Venäläisiä ja ukrainalaisia on kymmenissä samoissa vastaan­otto­keskuksissa – Martti J. Kari: ”Järjetöntä”

Venäläisten ja ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden sijoittaminen samoihin vastaanottokeskuksiin on herättänyt runsaasti keskustelua viime päivinä. Monet ovat ihmetelleet sitä, että Ukrainasta sotaa paenneet joutuvat asumaan samoissa tiloissa venäläisten kanssa.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen sanoo, että reilussa 40 yksikössä on kirjoilla sekä ukrainalaisia että venäläisiä.

Venäläisten turvapaikkahakemusten määrä on lähtenyt kasvuun sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti liikekannallepanosta 21. syyskuuta.

Nuutinen sanoo, että reilun kahden viime viikon aikana venäläiset ovat jättäneet reilut 250 turvapaikkahakemusta.

– Se tarkoittaa, että noin 250 ihmistä on tullut vastaanottojärjestelmän piiriin ja sen myötä sijoitettavaksi vastaanottokeskuksiin

Nuutinen sanoo, että vastaanottojärjestelmän piirissä on kaikkiaan noin 1 000 venäläistä asiakasta ja vastaanottokeskuksissa noin 550. Yli 35 000 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta.

Joutsenon vastaanottokeskuksen tiloja. Kuva: Ivan Bessedin

Maahanmuuttovirasto pyrkii Nuutisen mukaan jatkossa siihen, että venäläisiä ja ukrainalaisia ei lähtökohtaisesti sijoitettaisi samoihin laitosmallisiin vastaanottokeskuksiin, joissa majoitustilat eivät sitä luontevasti salli.

Hän toteaa, että erilaiset perhesuhteet tulee kuitenkin huomioida, esimerkiksi perheet, joissa on sekä venäläisiä että ukrainalaisia.

Nuutisen mukaan konflikteja ei ole ilmennyt. Hän sanoo, että keskuksissa seurataan tilannetta ja pyritään varmistamaan turvalliset olosuhteet kaikille.

– Tässä yhteydessä on hyvä sanoa, että venäläisiä ja ukrainalaisia on ollut samoissa keskuksissa ennen tätäkin, eikä se ole muodostunut miksikään ongelmaksi. Olemme keskusten arjessa mukana ja yksikkömme pyrkivät varmistamaan, ettei tämä ole jatkossakaan ongelma.

Martti J. Kari. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Tiedustelueversti evp. Martti J. Kari kutsuu venäläisten ja ukrainalaisten laittamista samoihin vastaanottokeskuksiin järjettömäksi.

– Tiedetään, että siinä ihan varmasti tulee kitkaa. Tavallaan haetaan harmia sillä, että heitä laitetaan samoihin paikkoihin.

– Tässä on epäsuhta, koska ukrainalaispakolaiset ovat lapsia, vaimoja ja vanhoja ihmisiä. Venäläiset taas ovat asekuntoisia nuoria miehiä pääsääntöisesti.

Hän ei kuitenkaan usko, että Venäjä pyrkisi organisoidusti esimerkiksi soluttautumaan vastaanottokeskuksiin.

– Sellainen ajatus, että Venäjä lähettää tiedustelijoita, jotka menevät vastaanottokeskuksiin ja vakoilevat ukrainalaisia, on aika kaukaa haettua.

Vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen sanoo, että laitoskeskusten lisäksi Maahanmuuttovirastolla on myös käytössä asuntopohjaisia vastaanottokeskuksia. Keskus koostuu siis asunnoista, jotka voivat sijaita eri paikoissa.

– Meillä on myös iso yksityismajoituskapasiteetti ja kuntamallissa iso osa uudesta vastaanottokeskuskannasta on hajasijoitettua.

Maahanmuuttovirasto ei Nuutisen mukaan kuitenkaan pyri erottamaan venäläisiä ja ukrainalaisia täysin.

– Totaalinen erottaminen ei ole mahdollista eikä varmasti tarpeenkaan. Niin kuin sanoin, venäläiset ja ukrainalaiset ovat asuneet tähänkin asti vastaanottokeskuksissa eikä se ole muodostanut tähänkään mennessä ongelmaa.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että asia on herättänyt keskustelua.

– Ymmärrän, että tämän voi perustellusti kokea ongelmaksi ja ihmisillä voi olla pelkoja, mutta toisaalta meidän kokemuksemme eivät tue sitä.