Velkaantunut Mikko vaati rahojaan takaisin kulutusluotosta – nyt häntä uhkaa yli 20 000 euron lisälasku
Mikko rämpi pahassa velkakierteessä. Hän oli ottanut alle kolmekymppisenä kulutusluottoja, joissa oli kovat korot.
Viime keväänä Mikko havahtui. Vanhoista lainoista maksettuja jättikuluja voisi vaatia takaisin velkojilta. Asiasta käytiin keskustelua suuressa Facebook-ryhmässä. Useat olivat saaneet kuluja perittyä oikeusteitse.
Palautukset olivat tuhansista euroista jopa kymmeneen tuhanteen. Myös Mikko halusi yrittää. Hän päätti vaatia vuonna 2015 ottamansa lainan kohtuuttomina pitämiään kustannuksia takaisin.
Mikko oli varma voitosta. Olihan moni muukin onnistunut. Kiista kuitenkin kärjistyi.
Lainan myöntänyt yritys palkkasi puolustajakseen tunnetun asianajotoimiston, jonka kaksi juristia laati oikeudelle 11-sivuisen kirjelmän. Siinä yritys kiistää Mikon vaatimukset ja vaatii häntä korvaamaan syntyneet kulut. Ne ovat jo kirjelmän jälkeen yli 21 000 euroa.
Mikko on maksanut vanhoja velkojaan takaisin vuosia. Nyt hänelle esitettiin uusi, musertava kuluvaatimus. Mikko ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
– Ensireaktio oli, että mitä helvettiä. Ei minulla ole tuommoisia varaa maksaa, jos häviän. Oikeustajuuni ei mahdu se, että joutuisin taas maksumieheksi, Mikko sanoo.
Velkojayrityksen mukaan se on perinyt täysin lainmukaista korkoa.
Velkaantuneet vastarinnassa
Mikon tapaus on esimerkki kasvavasta ilmiöstä. Monet velkaantuneet ovat viime aikoina heränneet vastustamaan velkojien vaatimuksia. He vaativat vanhoista kulutusluotoista syntyneiden kulujen kohtuullistamista.
Aihetta käsitellään MOT-dokumentissa Velkaantuneiden vastaisku.
Velkaantuneet ovat saaneet voittoja. Hovioikeudet tekivät runsas vuosi sitten kaksi merkittävää ratkaisua, joissa luottojen kustannukset mitätöitiin kokonaan.
Tärkein peruste oli se, että erittäin korkeaksi kohonnut korko teki luottojen ehdoista kuluttajille kohtuuttomia. Molemmissa tapauksissa todellinen vuosikorko kohosi yli 200 prosenttiin.
Tuomioistuinten päätökset saattavat tarjota jopa kymmenille tuhansille ihmisille mahdollisuuden periä huomattavia summia takaisin. Määrä on varovainen arvio, joka perustuu käräjäoikeuksien antamiin velkomustuomioihin.
Luotto- ja perintäyhtiöille tilanne on uhka. Ne haluavat pitää takaisinsaannin pienenä ilmiönä.
Luotosta syntyi ikiliikkuja
Villiä lainabisnestä on yritetty suitsia Suomessa vuosikausia. Alle 2000 euron pikavipeille säädettiin 50 prosentin korkokatto vuonna 2013. Sen piti hillitä velkaantumista.
Alan yritykset vastasivat yksinkertaisella kikalla. Markkinoille tuotiin erilaisia luottoja, joissa lainasumma oli 2000 euroa tai vähän yli. Ne siis ohittivat korkokaton.
Mikon velkakierre alkoi vuonna 2015, kun hän turvautui niin sanottuun joustoluottoon. Se oli tapa paikata rahapulaa, sillä hänellä ei tuolloin ollut säännöllisiä tuloja.
Joustoluotto toimii kuten luottokortti. Lainalle on määritelty enimmäismäärä, josta tehdään nostoja ja maksetaan lyhennyksiä. Sen piti olla helppo tapa rahoittaa arjen menoja.
Pikkuhiljaa Mikolle selvisi pelin luonne.
Suuri korko ja nostopalkkiot kasvattivat velkaa. Hän maksoi joka kuukausi vaadittuja minimilyhennyksiä, mutta ne eivät kattaneet edes luoton korkoja. Laina ei lyhentynyt lainkaan.
Sopimuksessa mainitut esimerkkilaskelmat luoton kuluista olivat Mikosta harhaanjohtavia.
– Huomasin, että korot olivat aika rajut. Tuli otettua muita lainoja paikkaamaan niitä ja siitä kierre lähti.
Hän otti lainan yritykseltä, joka tunnettiin aiemmin nimellä Ferratum Finland. Siitä tuli sittemmin Suomen Joustava Oy. Yrityksen tarjoaman luoton todellinen vuosikorko oli 216,20 prosenttia.
Vastaavia noin 2000 euron luottoja on myönnetty paljon. Vuosina 2013–2019 niillä ei ollut lainkaan korkokattoa. Juuri tämänkaltaisista vanhoista luotoista velalliset ja velanperijät nyt vääntävät.
Luotto- ja perintäfirmat puolustautuvat sillä, että ne ovat perineet täysin lainmukaisia korkoja. Hovioikeudet ovat kuitenkin nyt linjanneet, että lainmukainenkin voi olla kohtuuton. Tulkintaa tullaan todennäköisesti vielä haastamaan. Viimeistä sanaa ei ole sanottu.
Juristi pitää pelotteluna
Velallisten tukiryhmällä on Facebookissa yli 27 000 jäsentä. Ryhmässä jaetaan apua ja neuvoja velkaantuneille. Tätä kautta Mikkokin havahtui.
Hän lähti viime keväänä edistämään asiaa juristin avulla. Mikko vaati, että hänen maksamansa 11 000 euron luottokustannukset tulisi mitätöidä. Vaatimusta perusteltiin kohtuuttomalla korolla, epäselvillä sopimusehdoilla ja puutteellisella luottokelpoisuuden arvioinnilla.
Yritys oli valmis sovintoon. Se ehdotti ratkaisua, jossa korko olisi laskettu 50 prosenttiin. Tämä olisi tarkoittanut noin 6 800 euron palautusta.
Mikon juristi Olli-Matti Korhonen ajoi kuitenkin kovaa linjaa. Korhosen lakitoimisto on erikoistunut velkojen kohtuullistamista käsitteleviin tapauksiin.
Korhonen laati kanteen, jossa vaadittiin kaikkien luottokustannusten palauttamista. Hän perustelee vaatimusta EU-direktiivillä, joka säätelee kuluttajasopimuksia.
– Kohtuuttomat ehdot ovat kiellettyjä ja jos ehto on kohtuuton, se on mitätön. Jos on niin ahne, että perii kohtuutonta korkoa, niin rangaistukseksi ei saa periä lainkaan korkoa, varatuomari Olli-Matti Korhonen sanoo.
Korhosen mielestä Mikkoa uhkaavissa yli 21 000 euron oikeudenkäyntikuluissa on kyse pelottelusta.
– On täysin epäterve ilmiö, että kuluttajalla ei olisi uskallusta hyvin perusteltuihin vaatimuksiin, jos joutuu pelkäämään liian isoja oikeudenkäyntikuluja, Korhonen sanoo.
Kiista on yhä kesken
Luotto- ja perintäyhtiöille Mikon tapauksessa kyse on isosta periaatteellisesta riidasta. Asiaa yritetään sovitella Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa.
Suomen Joustava vastaa MOT:lle toimineensa aina voimassa olevan lain mukaisesti. Yhtiön mukaan se pyrkii löytämään asiaan kaikkia tyydyttävän ratkaisun. Se ei kommentoi tarkemmin yksittäisten asiakkaiden tapauksia. Yrityksen käyttämä asianajotoimisto ei halua kommentoida tapausta.
Jos Mikko häviäisi kiistan, hän joutuisi maksamaan oikeudenkäyntikulut. Niitä todennäköisesti kohtuullistettaisiin. Mutta jos kiista jatkuu eri oikeusasteisiin, kulu-uhka nousisi moninkertaisiksi.
Alun tunnekuohun jälkeen Mikko on pohtinut asiaa rauhassa. Hän ei kadu asian riitauttamista.
– Jos tämä oli pelottelua, niin se toimi vain hetkellisesti, Mikko sanoo.