Koronapotilaiden kuolleisuus on lisääntynyt jyrkästi kevään aikana.
Kesäkuun toiseen päivään mennessä kuolemia oli raportoitu Suomessa 4 627. Vuoden 2022 alusta maaliskuun loppuun mennessä kuolemia kirjattiin yhteensä 1 785. Pahimmillaan kuolemien määrä on ollut tänä vuonna yli 200 viikossa.
Suuri osa kuolleista on vanhuksia ja monisairaita eli koronaviruksen riskiryhmään kuuluvia henkilöitä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen nosti asiaan esiin Twitterissä.
– Vaikka koronapotilaiden sairaalahoidon tarve on laskenut ja esimerkiksi Husin sairaaloissa tilanne on nyt varsin hyvä, ovat koronapotilaiden kuolleisuusluvut tältä keväältä karmeaa katsottavaa. Kuolleisuus on lisääntynyt jyrkästi kevään aikana, Lehtonen kirjoittaa Twitterissä.
Ilta-Sanomat tavoitti Lehtosen kommentoimaan asiaa.
– Suomessa on viimeisten viiden kuukauden aika kuollut käytännössä melkein kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Sitä voi kutsua epäonnistumiseksi, Lehtonen sanoo.
Lehtosen mukaan riskiryhmien suojaustoimet eivät ole olleet kevään aikaan riittäviä. Hänen mukaansa Suomessa on kevään aikana tuudittauduttu liikaa siihen, että koronasta ei enää tarvitse välittää.
Hän nostaa esiin myös rokotuspolitiikan. Suomessa alettiin antamaan neljänsiä rokoteannoksia yli 80-vuotiaille maaliskuussa.
– Rokotteen suojateho kestää vanhuksilla valitettavasti vain muutaman kuukauden. Näyttää siltä, että Suomessa oltiin myöhässä yli 80-vuotiaiden neljänsissä rokotuksissa, Lehtonen toteaa.
Lehtonen vertaa Suomen toimia naapurimaan koronatoimiin. Hänen mukaansa Ruotsi on pärjännyt paremmin.
– Esimerkiksi Ruotsissa yli 65-vuotiaita on rokotettu aktiivisesti neljännellä annoksella, mutta Suomessa neljäs rokote on rajattu yli 70-vuotiaisiin riskitekijöille altistuneisiin henkilöihin. Ruotsissa oli toukokuun loppuun mennessä rokotettu 65 prosenttia 70-79-vuotiaiden ikäluokasta, mutta Suomessa vain viisi prosenttia.