Tällaisilla tavoilla valtio ja kaupungit alkavat säästää sähköä – toimia kuvaillaan ”radikaaleiksi” ja ”rajuiksi”

Suomen valtion ja kaupunkien kiinteistöissä ryhdytään talven alla energiansäästö­talkoisiin. Sähkön hinnan nousu on saanut sekä valtion että kaupungit pohtimaan ylimääräisiä toimia, joita Turun kaupungin energiavalvoja kuvailee ”radikaaleiksi” ja ”tehokkaiksi”:

– Pyrimme leikkaamaan pahimmasta ylimääräisestä kulutuksesta. Kaukolämpökohteisiin olemme lisänneet jo rakennusvaiheessa maalämmön, joka hoitaa neljänneksen lämmityksestä ja kesällä jäähdytyksen, kertoo Turun kaupungin energiavalvoja Kalervo Tuomi.

Tilojen remontoinnin yhteydessä katolle on lisätty aurinkopaneelit.

– Nyt se konkretisoituu, miten järkevä ratkaisu se on, Tuomi pohtii.

Esimerkiksi turhiin valaistuksiin yöaikaan aiotaan Turussa puuttua. Joissakin paikoissa ilkivalta voi olla niin mittavaa, ettei valoja voida pimeän tullen täysin sammuttaa.

– Korvaamme valaistuksia tehokkaammilla vaihtoehdoilla. Joka vuosi vaihdamme katuvaloihin led-lamppuja. Kulutus tippuu tasaisesti ja varmasti sitä mukaa, kun niitä vaihdetaan.

Energiavalvoja kertoo, että uusissa kouluissa ja palvelurakennuksissa sähkön kulutusta mitataan tarkasti, jopa ilmanvaihtokonekohtaisesti. Monitoimitaloissa mitataan erikseen esimerkiksi vedenkulutusta keittiössä.

– Uuteen rakennukseen voi tulla jopa toistakymmentä sähkönkulutusta mittaavaa mittaria. Esimerkiksi uusissa kouluissa voidaan näyttää reaaliaikaista sähkönkulutusta aulanäyttöön. Siinä tulee esille myös kasvatuksellinen näkökulma.

Turussa on saatu aikaan säästöä, kun kaupunki on luopunut käyttämättömistä tiloista.

Katuvaloja on kunnissa vaihdettu viime vuosina led-valaisimiin. Kuvassa näkyy uusittuja valaisimia sekä vasemmalla kellertävää valoa antavia vanhoja valaisimia Turussa. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Valtion kiinteistöstä vastaava Senaatti-konserni on jo aiemmin tiedottanut mittavasta energiansäästöohjelmastaan. Esimerkiksi sisälämpötiloissa voidaan nähdä tulevalla lämmityskaudella muutoksia. Pitkällä tähtäimellä suurimmat säästöt saadaan, kun valtion tiloja käytetään tehokkaasti, huomauttaa konsernijohtaja Jari Sarjo.

– Koronan jälkeen hyvin monessa virastossa ihmiset eivät ole palanneet, eivätkä tule palaamaan toimistoihin kuin ennen koronaa. Etätyö on monella jäänyt pysyväksi olotilaksi. Työpaikalle tullaan vain satunnaisesti tai sovitusti harvemmin, Sarjo kuvailee.

Tilojen käyttöä on jo tehostettu ja sitä aiotaan tehostaa entisestään, konsernijohtaja sanoo.

– Se ei tuo nopeaa ratkaisua ensi kaudelle ja siksi olemme käynnistämässä energiansäästöohjelmaa. Se valmistuu syyskuun loppuun mennessä.

Valtion tiloissa työskentelee ja asuu varusmiehet mukaan lukien noin 100 000 henkilöä. Nyt erilaisilla kampanjoilla pyritään vaikuttamaan näiden ihmisten käyttäytymiseen, jotta sähköä ja lämpöä kuluisi mahdollisimman vähän.

– Toinen linja liittyy olosuhteisiin. Ihmiset kokevat sisälämpötilan yllättävän suurella haarukalla hyväksi. Tutkimusten mukaan se on noin viisi astetta. Jokainen ymmärtää, ettei voi olla tiloja, joissa erilaisia lämpötiloja olisi tarjolla näin suurella haarukalla.

Konsernijohtajan mukaan eri virastojen ja laitosten kanssa keskustellaan siitä, mikä olisi hyvä sisälämpötila.

Toimistotiloihin ei olla valtiolla tultu töihin koronan jäljiltä kuten ennen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Valtion tiloissa noin 30 prosenttia sähköstä kuluu ilmanvaihtojärjestelmien pyörittämiseen.

– Käyntiaikojen entistä tarkempi määrittely ja ilmanvaihtojärjestelmien optimaalinen säätäminen on tärkeää.

Sarjon mukaan valtion kiinteistöissä kiinnitetään huomiota myös esimerkiksi sähkökiukaiden käyttöaikoihin. Se tarkoittaa sitä, että sosiaalitilojen ja varusmiesten saunoja pidetään päällä vain silloin, kun niitä käytetään.

Valtio omistaa noin 7 miljoonaa neliötä, joista toimistotilan osuus on vain 1,2 miljoonaa neliötä. Energiansäästöohjelmassa esimerkiksi sisälämpötilaa lasketaan niin, että olosuhteissa pystytään edelleen työskentelemään eikä rakennuksille aiheuteta teknisiä ongelmia. Tutkimusten mukaan Suomessa voidaan säästää noin viisi prosenttia lämmityskuluissa, jos sisälämpötilaa lasketaan yhdellä asteella.

–Sama ei päde valtion kiinteistöihin, koska nämä ovat hyvin paljon teknisempiä ja näissä on teknologia pidemmällä kuin keskimääräisessä asuinkiinteistössä. Varaa laskea sisälämpötiloja kyllä on. Silti kenenkään ei tarvitse alkaa pelätä, että tarvitsisi alkaa palella.

Uimahalleissa saateaan laittaa osa saunoista pois päältä sähkön säästämiseksi. Kuva: jussi Nukari / Lehtikuva

Lisäksi Senaatti-kiinteistöt jatkavat investointeja uusiutuviin ja päästöttömiin energianlähteisiin. Senaatti-konserni on tehostanut tilojen käyttöä jo niin, etteivät valtion vuokrakustannukset ole nousseet viimeisen seitsemän vuoden aikana lainkaan, Sarjo huomauttaa.

– Tilojen käytön tehostamista jatketaan, koska tilojen käyttöaste on jäänyt koronan jälkeen pysyvästi alhaisemmaksi. Nyt pyritään siihen, että samassa toimistoympäristössä työskentelee usean eri viraston henkilökunta.

Lähes kaikissa valtion toimistoissa on automaattisesti liiketunnistimilla syttyvät ja sammuvat valot. Sen sijaan ilmanvaihdon ja jäähdytyksen tarkemmasta kohdentamisesta voidaan vielä säästää. Suurin energiasyöppö ovat tyhjät tilat, konsernijohtaja linjaa.

– Kun saadaan käyttöaste korkeammaksi ja tilojen määrää vähennettyä, olemme viimeisen seitsemän vuoden aikana onnistuneet säästämään yli puoli miljardia tilankäyttöä tehostamalla.

Monissa Suomen suurissa kaupungeissa käännetään nyt kaikki kivet energian säästämiseksi. Näin tekee myös Oulun kaupunki, joka aikoo laskea sisälämpötilaa osassa kiinteistöjä. Kaupungin kiinteistöjen valaistusaikaa lyhennetään entisestään.

– Meillä on nyt jo sammutettu valot yöajaksi niissä kohteissa, joissa se on ollut mahdollista. Valojen himmennykset ovat meillä jo arkipäivää, kertoo Oulun Tilapalvelujen kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen.

Kotilainen kertoo, että kaupunki aikoo tarkistaa, että ilmanvaihtokoneet käyvät rakennuksissa vain tarpeenmukaisesti. Esimerkiksi uimahalleissa saunojen kiukaita vuorotellaan niin, että vain osa saunoista on käytössä kerrallaan.

Myös Helsinki varautuu hinnannousuun erilaisilla säästötoimenpiteillä. Jo nyt on päätetty, että palvelurakennusten lämpötilaa alennetaan.

– Kartoitamme sellaiset tilatyypit, joissa se on turvallisesti mahdollista tehdä. Työskentelyolosuhteita ei tietysti haluta vaarantaa, kertoo kaupungin yhteiskuntavastuuyksikön päällikkö Katri Kuusinen.

Helsinki pyrkii laskemaan sisälämpötilat erityisesti kovimmilla talvipakkasilla lähelle 20–24 asteen ohjearvon alarajaa.

– Meillä on pitkä lista muitakin toimia. Muun muassa rakennusten ilmanvaihtoon, käyntiaikoihin, ilmamääriin ja ohjauksiin kiinnitetään huomiota.

Valaistuksen ohjausta tarkastellaan sekä sisä- että ulkotiloissa. Kuusisen mukaan hiljaisimpina yön tunteina voidaan sammuttaa joidenkin ulkoilureittien valoja.

– Energiansäästötyötä on tehty jo pitkään ja se jatkuu. Nyt saatetaan joutua tekemään tilapäisempiä ja rajumpia toimia, jotka koskevat vain tätä syksyä ja tulevaa talvea.

Tampereella valmistellaan niin ikään erilaisia säästötoimia talven varalle. Kaupungin tilapalvelujen mukaan tarkemmista toimista ei voida kertoa, koska niistä ei ole vielä päätetty.

Lue lisää: IS:n tiedot: Näin sähkö­vähennys toimisi käytännössä

Lue lisää: Näin hallituksen budjetti näkyy suomalaisten arjessa – sähkölaskut, lapsiperheet, tuloverot…

Lue lisää: Tällainen on hallituksen sähkö­paketti – hinta­lappu yli 800 miljoonaa euroa