Turvetuotannon alasajon helpottamiseksi markkinoidut tuet tulevat hakuun, mutta turveyrittäjät pettyivät: ”Pieleen meni!”
Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahaston haku on käynnistymässä maaliskuussa.
Tukien tarkoitus on korvata turvetuotannon alasajosta aiheutuvia haittoja ja tukea vihreää siirtymää.
Jaossa on satoja miljoonia euroja koko maassa.
Turvetuotannon alasajosta kärsineille yrittäjille luotiin odotuksia, mutta tuotettiin pettymys.
Osa tuista on kohdistettu yrityksille, mutta suurin osa menee aluetalouden yleiseen vahvistamiseen. Tukien kohteena ovat kunnat, oppilaitokset, kehitysyhtiöt ja muut julkiset toimijat.
– Ne joilta leipä lähti, eivät hyödy tästä. Turvetuottajat jätettiin ulkopuolelle, kritisoi alavutelainen turvealan yrittäjä Marko Vainionpää.
Turpeen energiakäyttö on vähentynyt viime vuosien aikana paljon odotettua vauhdikkaammin ja moni turvealan yrittäjä on joutunut lopettamaan tai kehittämään uusia elinkeinoja.
Monen mielestä tuet tulevat auttamatta liian myöhään, hakuehdot ovat rajalliset tai menevät kokonaan väärään osoitteeseen.
Väärin markkinoitu
Vielä vuosi pari sitten poliittiset päättäjät vannoivat, että turveyrittäjiä autetaan siirtymässä. Se näyttää jääneen sanahelinäksi.
Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko arvioi, että aktiivisten turveyrittäjien määrä on pudonnut noin puoleen entisestä.
Kun turpeen kysyntä romahti, tukea on tullut vain koneiden romutukseen. Nekin rahat loppuivat kesken.
Haavikon mielestä koko JTF-rahasto markkinoitiin alunperin ihan väärin.
– Ei ehkä ihan ymmärretty rahaston luonnetta. Luotiin harhainen kuva siitä, että menetykset jotenkin kompensoitaisiin yrittäjille. Tosiasiassa tämä ei ole mikään suora tuki yrittäjille. Sitä sopii miettiä, että kohdentuuko tämä ihan oikein, pohtii Haavikko.
Aluepolitikoinniksi meni
Samaa mieltä on Marko Vainionpää. Hän syyttää päättäjiä aluepolitikoinnista.
– Tämä meni ensinnäkin siinä pieleen, että tällä ruvettiin tekemään aluepolitiikkaa. Rahaa saivat sellaiset alueet, joissa turvetuotanto ei näyttele juuri mitään roolia. Raha kohdennettiin ihan muualle kuin turveyrittäjille, lataa Vainionpää.
Esimerkiksi Etelä-Savo, missä turvetuotantoa on hyvin vähän, sai likimain yhtä monta miljoonaa kuin Etelä-Pohjanmaa, joka on yksi maan tärkeimmistä turvealueista.
Tuet menivät siis ”väärille” alueille, mutta myöskään alueiden sisällä jako ei tunnu yrittäjistä oikeudenmukaiselta.
Vainionpää oli itse mukana työryhmässä, joka teki Etelä-Pohjanmaan maakunnan siirtymäsuunnitelmaa. Hän kertoo, että huoli tuotiin esiin ja tahtotila oli yhteinen kohdentaa tuki niille, jotka ovat elantonsa turpeesta saaneet.
Näin ei kuitenkaan käynyt.
– Sehän kuulostaa farssilta, että ne, jotka eivät ole olleet turpeen kanssa edes tekemisissä saavat rahat, ihmettelee Vainionpää.
Näkymiä kaivataan
Vainionpää esittää, että tuki pitäisi kohdentaa suoraan yrittäjille ja olla konkreettista.
Sitä pitäisi saada esimerkiksi aurinkovoimaloiden rakentamiseen vanhoille turvetuotantoalueille.
– Olisi pitänyt antaa reilu tuki suoriin investointeihin, se olisi ollut reilua.
Hän kertoo, että voisi itsekin omalle tuotantoalueelleen rakentaa aurinkovoimaa, mutta jotta sen saisi kannattamaan, tuen määrän pitäisi olla merkittävän iso. Siihen eivät EU-hanketuet riitä.
Toisaalta Vainionpää pohtii, että eniten turveyrittäjät kaipaavat selkeitä näkymiä elinkeinolleen.
Turpeen kysyntä on jälleen kasvanut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin takia ja Vainionpää pitäisi turpeen mukana polttoaineiden joukossa.
Hän on sitä mieltä, että polttomäärät olisivat joka tapauksessa pieniä, eivätkä ne uhkaisi Suomen ilmastotavoitteita.
– Tukia suurempi apu olisi siitä, että olisi jonkinlainen suunnitelma ja tulevaisuudennäkymä turpeelle yli hallituskausien. Poliitikkojen pitäisi ottaa nyt tämä tosissaan, sanoo Vainionpää.
Turve auttaa puita kasvuun
Vainionpää ei usko, että energiaturpeen tuotanto loppuu kokonaan ihan lähivuosina. Jos sitä ei tarvita lämmittämiseen tai sähkön tuotantoon, tarvitaan puutarhoilla ja maatiloilla kasvu- ja kuiviketurvetta.
Pintakerrosten kasvuturvetta ei kuitenkaan kannata nostaa ilman, että nostaa myös alempien kerrosten tummaa turvetta energiakäyttöön.
– Ne kulkevat käsi kädessä. Jos nostetaan pelkkää pintakerrosta, siitä tulee niin kallista, ettei kenelläkään ole varaa ostaa sitä, toteaa Vainionpää.
Hanna Haavikko lisää myös, että samalla kun kasvu- ja kuiviketurpeen kysyntä kasvaa, tuotantoalueet ovat vähentyneet ja luvitus on tällä hetkellä minimissä.
– Tämä pitäisi ratkaista. Onko se kotimaista vai tuontiturvetta tulevaisuudessa, vai löydetäänkö korvaavia materiaaleja?
Hän muistuttaa, että asiassa on hämmentävä ristiriita: uusien metsien istuttaminenkin vaatii turvetta, sillä puiden taimet kasvatetaan lähes yksinomaan kasvuturpeessa.
– Tässä ajetaan alas toimialaa, joka samalla myös edesauttaa ilmastotavoitteita, huomauttaa Haavikko.
Tukirahat julkisille toimijoille
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on rahastossa käytettävissä 40 miljoonaa euroa tällä ohjelmakaudella.
Pk-yrityksille tarkoitettua tukea tulee hakuun tänä vuonna yhteensä 9 miljoonaa euroa. Se on tarkoitettu yritystoiminnan uudistamiseen, elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja muihin kehittämistoimiin. Energiainvestointeihin sitä ei voi käyttää.
Uudelleenkoulutuksen 4 miljoonan euron tuet on tarkoitettu oppilaitoksille, ja soiden ennallistamishankkeiden 8 miljoonan euron tuet kunnille, kehitysyhtiöillle ja julkisille organisaatiolle.
Lisäksi on haettavissa erilaista tukea hankkeille, jotka muun muassa ”edistävät vihreää ja digitaalista siirtymää ja joilla monipuolistetaan ja vahvistetaan aluetaloutta”.
Myös tämän hankerahan kohteena ovat korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, kunnat, kehittämisyhtiöt ja muut julkiset toimijat. Eivät yrittäjät.
Maakunnissa on tehty omat siirtymäsuunnitelmat, joiden perusteella tukia myönnetään.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 3. helmikuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän: