa, löytyykö merkkejä syövästä

Tunnistetaan usein liian myöhään

Vähäisen oireilun vuoksi ruokatorven ja maksan syövät tunnistetaan usein vasta, kun syöpä on edennyt jo pitkälle eikä parantavaa hoitoa enää ole.

Maksasyöpä kuuluu aggressiivisimpien syöpien joukkoon, ja syöpään sairastuneen ennuste on yleensä huono. Viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa on arviolta kahdeksan prosenttia sairastuneista. Loirille elinajaksi arvioitiin neljästä kuuteen kuukautta.

Terveyskylän mukaan kaikista ruokatorvisyöpään sairastuneista noin 10 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta. Leikatuilla vastaava luku on noin 40 prosenttia.

Sekä maksa- että ruokatorven syövän ennaltaehkäisyssä keskeistä on kiinnittää huomiota elintapoihin.

– Tupakka, alkoholi, ylipaino ja vähäinen liikunta altistavat useammalle eri syövälle. Ruoansulatuskanavaan päätyvät toksiset aineet, kuten alkoholi ja tupakka, lisäävät erityisesti tämän alueen syöpien todennäköisyyttä, ylilääkäri Juha Kononen kertoo.

Lähteet: Syöpäjärjestöt, Terveyskylä