Yksi sairaus on lisääntynyt Suomessa nuorilla räjähdysmäisesti – poikkeus koko Euroopassa

Aikuisiän diabetes on yleistynyt huolestuttavasti jo alle 25-vuotiailla. Tuoreen kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes on yleistynyt suomalaisten 10–24-vuotiaiden keskuudessa kovinta tahtia koko Euroopassa.

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa 285 prosentilla, eli sairautta esiintyy miltei neljä kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten.

– Kun minä olin lääkärikoulussa, siitä puhuttiin vanhuustyypin diabeteksena, tutkimuksessa mukana ollut Tommi Vasankari, UKK-instituutin johtaja, sanoo.

Silloin kakkostyypin diabetesta diagnosoitiin tyypillisesti eläkkeelle jäädessä. Nyt diagnooseja kirjoitetaan ensimmäisessä työhöntulotarkastuksessa ja varusmiespalveluksessa.

Vasankari on huolissaan.

Suomen nuorilla esiintyy tyypin 2 diabetesta toisiksi eniten Länsi-Euroopassa. Esiintyvyys on Suomea yleisempää vain Britanniassa. Vasankari huomauttaa, että Britanniassa mennään kuitenkin oikeaan suuntaan ja viimeisessä kymmenessä vuodessa diabeteksen esiintyvyyttä on saatu vähennettyä.

Tuore tutkimus näyttää, miten suuria erot kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyden suhteen eri maissa ovat. Suomessa kakkostyypin diabetesta esiintyy yhdeksän kertaa enemmän kuin Ranskassa.

Jotain pitäisi tehdä – tai Vasankarin mukaan asian tola on ennemminkin sellainen, että aivan kaikkea pitäisi tehdä.

Nuorella iällä puhkeava kakkostyypin diabetes on huolestuttava indikaattori suomalaisten kunnosta. Yhteiskunnalle se on kirkuva varoitus työkyvyn kehityksestä.

Diabetes on ikävä sairaus. Lisäksi nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi johtaa entistä aiempana puhkeaviin lisäsairauksiin. Sairaus lisää riskiä sairastua muihin vakaviin sairauksiin kuten sydänsairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä munuaistautiin.

– Kun se on nuoressa ikäryhmässä nelinkertaistunut 30 vuodessa, niin hirveän suurta kristallipalloa ei tarvita, että se tulee tekemään sitä koko ajan myös vanhemmissa ikäpolvissa, kun aika tässä juoksee muutamia vuosikymmeniä eteenpäin. Se tarkoittaa, että määrää tulee koko ajan lisää myös muihin työikäisiin ryhmiin.

– Pullataikinassa on hiivaa ainakin riittävästi.

UKK-instituutti on arvioinut liikkumattomuuden vuosittaiseksi kustannukseksi Suomessa 3,2 miljardia euroa. Kroonisista kansansairauksista suurin kustannusten aiheuttaja on juuri tyypin 2 diabetes.

– Meillä on koko ajan haasteena se, että isompien ikäluokkien jäädessä pois työelämästä meidän pitäisi saada mahdollisimman hyvin heitä korvaava joukko töihin. Samaan aikaan heidän osallaan me taistelemme entistä aikaisemmin tämänkaltaisten ongelmien kanssa, Vasankari sanoo.

Kasvava painohaaste ja heikkenevä kunto johtavat diabeteksen lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, yksilön jaksamis- ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin ja muihinkin aineenvaihduntasairauksiin.

– Ja jos luvut menevät näin, tämä näkyy jonain päivänä sydänsairauksissakin. Kyllä nämä ovat äärimmäisen huolestuttavia lukuja, kun jo hyvin nuorena ruvetaan kamppailemaan näiden ongelmien kanssa.

Kakkostyypin diabeteksen taustalla on Vasankarin mukaan kolme suurta tekijää: geneettinen alttius, ylipaino tai lihavuus ja liian vähäinen liikkuminen.

1. Geneettinen alttius

Vanhemmilla on väliä, mitä tulee diabetekseen sairastumiseen. Tutkimuksen mukaan riski sairastua kakkostyypin diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmalla on diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla on.

– Rehellisyyden nimessä terveydessä ei ole tasa-arvoa. Toinen voi saada aikuisiän diabeteksen paljon pienemmillä ongelmilla. Jollain asiat voivat enemmän pielessä, mutta sokeriarvot ovat aivan normaalit, Vasankari sanoo.

– Tätähän se terveyden tasa-arvo on, että jokainen pelaa niillä korteilla, mitä genetiikan puolesta on käteen saatu.

Terveyskirjaston mukaan noin kolmanneksella ihmisistä on alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen. Geneettinen alttius diabetekseen vaihtelee eri maissa.

Tutkimuksessa on havaittu myös etnisen taustan merkitys. Esimerkiksi Lähi-idästä, Japanista tai Kiinasta kotoisin olevilla on muita suurempi riski sairastua.

2. Ylipaino ja lihavuus

Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että mitä aiemmin ylipaino tai lihavuus oli alkanut, sitä suurempi riski sairastua diabetekseen.

Varusmiespalveluksen aloittaneiden kuntoa ja kehonkoostumusta mitataan tarkasti.

Vuonna 1993 aloittaneiden varusmiesten keskipaino oli 70,8 kiloa. Vuonna 2022 se oli 78,7 kiloa eli kahdeksan kiloa enemmän. Samana aikana keskipituus on noussut kahdella sentillä.

– Muista tutkimuksista tiedetään, että paino-ongelmatiikka ei keskity vain nuoriin varusmiehiin, vaan kyllä sitä paino-ongelmatiikkaa on myös valitettavasti aika isolla osalla sekä nuorisoa että nuoria aikuisia.

Tutkimusten mukaan nuorilla miehillä on hieman paino-ongelmia kuin naisilla. THL:n mukaan 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia on ylipainoisia.

3. Liikkumattomuus

Vähäinen liikunta on yksi tärkeimmistä diabeteksen riskitekijöistä. Puolen tunnin päivittäisen kestävyysliikunnan on todettu ehkäisevän diabetesta.

Viimevuotisen Liitu-tutkimuksen mukaan vain kolmasosa 7–17-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti tunnin verran joka päivä.

Huonokuntoisten varusmiesten osuus on Puolustusvoimien Cooperin testi -tilastojen valossa kahdeksankertaistunut 40 vuodessa.

Cooperin testi kertoo maksimaalisesta hapenottokyvystä ja on tärkeä kestävyyskunnon mittari. 1980-luvun alussa alle neljä prosenttia varusmiehistä juoksi Cooperin testissä alle 2 200 metriä. Nyt luku on jo yli 30 prosenttia.

Move-mittauksia on tehty vasta kymmenen vuotta 5.- ja 8.-luokkalaisille, mutta niissäkin laskeva trendi näkyy.

Isot selittävät tekijät on helppo havaita. Nuoret ovat yhä huonommassa kunnossa, ja painoa on paljon enemmän kuin ennen. Nuoret kamppailevat samojen ongelmien kanssa kuin aikuisetkin.

Arki ei liikuta samalla tavalla kuin aiemmin, ja ruokakulttuuri on muuttunut.

– Ihmiset urheilevat vapaa-ajallaan enemmän, mutta kokonaisliikkumisen määrä on laskenut, Vasankari sanoo.

Arki on entistä helpompaa. Entistä harvempi ihminen tekee fyysistä työtä, ja työmatkatkin taitetaan autolla entistä useammin. Hissit, liukuportaat ja robotti-imurit helpottavat arkea, mutta samalla arkeen hiipii entistä vähemmän liikettä.

Suomalaisten urheilu- ja ruokailutottumukset ovat eriytyneitä. Lapset oppivat vanhemmiltaan liikkumisen ja syömisen mallin.

Diabetesta sairastavien suomalaisten määrä on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Tyypin 2 diabetes on maailmanlaajuisesti yleistymässä, ja sairastumisen ikä on laskussa.

Suomessa on puoli miljoonaa aikuista, joilla on todettu diabetes ja puoli miljoonaa aikuista, joilla sokerinsietokyky on heikentynyt. Tuore Terve Suomi -väestötutkimus kertoo, että jopa 100 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään. Noin 80 prosenttia diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta, johon elintavat vaikuttavat merkittävästi.

– Jos meillä on aikuisväestössä noin miljoona ihmistä, jotka tämän asian kanssa kamppailevat, niin kyllä meidän ihan oikeasti tarvitsee lähteä tekemään asialle parempia ja vaikuttavampia hoitokeinoja, Vasankari sanoo.

Yhteiskunnan pitäisi tehdä terveellisestä elämästä helppoa.

Vasankari toivoo, että verotusta viilattaisiin siten, että terveellinen ruoka olisi edullisempaa kuin epäterveellinen. Esimerkkinä hän nostaa esille sen, että vähärasvaiset tuotteet maksavat usein enemmän kuin rasvaisemmat verrokit.

Yhteiskunnan pitäisi toimia laajalla skaalalla muun muassa koulu-, opiskelu- ja työterveydenhuollossa.

”

Jos me haluamme pitää työikäiset suomalaiset töissä, niin meidän kannattaa kiinnostua näistä asioista.

– Me tarvitsemme kaikkia mahdollisia keinoja elintapaohjauksessa. Kuten myös lihavuuden hoidossa. Me tarvitsemme lääkehoitoa, me tarvitsemme lihavuusleikkauksia, me tarvitsemme kaikkea. Sen tämä kansakunnan tila tällä hetkellä kertoo. Jos me haluamme pitää työikäiset suomalaiset töissä, niin meidän kannattaa kiinnostua näistä asioista.

Järjestelmää ei ole Vasankarin mukaan oikein viritetty nuorten elintapaongelmiin.

Vasankari haluaisi saada kiinni huonossa kunnossa olevat nuoret. Hänen mukaansa kouluterveystarkastuksissa täytyy pitää huoli siitä, että heikossa kunnossa olevista nuorista saadaan koppi ja heitä voidaan auttaa ja kannustaa terveellisempään elämään. Sama pätee kutsuntoihin, joita ollaan mahdollisesti laajentamassa koskemaan myös naisia.

– Kyllä me varmaan joudutaan pohtimaan nuorten kohdalla vielä ponnekkaammin seulontaa, hän sanoo.

– Ja että kun löytyy niitä löydöksiä, niin niihin puututtaisiin ja annettaisiin sitä välittämistä ja valmentamista ja coachaamista, mitä elintapaohjaus parhaimmillaan on.

Vasankari kannustaa käyttämään erilaisia sovelluksia ja muita mittareita omien elintapojen tarkkailuun. Hän toivoo, että ammattilaisetkin käyttäisivät mittaamista enemmän elintapaohjauksessa. Ihmiset kun tuppaavat yliarvioimaan oman liikkumisensa.

Vasankari ei haluaisi sammuttaa tulipaloja, vaan ehkäistä niitä. Hän peräänkuuluttaa ”palovaroittimia enemmän kattoon” -tyyppistä toimintaa, jota tarvitaan erityisesti tyypin 2 diabeteksessa.

Tyypin 2 diabetes on Vasankarin mukaan hyvä esimerkki siitä, että asioihin voi aidosti vaikuttaa, kun reagoi silloin, kun ongelmat ovat puhkeamassa.

– Silloin aineenvaihdunnan tila ei ole vielä sellainen, kun silloin kun diabetes on ollut jo vaikka kymmenen vuotta kropassa läsnä. Silloin me voimme paremmin palauttaa aineenvaihdunnan menestyksekkäästi normaaliin.