Terveys­verojen säätäminen vaikeaa: hallitus yrittää muuttaa virvoitus­juoma­veroa, liha­vero vielä kaukana

Miksi ei veroteta sokeria, suolaa ja rasvaa, jotta ihmiset söisivät terveellisemmin?

Rinteen-Marinin hallitus on ohjelmassaan ottamassa ensi askeleen kohti terveysperustaista verotusta.

Koekaniinina toimii virvoitusjuomavero.

– Ensi vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Tässä yhteydessä arvioidaan, voidaanko marja- ja hedelmämehut rajata pois veron piiristä. Toisessa vaiheessa valmistellaan veromalli, jolla terveysperusteisen veron veropohjaa laajennetaan terveysperusteisesti myös muihin tuoteryhmiin, kuuluu viimeksi syksyn budjettiriihessä hyväksytty kirjaus.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että hallitus yrittää muuttaa virvoitusjuomaveron terveysperustaiseksi, ja lihaverot ovat vielä kaukana.

Virvoitusjuomavero on käytössä jo nyt. Sitä kerätään kaikista limsoista, kivennäisvesistä, mehuista, urheilujuomista ja muista vastaavista juomista.

Alkoholijuomilla on oma veronsa.

Virvoitusjuomaverossa on kaksi veroluokkaa sokeripitoisuuden mukaan.

– Sokeripitoisten vero on korkeampi kuin sokerittomien. Se on toiminut hyvin ja ohjannut kulutusta sokerittomiin juomiin. Tästä on sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimustuloksia, hallitusneuvos Merja Sandell valtiovarainministeriöstä kertoo.

– Juomat ovat keskenään hyvin samanlaisia, Coca-Cola maistuu koko lailla samalta kuin Coca-Cola Zero, jolla on alempi verokanta. Ajatus on, että vero ohjaa hyviin valintoihin, kun on selkeä substituutti, korvaava tuote olemassa.

Siis sokerittomasta kolajuomasta maksetaan alempi vero, ja sokerillisen kolajuoman korkeampi vero on sama, riippumatta miten paljon sokeria se sisältää.

Nyt selvitetään virvoitusjuomaveron siirtämistä terveysperusteiseksi.

Esimerkiksi vissyvesistä maksetaan veroa, vaikka juomassa ei ole sokeria ollenkaan.

Vissyvesistä maksetaan virvoitusjuomaveroa alemman verokannan mukaan, koska niissä ei ole sokeria. Kuva: Petri Huhtinen / Aamulehti

Samoin voi olla, että esimerkiksi tuoremehuihin ja marjamehuihin ei ole lisätty sokeria lainkaan, mutta niissä on niin sanottua luonnollista sokeria.

Miten terveysvero virvoitusjuomille ja mehuille määriteltäisiin, siitä ei ole vielä varmuutta.

– Veron piirissä on nyt kaikki vedet, oli niissä sokeria tai ei. Sokerittomana vedet ovat yleensä alemman verokannan piirissä. Herää tietysti kysymys, onko tarpeen vesiä verottaa lainkaan, jos kyse olisi terveystavoitteisesta verosta.

– Olisiko se esimerkiksi sokeripitoisuus, jossa pitäisi olla useampia veroluokkia, kun nyt meillä on niitä vain kaksi porrasta – eli sokerittomat ja sokeria sisältävät, Sandell pohtii.

Myös mehuja verotetaan tällä hetkellä virvoitusjuomaverolla – niin tuoremehua, pillimehua kuin mehukatteja.

Mehut voivat olla limonadeja hankalampi kysymys terveystavoitteisessa juomaverossa, ja hallitus toivoo kantaa EU:lta. Hallitus haluaisi tässä vaiheessa rajata marja- ja hedelmämehut pois veron piiristä.

– Nyt ei erotella luontaista tai lisättyä sokeria, myöskään EU ei sitä erottele. Kun elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä pitää kertoa sokeripitoisuus nykyään, se on kokonaissokeripitoisuus. Siitä ei näy, mikä on luontaista ja mikä lisättyä sokeria, Sandell muistuttaa.

Appelsiinimehussa on pakkausmerkintöjen mukaan aina sokeria. Kuva: Antti Yrjönen

Jopa kaupassa itse appelsiineista puristetusta tuoremehusta joudutaan nyt maksamaan virvoitusjuomaveroa, jos menekki vuodessa on yli 50 000 litraa.

– Pienimuotoinen tuotanto on veron ulkopuolella, raja on 50 000 litraa valmista juomaa. Ison luokan supermarketit kuuluvat veron piiriin, se on ollut yksi valituksen aiheista. Se aiheuttaa hallinnollista taakkaa kauppiaalle, joka joutuu virvoitusjuomaveron puristetusta mehusta maksamaan, Sandell sanoo.

Eli jos nyt tuottaa vuodessa 49 000 litraa sokeripitoista limsaa, tai 49 000 litraa itsepuristettua omenamehua tai itse keitettyä mustaviinimarjamehua, on nyt vapautettu virvoitusjuomaverosta.

Kun virvoitusjuomien terveysperusteisen veron mahdollisuus on selvitetty, sitten vasta on aika pohtia, voisiko terveysvero tulla myös muihin tuotteisiin kuin virvoitusjuomiin.

Myös muiden elintarvikkeiden sokeri, rasva ja suola saattaisivat olla terveysveron kohteina.

– Se on haastavampi harjoitus. Elintarvikkeiden kirjo on melkoinen, ja ei ole selvää käsitystä, mikä ravinnossa on sillä tavoin pielessä, että se voitaisiin vero-ohjauksella korjata, Sandell kertoo.

– Tarvittaisiin tutkimusta myös siitä, mitkä elintarvikkeet ovat kuluttajan näkökulmasta siitä määrin toisiaan korvaavia, että vero siirtäisi kulutusta terveyden kannalta parempiin vaihtoehtoihin.

– Sokeria, rasvaa ja suolaa on aika monessa elintarvikkeessa ja veron pitäisi koskea kaupoissa myytävien elintarvikkeiden lisäksi ravintoloissa, kahviloissa ja muissa vastaavissa valmistettavia tuotteita. Vero ei itsessään mene hintoihin, vaan jonkun pitäisi se tilittääkin elintarvikkeiden tuotantoketjussa. Verotus on raskas ohjauskeino, hallinnollinen taakka olisi iso, muistuttaa Sandell.

Vaalikamppailun aikana keväällä 2019 puhuttiin muun muassa lihaverosta. Mitään sellaista ei ole suunnitteilla.

Hallituslähteistä kerrotaan IS:lle, että jos virvoitusjuomaveron muuttaminen terveysperustaiseksi onnistuu, seuraava askel voisi olla ”naposteluveron” suunnittelu.