Turkki lähti heti tulkitsemaan Nato-sopimusta mielensä mukaan – lisää ongelmia voi olla luvassa
Suomi ja Ruotsi pääsivät Turkin kanssa sopuun tiistai-iltana, minkä seurauksena maat kutsuttiin Naton jäseniksi jo keskiviikkona. Maiden välistä yhteisymmärrysasiakirjaa on arvioitu suurpiirteiseksi, ja se jättää paljon tulkinnan varaan.
Uutistoimisto AFP kertoi keskiviikkona, että Turkin oikeusministeri Bekir Bozdag nosti heti esiin 33 ”terrorismista” epäillyn henkilön nimilistan. Turkki hakee epäiltyjen luovuttamista Suomesta ja Ruotsista yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla.
Lue lisää: AFP: Turkki vaatii Suomea ja Ruotsia luovuttamaan kymmeniä ”terrorismista epäiltyjä”
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi keskiviikkona Ilta-Sanomien haastattelussa, että PKK:n lisäksi sen liitännäisryhmien nimeäminen asiakirjassa oli Turkille tärkeää. Alarannan mukaan sopimus jättää kuitenkin paljon tilaa tulkinnoille.
– Turkki voi tulkita sen vähintäänkin kotiyleisölleen niin, että Ruotsi ja Suomi käytännössä kohtelevat YPG/PYD:tä terroristijärjestönä. Suomi ja Ruotsi taas voivat sanoa, että ei olla sitouduttu varsinaiseen terrorismimääritelmään.
Lue lisää: Asiantuntija: Turkin kanssa tehdyssä sopimuksessa selviä aukkoja
On mahdollista, että Bozdag on keskustellut asiasta Erdoganin kanssa, ja Turkki on halunnut saada varmistuksen Suomen ja Ruotsin konkreettisille toimille, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen sanoo.
Leinonen ei kuitenkaan osaa arvioida, mitä vaatimuksiin vastaamattomuudesta voi seurata. Paljon riippuu myös siitä, mitä Madridin kokouksen kulisseissa on sovittu.
– Pidän jokseenkin epätodennäköisenä, että se, mitä yhteisymmärrysasiakirjassa virallisesti todetaan, olisi riittänyt yksin vakuuttamaan Turkin myönteisen kannan. Oletan, että Turkille on vaivihkaa luvattu jotain muuta tai sitä on painostettu jollain muulla.
Leinosen näkemyksen mukaan Turkki ei ole sitoutunut Naton yhteisiin päämääriin vahvasti, vaan haluaa pitää itsenäisen ulkopoliittisen linjan ja ajaa vahvasti omaa etuaan.
– Tällä perusteella Turkkia voi olla vaikeaa Naton yhtenäisyyden nimissä painostaa ruotuun.
Jos tehdyt sopimukset eivät tyydytä Turkkia, voi maa hyvinkin aiheuttaa vielä ongelmia jäsenyyden ratifiointivaiheessa.
– En sano, että se on erityisesti odotettavissa, mutta se on täysin mahdollista.
Alaranta arveli, että sopimuskohtien tulkinnanvaraisuus saattaa nostaa päätään tulevaisuudessa. Tällainen tilanne voi tulla eteen, jos esimerkiksi Turkki tekee Syyriaan sotilasoperaation YPG:tä vastaan ja Ruotsi tuomitsee iskun maltillisesti.
– Silloinhan välittömästi Turkki ilmoittaa, että eikös me juuri sovittu, että me taistellaan PKK:ta ja sen jatkeita vastaan? Tällöin tämä asia nousisi ihan konkreettisesti pintaan, että mitä tässä oikein sovittiin, Alaranta sanoi.
Reuters kertoi tiistaina Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vaikuttaneen Turkki-sopimuksen kulisseissa. Uutistoimiston lähteen mukaan Biden puhui Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa aiemmin tiistaina Suomen ja Ruotsin pyynnöstä.
Leinonen arvelee, että asia, josta Erdogan ja Biden ovat neuvotelleet, koskee F-16-hävittäjiä. Ennen Naton huippukokousta Erdogan oli ilmaissut halunsa keskustella aiheesta Bidenin kanssa.
Keskiviikkoiltana Bidenin hallinto kertoi suhtautuvansa myötämielisesti hävittäjien myymiseen Turkille.
Lue lisää: Niinistö sai kysymyksen Bidenin väliintulosta Turkki-diilin viime hetkillä – näin hän vastasi
Turkin esiin tuoma 33:n terrorismiin yhdistetyn nimen lista voi Leinosen mukaan liittyä ennen kaikkea maan sisäpolitiikkaan. Erdogan haluaa varmistaa kansansa suosion, jotta voi jatkaa presidenttinä 2023 järjestettävien vaalien jälkeenkin.
Presidentillä on myös muita tavoitteita.
– Turkki haluaa vaikutusvaltaa kansainvälisillä areenoilla ja tunnustusta itselleen.
Leinosen mukaan Turkki haluaa myös tehdä itsenäistä ulkopolitiikkaa ja luvan ratkaista kurdeihin liittyviä ongelmiaan. Asevientikieltojen purkaminen puolestaan helpottaisi Turkin aseteknisen kehityksen jatkamista ja sotilasteollisen kompleksin rakentamista, mitä maa on jatkanut Leinosen mukaan jo yli vuosikymmenen.
– Turkki haluaa pitää sen itsenäisen liikkumavaran niin, että se voi tasapainoilla läntisen leirin ja Venäjän leirin kanssa.
Erdogan esitti pian yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen kirjauksista oman tulkintansa. Hän totesi tiedotteessaan, että Suomi ja Ruotsi olisivat sitoutuneet muuttamaan kansallista lainsäädäntöään ja terrorismin torjuntaan liittyviä käytäntöjään.
Tätä ei kuitenkaan sopimuksessa todeta. Presidentti Sauli Niinistökin vakuutti tiedotustilaisuudessaan tiistaina, ettei Suomen lainsäädäntöä muuteta pöytäkirjan perusteella.