Yläkouluissa on kasvava joukko tyttöjä, joiden on jo aamulla nälkä – näin se näkyy koulun arjessa
Aamupala jää Kouluterveyskyselyn mukaan väliin entistä useammalta 8.- ja 9.-luokkalaiselta – etenkin tytöiltä.
Kokkolalaisen Kiviniityn yläkoulun kouluterveydenhoitaja Tiina Martonen kertoo, että oppilaiden aamupalan väliin jättäminen näkyy vastaanotolla.
– On väsymystä tai päänsärkyä, joiden vuoksi sitten tullaan käymään, Martunen kertoo.
Kiviniityn yläkoulua käyvä Riialiina Pelttari sanoo yleensä syövänsä aamupalaa, mutta joskus se jää kiireessä väliin.
– Pää saattaa tulla kipeäksi. Sitten en pysty keskittymään niin hyvin tunneilla ja alkaa ärsyttää kaikki asiat paljon nopeammin, Pelttari kertoo.
Suomen Rehtorit ry:n hallituksen varajäsen ja Pohjalaiset Rehtorit ry:n puheenjohtaja Henry Leppäaho kertoo, että nälkä näkyy oppilaissa ihan fyysisesti levottomuutena, rauhattomuutena ja keskittymisvaikeuksina.
– Oppiminen ja keskittyminen opetukseen on ravinnon puutteen vuoksi tutkitusti tavallista heikompaa, Leppäaho sanoo.
Lisää: Iso osa kasi- ja ysiluokkalaisista jättää koululounaan väliin – katso, mitä he syövät oikeasti
Aamupalaa ei pidetä tärkeänä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Susanna Raulion mukaan osa nuorista ei pidä aamupalaa tärkeänä, joten he eivät varaa sille aikaa.
– Aamulla on muita tärkeimpiä asioita tai sitten nukutaan niin pitkään, ettei vaan keretä syömään aamupalaa, Raulio sanoo.
Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaista 42 prosenttia ei syönyt aamupalaa kaikkina arkiaamuina. Tytöillä osuus oli selvästi suurempi kuin pojilla.
Samasta ikäluokasta vajaat 15 prosenttia ei syönyt aamupalaa yhtenäkään arkiaamuna.
Raulion mukaan näyttää siltä, että samat nuoret, jotka jättävät aamupalan väliin, eivät syö myöskään koululounasta.
– Ei tietenkään sataprosenttisesti ole näin, mutta kyllä ne korreloivat.
Kouluterveyskysely ei anna vastausta siihen, mitä nämä nuoret syövät, mutta Raulion mukaan THL on tutkinut asiaa. Vatsantäytettä haetaan koulujen lähellä olevista kaupoista ja kioskeista.
– Ei syödä täydellisiä aterioita. Sitten on tavallaan koko ajan nälkä, kun ei missään vaiheessa syödä kunnolla, hän kuvailee.
Raulion mukaan kyselystä näkyy selkeästi se, että ruokailuhaasteiden kanssa painivilla on ongelmia myös esimerkiksi koulussa pärjäämisessä, kouluviihtyvyydessä ja poissaolojen kanssa.
Energiajuomien käyttö on lisääntynyt
Tutkimuksissa on Raulion mukaan havaittu, että energiajuomien käyttö on viime vuosina lisääntynyt selkeästi 8.- ja 9.-luokkalaisilla tytöillä.
Aamupalan korvaa entistä useammin tölkillinen energiajuomaa esimerkiksi koulumatkan aikana, tutkimuspäällikkö sanoo.
Seinäjokelaisen Toivolanrannan yhtenäiskoulun rehtorin Henry Leppäahon mukaan on tavallista, että oppilaat tulevat aamulla linja-autolla koululle ja käyvät heti hakemassa lähikaupasta energiajuomaa.
Juomien tuominen koululle on kiellettyä, ja löydettäessä ne takavarikoidaan oppilailta koulupäivän ajaksi.
– Se on sellaista kissa–hiiri-leikkiä, Leppäaho sanoo.
Ruokailujen väliin jättämisen taustalla on Raulion mukaan myös ulkonäköpaineita: ateria jätetään väliin, jotta pysytään hoikkana.
Hänen mukaansa ulkonäköpaineita on myös pojilla, mutta tytöillä korostuneemmin.
– Tytöt ottavat poikia helpommin itseensä sellaisen somessa tapahtuvan vertaisten arvioinnin, Raulio sanoo.
Yläkouluikä on myös eräänlaista kapinointiaikaa. Siksi saattaa levitä helposti esimerkiksi sellainen ajatus, että on nössöä syödä kouluruokaa tai ottaa aamupalaksi oikeaa ruokaa energiajuoman sijaan.
Isoja eroja alueellisesti ilman selkeätä punaista lankaa
Aamupalan ja koululounaan suosiossa näkyy Kouluterveyskyselyssä joitakin alueellisia piirteitä, mutta erot saattavat olla isoja myös saman hyvinvointialueen sisällä tai naapurikunnissa.
Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla nuoret syövät hyvin sekä aamupalaa että koululounasta.
Toisaalta näiden alueiden rajalla sijaitsevassa Vaalan kunnassa on suhteellisesti eniten sellaisia nuoria, jotka eivät syö koululounasta yhtenäkään arkipäivänä.
Raulion mukaan alueellisten ja kuntakohtaisten lukujen hajanaisuutta selittää se, että nuoriso on nykyään verkottunutta.
Buumi esimerkiksi syömättömyydestä tai energiajuomien käytöstä leviää nopeasti läpi Suomen. Raulio nostaa esimerkiksi Prime-juoman.
– Kun se tuli Suomeen, se maksoi melkein 20 euroa pullolta. Silti se levisi kuin kulovalkea, hän muistelee.
Raulion mukaan ei ole tarkemmin tutkittu sitä, mitä tehdään eri tavalla niillä alueilla, joilla nuorisobuumeihin ei lähdetä mukaan.