Banner Before Header

600 miljoonaa lintua hävinnyt Euroopasta 40 vuodessa – ”Tämä tutkimus on selkeä hälytysmerkki”

Erityisen paljon lintuja on hävinnyt maatalousympäristöstä maatalouden tehostumisen ja maankäytön muutosten myötä.

Vuodesta 1980 vuoteen 2017 pesivien lintujen lukumäärän arvioidaan vähentyneen lähes 20 prosenttia, mikä vastaa noin 600 miljoonaa lintuyksilöä. Etenkin muutamat runsaslukuiset lajit ovat vähentyneet suuresti. Esimerkiksi varpusen kanta on pudonnut lähes 250 miljoonalla yksilöllä.

Tiedot perustuvat Ison-Britannian BirdLifen julkaisemaan tutkimukseen Euroopan laajuisen linnustonseurantaveroston (European Bird Census Council) sekä EU:n jäsenvaltioiden tietoihin 378 lintulajin pesimäkannoista ja kannanmuutoksista.

Merkittävä osa lintujen kokonaismäärän vähenemisestä johtuu muutaman runsaslukuisen lintulajin taantumisesta. Pahimmin on kärsinyt varpunen, jonka kannasta on hävinnyt noin puolet, yhteensä 247 miljoonaa lintua. Seuraavaksi eniten vähenivät keltavästäräkki (–97 miljoonaa yksilöä), kottarainen (–75 miljoonaa yksilöä) ja kiuru (–68 miljoonaa yksilöä).

Erityisen paljon lintuja on hävinnyt maatalousympäristöstä maatalouden tehostumisen ja maankäytön muutosten myötä. Suhteellinen väheneminen on ollut suurta myös esimerkiksi sisävesien, soiden ja arktisten alueiden linnuilla. Muuttolinnuista monet pitkänmatkan muuttajat, kuten pajulintu ja keltavästäräkki, ovat vähentyneet enemmän kuin Euroopassa talvehtivat lajit.

EU:n lintudirektiivi ja luontotyyppidirektiivi ovat pelastaneet monta lintua

Lintujen väheneminen oli Euroopassa voimakkainta 1980- ja 1990-luvuilla. Sen jälkeen muun muassa EU:n lintudirektiivi ja luontotyyppidirektiivi ovat hyödyttäneet lintulajeja ja tehostaneet luonnon suojelua. Ilman luonnonsuojeludirektiivejä monet lajit olisivat vähentyneet vielä enemmän.

Runsaat puolet tutkituista lajeista on runsastunut, mutta näiden kannat vahvistuivat huomattavasti vähemmän kuin mitä vähentyneiden lajien kannat pienenivät. Eniten runsastuivat mustapääkerttu, tiltaltti ja mustarastas, jotka ovat saattaneet hyötyä esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä.

– Tämä tutkimus on selkeä hälytysmerkki. Vaikka harvinaisten tai uhanalaisten lintujen suojelu on johtanut joihinkin onnistumisiin, elinympäristöjen heikkeneminen on jatkunut, mikä näkyy lintukantojen yleisenä pienenemisenä. Laaja-alaista suojelutyötä tarvitaan siis edelleen, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.