Tytti Tuppurainen selittää, miksi valtionyhtiöt toimivat yhä Venäjällä Suomen tiukasta tahtotilasta huolimatta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi kohta kaksi kuukautta sitten, mutta suomalaiset valtionyhtiöt eivät ole lähelläkään energiayhteyden katkaisemista itänaapuriin.
EU:n päämieskokous on linjannut mahdollisimman nopeasta riippuvuuksien purkamisesta koskien Venäjän fossiilienergiaa.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on vakuuttanut, että Suomi haluaa irtautua venäläisestä fossiilienergian tuonnista niin pian kuin mahdollista.
– Taho on selvä: me tulemme tämän irtautumisen tekemään hyvin pian.
– Me haluamme kaikki nämä kytkökset katkaista. Siellä on joitakin sopimuksia, jotka loppuvat hyvin pian. Sen jälkeen näitä ei tulla uusimaan, Marin toteaa Ilta-Sanomille.
Samaa viestiä toisti torstaina eduskunnan kyselytunnilla omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd).
– Olemme hyvin korkealta poliittiselta tasolta lähettäneet sen viestin, että meidän tulee purkaa riippuvuutta Venäjän markkinoista ja irrottautua venäläisestä fossiilienergiasta niin pian kuin mahdollista.
– Ja tämä viesti on yhtiöissä kuultu. Tiedän sen, koska meillä on omistajaohjauksessa erittäin tiivis dialogi kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden kanssa, Tuppurainen sanoi.
Kaikesta huolimatta esimerkiksi Fortum jatkaa edelleen toimintaansa Venäjällä, Gasum tuo kaasua, VR:n hiilijunat kulkevat ja Neste ostaa maasta raakaöljyä.
Valtio-omisteisen energiayhtiö Gasumin kaasutoimitukset Venäjältä ovat jatkuneet Ukrainan sodan aikana normaalisti.
– Gasum pyrkii huoltovarmuusnäkökulmat huomioiden myös kasvattamaan kaasun hankintaa vaihtoehtoisista hankintalähteistä, yhtiö kertoo.
Fortum jatkaa toimintaansa Venäjällä, mutta se on kertonut peruvansa tulevat investoinnit maahan. Energiayhtiöllä on Venäjällä yhteensä 12 voimalaa , jotka tuottavat sähköä ja kaukolämpöä.
Fortum on muistuttanut, että sillä on Venäjällä energian toimitusvelvollisuus. Mikäli Fortum ei operoisi voimalaitoksia, ne saattaisivat päätyä Venäjän viranomaisten haltuun.
Neste kertoi huhtikuun alussa korvanneensa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen noin 85 prosenttia Venäjältä ostamastaan raakaöljystä muilla raakaöljylaaduilla. Jäljellä olevat hankintasopimukset päättyvät raakaöljyn osalta heinäkuussa.
Rautatieliikennettä hoitavan VR Groupin hallitus teki kaksi viikkoa sitten päätöksen pysäyttää idän tavaraliikenne. Arvio kuitenkin on, että prosessiin kuluu useita kuukausia. VR osallistuukin edelleen kivihiilen tuontiin Venäjältä.
Henkilöliikenteeseen keskittynyt Allegro-liikenne on ollut keskeytyksissä maaliskuun lopusta alkaen toistaiseksi.
Lue lisää: VR pysäyttää idän tavaraliikenteen
Tuppurainen ei suostu kommentoimaan Ilta-Sanomille sitä, millä aikataululla yhtiöiden tulisi vetäytyä Venäjältä.
Hän toteaa, että yksittäiset päätökset vetäytymisestä tehdään itse yhtiöissä.
– Yhtiöiden toimiva johto tekee yhtiöiden operatiivista toimintaa koskevat päätökset. Näihin päätöksiin lukeutuvat päätökset liiketoiminnasta esimerkiksi Venäjällä.
– Suomen valtio ei pidättele yhtiöitä Venäjällä.
Yksinkertaista sotaa käyvästä maasta vetäytyminen ei ministerin mukaan kuitenkaan ole.
– Hallittu irtautuminen Venäjän markkinoista tuskin on tällä hetkellä helppo tehtävä yhdellekään yhtiölle.
Tuppurainen muistuttaa, että valtionyhtiöiden odotetaan noudattavan sanktioita ja määräyksiä, päivittävän riskiskenaarionsa sekä arvioivan strategiaansa näiden riskien osalta.
Hän kertookin edellyttävänsä kaikilta valtio-omisteisilta yrityksiltä vastuullisuutta. Tämä pitää sisällään myös yhteiskuntavastuun, joka on otettava huomioon muuttuneissa olosuhteissa.
– Tiedän, että yhtiöissä ymmärretään Venäjän investointiympäristön ja liiketoimintaympäristön radikaali muutos. Venäjä ei ole enää sama markkina, jolle yhtiöt ovat aikoinaan menneet.
– Venäjän poliittinen johto on valitettavasti päättänyt muuttaa valtion hylkiövaltioksi, Tuppurainen sanoo.