Yli tuhatta koronapotilasta hoitanut ylilääkäri teki yllättävän havainnon – tauti kääntää monen rokottamattoman pään

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten terveyspalvelujen johtaja, ylilääkäri Santeri Seppälä sanoo, että suuri osa koronataudin sairastaneista haluaa rokotteen. Rokottamattomuus voi jäädä harmittamaan, vaikka tauti ei vaatisikaan sairaalahoitoa.

Seppälä on itse hoitanut yli tuhatta koronapotilasta. Potilaista suurimman osan oireet eivät ole vaatineet hoitoa sairaalassa, vaan kotihoito on riittänyt. Seppälä huomauttaa, että vaikka tauti ei vaatisi sairaalahoitoa, se ei automaattisesti tarkoita lievää tautia – ”vain flunssaa”.

– Rokottamattomissa on huomattava määrä henkilöitä, jotka ovat olleet tosi sairaita.

Lue lisää: Suomessa raportoitu perjantain jälkeen 17 047 uutta korona­tartuntaa – katso tilanne eri kunnissa

Seppälän mielestä kuolemantapausten määrä ja sairaalahoidon tarve ei välttämättä kerro koko totuutta taudin vakavuudesta ja pandemian kuormituksesta. Hän korostaa, että myös kotona sairastettu koronatauti voi olla rokottamattomalle raju, ja oireet voivat jatkua pitkään.

Hän ei muista yhtään potilasta, joka olisi taudin jälkeen sanonut ”ähäkutti, näytinpä, että rokotetta ei tarvitse ottaa”. Hän tosin uskoo, että sellaisiakin tapauksia on.

– Pääsääntöisesti niissäkin kohtaamisissa (kotona sairastaneissa) kaikki ovat sitä mieltä, että rokote olisi pitänyt ottaa.

– Pahimmassa ääripäässä ovat potilaat, jotka harmittelevat sitä (rokottamattomuutta) ja menehtyvät.

Lue lisää: Näin sairastat koronan kotona – yhteen suden­kuoppaan pudotaan taudin kanssa edelleen: ”Kaikkein suurin ongelma”

Seppälä kertoo, että moni tekee koronaviruksen kohdalla riskiarvion, joka ei toteudukaan. Henkilö saattaa esimerkiksi pohtia rokotuspäätöstä tehdessä, että oman ikäluokan todennäköisyys joutua sairaalahoitoon tai kuolla on pieni. Taudin sairastaminen on saanut äänen kellossa muuttumaan.

– Hämmentävän paljon näkee potilaita, jotka ovat lähteneet siitä, että rokotetta ei tarvitse ottaa, sairastaneet taudin, harmitelleet sitä ja heti taudin jälkeen halunneet rokotteen.

– Oma ja kollegojen kokemus on, että rokottamattomuutta kadutaan, vaikka ei olisi joutunutkaan sairaalahoitoon.

Hän kertoo, että sairaalahoidossa on ollut potilaita, jotka kyselevät jo eristystä purkaessa, että koska rokotteen voisi ottaa. Tuolloin hän joutuu jopa toppuuttelemaan rokotusintoa ja pohtimaan, mikä on sopiva ajankohta rokotteiden ottamiselle.

– Meillä suuri osa taudin sairastaneista käy ottamassa rokotteen.

Lue lisää: Kotikorona­testien saatavuus­pulaa yritetään helpottaa – Maahan­tuoja: ”Taistellaan siitä, että niitä Suomeen saadaan”

Pandemian kuorma näkyy myös tapauksissa, joissa lieväkin tauti on vaikuttanut työkykyyn. Hän kertoo tapauksista, jotka ovat joutuneet olemaan jopa vuoden pois töistä esimerkiksi kovan uupumuksen ja kiputilojen vuoksi.

Oireet ovat moninaisia, Seppälän sanoin ”oirevyyhti”. Hänen mukaansa suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä on kokonaisuupumus.

– Yksi potilas kuvasi niin, että ei ole koskaan palannut omaksi itsekseen, vaikka tauti oli kohtalaisen lieväoireinen. Hänestä tuntui, että jonkinlainen verho laskeutui päälle. Uupumus ja väsymys oli niin kova, että ei pystynyt keskittymään mihinkään.

Seppälä kertoo, että pitkäaikaisia oireita on havaittu myös rokotetuilla, mutta vähemmän kuin rokottamattomilla.

Lue lisää: Poliisi tyhjensi ravintolan Pieksä­mäellä – korona­määräyksiä ei noudatettu

Vaikka Seppälä toivookin, että mahdollisimman suuri osa väestöstä ottaisi rokotteen, hän korostaa päätöksen olevan yksilön oma. Vastakkainasettelua rokotettujen ja rokottamattomien välillä hän haluaa välttää, koska uskoo sen aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Hän on tyytyväinen, että esimerkiksi Etelä-Savossa rokotekattavuus on saatu nostettua korkealle. THL:n viimeisimmän tiedon mukaan Etelä-Savossa kaksi rokoteannosta on saanut 86,2 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä.

– Olemme kiitollisia siitä enkä usko, että ainakaan täällä voimakkaalla vastakkainasettelulla päästään yhtään pidemmälle. Ennemmin kerrotaan yksilöille, miksi rokotuksen ottaminen on tärkeää, ja he tekevät itse sen päätöksen.

Seppälä kertoo, että kolme rokoteannosta oli maanantaiaamuun mennessä yli 40 prosenttia sairaanhoitopiirin yli 12-vuotiaista, ja juuri pahimmat riskiryhmät ja ikääntyneet on rokotettu.

– Se antaa aika hyvin turvaa siihen, kuinka paljon sairaalahoitoon on joutumassa ihmisiä.