Aikuisiksi kasvaneet lapset kertovat, millaista on kun äiti ja isä eivät päästä irti: ”Yrittivät valita ruokavalioni ja jopa sisustaa asuntoni”
Luvatta avattuja kirjeitä, kolmekymppisen laskujen hoitoa, valmiiksi suunniteltu koulupaikka ja ura.
Joskus vanhempien holhoaminen tai ohjailu voi jatkua jopa pitkälle lapsen aikuisuuteen asti.
Yle kysyi verkossa ihmisten kokemuksia siitä, puuttuvatko vanhemmat aikuisten lastensa elämään. Viidenkymmenen vastaajan joukosta puolet koki, että vanhemmat huolehtivat heidän asioistaan liikaa.
Vierailulla luonani käyttäytyvät, kuin olisivat kotonaan: tulevat tänne ”töihin”, on kuulemma niin paljon tekemistä. Siivoavat ja touhuavat pyytämättä, vaikka kieltäisi. Puuttuvat raha-asioihin, sekä kommentoivat sitä, mihin rahani laitan ja laittavat rahaa pyytämättä, vaikka kieltäisi. Kaikin puolin siis yrittävät pitää kontrollia, kuin olisin 15.
Nainen, Pirkanmaa
Lastaan aikuiseksi asti manageroivan vanhemman tarkoitusperät ovat usein hyvät. Yleisimmin taustalla on halu suojella lasta tai varmistaa tämän menestys elämässä.
Jyväskylän yliopiston kehityspsykologian professorin Kaisa Aunolan mukaan ongelmia kuitenkin syntyy silloin, kun vanhempi tekee jatkuvasti päätökset lapsen puolesta. Silloin lapselle tai nuorelle ei anneta mahdollisuutta tehdä omia valintoja.
– Vanhempi ikään kuin elää lapsen elämää omana elämänään omista lähtökohdistaan ja huolenaiheistaan käsin sen sijaan, että hän antaisi lapsen itsenäistyä ja löytää omat polkunsa ja selviytymiskeinonsa.
Aunolan mukaan on tärkeää, että vanhempi ymmärtää, mikä on lapsen kehityksen ja lapsen näkökulmasta sopivaa.
– Viisas vanhempi osaa antaa siimaa ja jättää jotain asioita lapsen vastuulle. Tärkeää on ajatella lapsen näkökulmasta eli miten voi olla tukena hänen kasvaessaan itsenäiseksi ja vanhemmasta erilliseksi yksilöksi sen sijaan, että lapsi on projekti.
He yrittivät valita koulutusalani, poliittisen kantani, ruokavalioni, elämäntapani, jopa sisustaa asuntoni (johon opiskeluaikoinani myös onnistuivat)! Tämä on vienyt luottamusta ihmisiin ja saanut jopa muuttamaan toiselle puolelle Suomea.
Nainen, pääkaupunkiseutu
Yhteiskunnan paineet ja huoli ajavat kontrollointiin
Tutkimusta vanhempien aikuisten lastensa liioitellusta huolehtimisesta on tehty useita vuosikymmeniä. Ilmiötä kutsutaan helikopterivanhemmuudeksi
Länsimaisessa kulttuurissa tunnettu helikopterivanhemmuus on yksi intensiivivanhemmuuden alamuodoista.
– Vanhempi ikään kuin helikopterin tavoin lentelee ja kieppuu lapsensa ympärillä yrittäen suojella lasta pettymyksiltä ja epäonnistumisilta silottaakseen hänen tietään ja varmistaakseen menestymisen, Aunola sanoo.
Vanhemman kontrolloivan käytöksen taustalla voi Aunolan mukaan olla esimerkiksi painetta suoriutua.
– Vanhempien omat ihanteet poikkeavat usein siitä, mitä he uskovat yhteiskunnan heiltä odottavan. Oman vanhemmuuden rinnalla halutaan osoittaa esimerkiksi urasuuntautuneisuutta, joka paikassa toimimista ja sitä, että pystyy tarjoamaan lapsilleen monipuolisia harrastuksia.
Aunola uskoo, että ilmiö saattaa osin selittää myös nuorten ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden lisääntymistä.
– Etenkin Yhdysvalloissa ja ylipäätään länsimaissa on vanhemmuuden tutkimuksen kentällä nostettu esiin intensiivivanhempien taipumusta pitää lapsiaan projekteina. Tämä lisää sekä vanhempien että lasten tunnetta uupumisesta.
Suorittamisen kulttuuri tuntuu Aunolan mielestä lyövän läpi nyt monesta eri suunnasta. Hän toivookin keskustelua siitä, mistä suorittamiskeskeisyys kumpuaa ja mitä sille voitaisiin tehdä.
– Mihin me oikein juoksemme ja onko se loppupeleissä sen arvoista? hän kysyy.
Ylikontrolloitu lapsi kärsii useammin mielenterveydenongelmista
Intensiivivanhemmuuden ja helikopterivanhemmuuden yleisyyttä Suomessa on vaikea arvioida, sillä niistä ei ole olemassa laajoja väestötason tutkimuksia.
– Keskiarvotasolla Suomessa helikopterivanhemmuus on ehkä kuitenkin jossain määrin vähäisempää kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, sanoo Aunola.
Liiallisen huolehtimisen seuraukset ovat silti maasta riippumatta samanlaiset.
Vanhemman ylihuolehtivuuden ja liiallisen puuttumisen on tutkimuksissa ajateltu heikentävän erityisesti nuorten kokemusta omasta pätevyydestään ja autonomiastaan.
Opin erittäin myöhään perusasioista. Rahojen hoito, laskujen maksu, velanhoito jne. Olin ulapalla ilman tietoa ja taitoa miten airoja käytetään… liian pitkään. Nyt olen aikuinen, jonka nuoruus on jo takana, vaikka olo on kuin 25-vuotiaalla tai nuoremmalla. Se ei valitettavasti ole mitään mitä voi korjata.
Mies, Keski-Suomi
Lisäksi se on yhdistetty systemaattisesti nuorten aikuisten heikentyneeseen mielenterveyteen.
– Lapselle ei pääse kehittymään kykyä itse selviytyä haastavista tilanteista. Silloin elämässä eteen tulevat pettymykset voivat tuntua ylitsepääsemättömän suurilta ja myös itsenäisten päätösten teko voi vaikeutua, Aunola sanoo.
Helikopterivanhemmuus on tutkimuksessa myös liitetty vähäisempään empatiakykyyn ja ylipäätään heikompiin sosiaalisiin taitoihin.
Vanhempi, joka keskittyy intensiivisesti lapsensa tarpeisiin, saattaa tahattomastikin välittää lapselleen viestin tämän ylivertaisesta tärkeydestä ja oikeudesta ajaa omaa etuaan hinnalla millä hyvänsä.
– Lapsen edun ajamisesta tulee tällöin tärkeämpää kuin vaikkapa muiden huomioon ottamisesta, Aunola sanoo.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksella 3.9.2023 kello 23 asti.