Asiantuntija: Suomen strategia on vanhentunut – osa kunnista nousi koronakapinaan hallitusta vastaan
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) koronastrategia vanhentui jo ennen omikronmuunnoksen rantautumista Suomeen.
Jo lokakuussa kahdeksan suuren kaupungin tartuntatautilääkärit ottivat asian esille STM:n kanssa, Järvinen kertoo.
Helsinki ja 11 Uudenmaan kuntaa ilmoittivat tällä viikolla lakkauttavansa suuren osan jäljityksestä ja karanteeniin asettamisesta. Myös Pirkanmaa kertoi keskiviikkona luopuvansa altistuneiden jäljityksestä tietyin poikkeuksin. Näin kunnat ovat nousseet eräänlaiseen kapinaan eli ne toimivat toisin kuin hallituksen hyväksymässä koronastrategiassa linjataan.
Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Sanna Isosomppi.
Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaavan lääkärin Sanna Isosompin mukaan toimien täytyy olla tässä tilanteessa erilaisia kuin pandemian alussa.
– Sitä kohti on mentävä, että koronavirus ”normalisoitaisiin” tavalliseksi hengitystieinfektioksi, Isosomppi kommentoi aiemmin IS:lle.
STM eri linjalla
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä vaati tiistaina hallitusta päivittämään valtakunnallisen toimintastrategian nykyistä epidemiatilannetta vastaavaksi.
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kommentoi STT:lle, että hänen mukaansa Uudenmaan kuntien linjauksissa ei ole kyse hallituksen koronastrategiasta irtautumisesta, vaan tartuntatautilain mukaisen menettelyn noudattamatta jättämisestä.
Tartuntatautilain mukaan ihminen voidaan asettaa karanteeniin, jos ”tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää”.
– Kun tässä on yksilövapauteen kajoavasta, hallintopäätöksin tehtävästä toimesta kyse, pitää miettiä oikeasti päätösten oikeudellisia perusteita, Isosomppi sanoi IL:n haastattelussa.
Lue lisää: Pk-seudun ylilääkärit: Koronaan pitäisi suhtautua kuin tavalliseen hengitystieinfektioon
Järvisen mukaan Suomen eristä ja jäljitä -strategia toimi jopa yllättävän hyvin viime kesään saakka, mutta nopeammin leviävät koronamuunnokset delta ja omikron ovat kirineet jäljityksen edelle.
– Jäljitys on muuttunut aika lailla jälkikäteiseksi toiminnaksi. Silloin uusia tartuntoja ei kyetä estämään. Omikron on vielä tuplasti nopeampi kuin delta.
Jäljityksessä viikkojen viive
THL:n arvion mukaan oireileva ihminen pitäisi saada testiin samana päivänä, kun oireet alkavat, ja yhteydenotto ja jäljitys pitäisi tehdä seuraavana päivänä, Järvinen sanoo.
Tämä on kaukana todellisuudesta, eikä altistuneille ihmisille saada tietoa altistuksesta silloin, kun tieto on olennainen. Puhelu tulee todennäköisesti sen jälkeen, kun tartuttava vaihe on ohi, ja mahdollisesti sen jälkeen, kun koko 10 päivän suositeltu eristys on ohi.
Helsingissä jonot koronatestiin voivat olla neljän päivän luokkaa, Järvinen sanoo. Jäljityssoitoissa voi mennä viikkoja.
”Helsingissä on 25 000 koronatartunnan saanutta ihmistä, jotka odottavat yhteydenottoa.
Helsingissä on 25 000 koronatartunnan saanutta ihmistä, jotka odottavat yhteydenottoa, Järvinen kertoo.
Se vastaa neljää prosenttia kaupungin väestöstä.
– Sehän ei toimi tällä hetkellä ollenkaan, Järvinen sanoo.
Hanna Nohynek.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek pohtii asiaa terveydenhoidon ammattilaisten riittävyyden kannalta. Tällä hetkellä terveyshyötyä menee hukkaan, kun jäljityksessä työskentelee niin suuri määrä ihmisiä, hän sanoo.
Ylilääkärien ehdotukset ovat täysin päinvastaisia kuin esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) vaatimukset siitä, että testausstrategia täytyy laajentaa koskemaan kaikkia.
Lue lisää: Vantaa ei noudata Kiurun kehotusta koululaisten tiukemmista karanteeneista
Lue lisää: STM:n Varhila: Uudenmaan kuntien linjauksissa kyse tartuntatautilain noudattamatta jättämisestä
Pidemmälle sairauslomalle omasta ilmoituksesta?
Koska jäljityssoittoja ja määrättyjä karanteeneja ei tällä hetkellä käytännössä tule viranomaisilta ajallaan, ihmisten tulee Husin Asko Järvisen mukaan ottaa enemmän vastuuta omiin käsiinsä.
Järvisen mukaan on tarpeen, että ihmiset voisivat olla sairauslomalla omalla ilmoituksella vähintään viisi päivää. Lisäksi hänen mielestään sairaspäivälomien karenssit pitäisi poistaa, että ihmiset jäisivät kotiin.
Monilla työpaikoilla sairauslomalle voi jäädä omalla ilmoituksella kolmeksi päiväksi. Tämä on kuitenkin työpaikkakohtaista.
Terveydenhoitoon hakeutuu monia koronatartunnan saaneita vain tartunnan todentamiseksi tartuntatautipäivärahaa varten, mikä kuormittaa järjestelmää. Taysin tiedotteen mukaan jälkikäteen tehdyn hallintopäätöksen käytännön merkitys on tartuntatautipäivärahan maksaminen työnantajalle, eikä sosiaaliturva kuitenkaan yksinään ole riittävä syy laatia yksilönvapautta voimakkaasti rajaavia päätöksiä.
Tartuntapäivärahaa maksetaan tällä hetkellä vain, jos ihminen on määrätty viralliseen karanteeniin. Sitä siis maksetaan myös, jos koronavirustartunta on oireeton tai lievä eikä edellyttäisi sairauslomaa, mutta etätyöt eivät ole mahdollisia.
Karanteenista maksettavan tartuntapäivärahan ja tavallisen sairauspoissaolon mekanismit ovat työnantajan kannalta eriävät.
Asko Järvisen mukaan koronavirusta ei tule poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien listauksesta.
Yleisvaarallinen tauti ainakin talven ajan
Vaikka omikronmuunnoksen aiheuttama koronavirustauti vie entistä harvemmin rokotettuja sairaalahoitoon, Järvisen mukaan tautia ei tule poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien listauksesta.
– Onhan se vaarallinen: se pistää meidän sairaalahoitomme polvilleen niin, että meillä on vaikeuksia hoitaa muita potilaita. Yhteiskunnan kannalta se on edelleen vaarallinen. Se leviää, ja sitä tulee rokotusten läpi.
– Kyllä se yleisvaarallinen on ainakin tämän talven ajan, vaikka se ei rokotusten myötä enää tee niin vaarallista tautia. Mutta vaikutus terveydenhuollon toimintaan tekee siitä kyllä yleisvaarallisen.
Jos tauti poistettaisiin yleisvaarallisten tautien listalta, monien rajoitusten asettaminen ei olisi enää Järvisen mukaan mahdollista.
– Eli taudin etenemistä ja huippua ei voitaisi yrittää hidastaa rajoitustoimenpiteillä ja parantaa terveydenhuollon kapasiteettia sitä kautta, hän sanoo.
”Kentällä tartuntatautilääkärit kokevat turhautumista siihen, että karanteenipäätöksiä tehdään jälkikäteen. Sitä ei pidetä järkevänä.
Esimerkiksi tartuntatautilain pykälässä 60, jossa määrätään karanteeniin asettamisesta, edellytetään, että tauti on yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty.
– Mutta se, että tätä keskustelua käydään, kuvastaa sitä, että kentällä tartuntatautilääkärit kokevat turhautumista siihen, että karanteenipäätöksiä tehdään jälkikäteen. Sitä ei pidetä järkevänä, Järvinen sanoo.
STM: Tilanne vaihtelee eri alueilla
STM:n strategiajohtaja Pasi Pohjola kommentoi IS:lle kunnilta tullutta kritiikkiä.
Onko jäljitykseen pohjaava koronastrategia vanhentunut?
Pasi Pohjola.
– Osassa sairaanhoitopiirejä pystytään tällä hetkellä vielä varsin hyvin testaamaan ja jäljittämään, mutta erityisesti eteläisessä Suomessa tapausmäärät ovat suuret, ja jäljityksessä on ollut paikoin pidemmänkin ajan viiveitä. Eli osin maassamme se vielä toimii, mutta tietyillä alueilla tilanne on sen verran kriisiytynyt ja resurssit ovat rajalliset, ettei jäljityksellä ja karanteeneilla saada sitä vaikutusta kuin mitä aiemmin on saatu. Tilanteen rauhoittuessa testaamisella ja jäljittämisellä on taas keskeisempi rooli tartuntojen leviämisen estämisessä.
Pitäisikö laajasta testaamisesta ja jäljityksestä luopua, kun jäljitys ei monin paikoin käytännössä toimi?
– Testaus ja jäljitys ovat tartuntatautilain mukaisia tartuntojen estämisen keinoja. Lisäksi niillä on merkitystä esimerkiksi siihen, että nykytilanteessa henkilö voi saada päätöksen tartuntatautipäivärahaa tai merkinnän sairastetusta taudista koronapassiin tai EU-koronatodistukseen. STM:n päivitetty testausstrategia lähtee siitä, että testaaminen ja jäljittäminen sovitetaan aina alueelliseen tilanteeseen ja käytössä oleviin resursseihin.
– Tilanteessa, joissa resurssit eivät riitä kattavaan väestötestaamiseen, testaamisen kohdentamista on priorisoitava eniten tartuntoja ja vakavia tautimuotoja estäviin kohteisiin. Haastavimmassa tilanteessa olevilla alueilla nykyisillä tapausmäärillä on selvää, että testaamista ja karanteenipäätöksiä ei kyetä kattavasti tekemään, jolloin testausstrategiankin mukaisesti alueen viranomaiset tulevat priorisoimaan toimintaansa.
Mitä mieltä STM on siitä, etteivät kaikki kunnat noudata hallituksen hyväksymää strategiaa?
– Välttämättä kuntien toimet eivät ole suoraan strategian vastaisia. Toisaalta, testausstrategiassa ei esitetä kokonaan testaamisesta ja jäljittämisestä luopumista. Samoin priorisoinnin ja resurssien kohdentamisen ei tulisi tarkoittaa sitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät arvioisi vaihtoehtoisia toimia epidemian torjumiseksi ja väestön suojelemiseksi. Ratkaisut eivät saisi johtaa toiminnan laittomuuteen ja ihmisten oikeuksien vaarantumiseen.
– Kuntien toiminta muodostuu ongelmalliseksi, jos kategorisesti todetaan, ettei testata ja tehdä karanteeneja, koska ne vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin ja oikeuksiin esimerkiksi saada passi tai EU-koronatodistus tai sitten karanteenipäivärahaa. Eli priorisointi voi olla välttämätöntä, mutta toiminnan alas ajaminen kokonaisuudessaan tai erittäin merkittävissä määrin on ongelmallista sekä tartuntatautilain että tietyissä tilanteissa sairastuneen oikeusturvan kannalta.