Antti Häkkäsen kohu­puheet aiheuttivat ero­vyöryn reservistä – asiantuntija: Tämä luku johtaisi toimenpiteisiin

Reservistä siviilipalvelukseen siirtyminen kasvoi merkittävästi sen jälkeen, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi torstaina Kyrönmaa-lehdessä etsivänsä oikeudellisia keinoja, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan.

Lue lisää: Puolustusministeri Häkkänen ilmoitti haluavansa estää reservistä eroamisen – sivari­hakemuksissa heti iso piikki

Torstain ja sunnuntain välisenä aikana kaikkiaan 606 reserviläistä jätti hakemuksen, jolla vapautetaan Puolustusvoimien tehtävistä myös poikkeusolojen aikana.

Maanantaina puoleen päivään mennessä hakemuksia oli tullut 47 lisää – eli vajaassa viidessä vuorokaudessa 653.

Mitä ilmiöstä pitäisi ajatella?

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 20 000 uutta nuorta reserviin. Reilun neljän päivän aikana eronneiden määrä on luvuista 0,23 ja 3,27 prosenttia.

– Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä takaa jatkuvuuden. Reservistä siviili­palveluksen täydennyspalvelusvelvolliseksi hakeutuneiden määrä ei ole hälyttävä, eikä täydennyspalvelukseen hakeutuneiden määrällä ole tällä hetkellä vaikutusta suoritus­kykyyn. Puolustusvoimat on seurannut ja seuraa tilanteen kehittymistä, Puolustus­voimat kertoo lausunnossaan.

Puolustusvoimat kuitenkin korostaa, että oikeutta hakeutua täydennyspalvelukseen on syytä tarkastella tarvittaessa uudelleen.

– Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla on siihen nykyisellään laillinen oikeus. Tätä oikeutta on kuitenkin syytä tarkastella, ettei puolustuskyky vaarannu tositilanteessa.

– Nykyisellään täydennyspalvelus on yksittäisen ihmisen osoitus muuttuneesta vakaumuksesta, joka estää osallistumasta aseelliseen maanpuolustukseen. Henkilö siirtyy tällöin osaksi siviilivarantoa toimimaan poikkeusoloissa muiden kuin puolustus­ministeriön alaisten toimijoiden tukena, Puolustusvoimat sanoo.

– Muuttunut turvallisuustilanne on johtanut turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin (esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys), ja muutokset ovat edellyttäneet ja edellyttävät monelta osin lainsäädännön uudelleentarkastelua.

– Täydennyspalvelukseen hakeutuminen reservistä on yksi näistä tarkasteltavista asioista. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen perusta, ja siihen liittyvät muutokset vaativat huolellista harkintaa, Puolustusvoimat jatkaa Ilta-Sanomille antamassaan lausunnossa.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen pitää eronneiden lukua täysin marginaalisena.

– Suomessa on 870 000 miehen ja naisen reserviläisarmeija. Jos tämä olisi tilastotiedettä, tuo määrä ei edes näkyisi tilastoissa. Määrä on täysin marginaalinen eikä vaikuta mitenkään, Salminen luonnehtii.

– Jos eroajia olisi vuodessa 15 000, niin sitten pitäisi jo miettiä, mitä pitäisi muuttaa ja uudistaa, Salminen lisää.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on näkynyt reserviläisten erohakemuksissa. Laaja­mittaisen hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna 2022 reservistä erosi yli 3 800 henkilöä, viime vuonna noin 1 650. Ne ovat historian kaksi suurinta lukua.

Useimpina vuosina eroamisten määrä on ollut vain joitakin satoja.

Salminen veikkaa, että useimmilla erohakemuksen nyt jättäneillä on ajatus kuplinut pinnan alla jo hetken aikaa, ja Häkkäsen lausunto ”oli se, joka katkaisi kamelin selän”.

”

On ollut yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat kotiutuspäivää seuraavana päivänä hakeneet eroa reservistä. Mutta ne ovat todella yksittäisiä tapauksia.

– Pelkästään tuollaisen lausunnon takia kukaan ei lähde suutuspäissään reservistä eroamaan. Mutta jos ei ole varma asiastaan tai aseellinen maanpuolustus ei sovi omaan ajattelumaailmaan, niin varmasti se aiheuttaa jonkinlaista epäröintiä, Salminen sanoo.

– Ymmärrän täysin uskonnollisen vakaumuksen tai sairauden takia eroamisen reservistä. Mutta jos on selkärangattomuutta, laiskuutta tai pelkoa, niin sen tyyppistä rintamakarkuruutta en ymmärrä, Salminen lisää.

Toisaalta Salminen sanoo, että vakaumukseltaan epävarmojen poistuminen reservistä ei ole huono sekään.

– Asia täytyy nähdä niin, että jos et tykkää hernekeitosta, niin silloin et tykkää etkä sitä syö. Mieluummin otan suojatulen antajaksi sitoutuneen ja asiastaan varman kuin sellaisen, joka epäröi, haluaako, pystyykö ja uskaltaako hän annettuun tehtävään.

Osittain Salminen arvioi, että ilmiöön vaikuttaa sekin, että Suomessa on vieraannuttu sotilaallisen konfliktin ja aseellisen maanpuolustuksen mahdollisuudesta.

– Suomessa on nyt kaksi sukupolvea, jotka eivät ole sotaa koskaan nähneet. Eikä uusin sukupolvi myöskään kuolemaa, koska nykyään kuollaan sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa eikä kolme sukupolvea asu enää saman katon alla. Sellainen voi pelottaa, ja joudutaan sivuun siltä omalta mukavuusalueelta, Salminen sanoo.

Eropiikistä huolimatta maanpuolustustahto Suomessa on todella korkealla ja kuuluu maailman kovimpiin. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kattojärjestön MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo sanoo, että viime vuonna MPK:n koulutuksissa oli hieman yli 70 000 osallistujaa, ja koulutuspäiviä oli 116 000.

– Ne ovat todella merkittäviä, ennätyssuuria lukuja. Maanpuolustustahdossa ei meillä näy hiipumista, Lehtisalo sanoo.

Lehtisalo korostaa, että koulutukset ovat vapaaehtoisia, eli ihmiset osallistuvat niihin täysin omasta tahdostaan.

Koulutuksissa on Lehtisalon mukaan pääroolissa julkisoikeudelliset tehtävät. Lisäksi on varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.

Salminen sanoo, että Reserviläisliittoon on parin vuoden aikana liittynyt yli 15 000 uutta jäsentä. Osa liittyneistä on Salmisen mukaan armeijan käymättömiä.

– Suomessa on asiat yhä hyvin ja maanpuolustustahto hyvissä kantimissa, Salminen näkee.

Miten pitkään eropiikki jatkuu?

Siiviili­palvelus­keskuksen siviili­palvelus­johtaja Mikko Reijonen sanoo, että ratkai­sevaa on se, miten vahvasti keskustelu nousee esiin ja kuinka pitkään se jatkuu.

– Tuleeko uusia poliit­tisia kannan­ottoja vai nouseeko asiasta isompi kansa­lais­keskus­telu? Se ratkaisee, miten paljon ja kauan asia on uutisissa, Reijonen sanoo.

Edellinen isompi eropiikki tuli Reijosen mukaan viime huhtikuussa, kun Suomi liittyi Natoon.

– Huhtikuun luku, 420, poikkesi kevään muista lukemista korkeampana, Reijonen sanoo.

Reijonen sanoo, että hakemuksessa ei kysytä reservistä eroa hakevilta perusteluita.

– Se on jokaisen vakaumukseen perustuva valinta, ja emme lähde tätä vakaumusta kysymään. Henkilöt itse ovat kertoneet, että suurin syy on se, että ajatusmaailma sotilaallista maanpuolustusta kohtaan on muuttunut. Halutaan olla maanpuolustuksessa mukana mutta siviilitehtävissä.

– Voi myös olla, että henkilön koulutusta reservissä ei arvosteta tai hän ei saa aseellisessa puolustuksessa sellaisia tehtäviä kuin haluaisi, Reijonen sanoo.

Siviilipalveluskeskus ei suoraan tilastoi reservistä eroavien ikiä, mutta Reijosen näppituntuman mukaan suurin osa eroavista on noin 30–40-vuotiaita. Vastikään armeijan lopettaneita ei joukossa juuri ole.

– On ollut yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat kotiutuspäivää seuraavana päivänä hakeneet eroa reservistä. Mutta ne ovat todella yksittäisiä tapauksia, Reijonen sanoo.

Reijonen muistuttaa, että eron reservistä voi peruuttaa niin kauan kuin ei ole aloittanut täydennyspalveluskoulutusta. Silloin kuitenkin menettää sodan ajan sijoituspaikkansa, jos sellainen on määrätty.

– Se tapahtuu oikeastaan jo silloin, kun Puolustusvoimien aluetoimisto kirjaa henkilön pois reservistä. Silloin sijoitetaan korvaava henkilö tilalle.