Asiantuntijoiden mukaan presidenttiehdokkaiden seksuaalisen suuntautumisen vaikutusta lopulliseen vaalitulokseen on vaikea arvioida ilman tutkimustietoa.
Presidentinvaalien toisen kierroksen ratkaisevaksi tekijäksi nousi se, kuinka ensimmäisellä kierroksella perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja valitsijayhdistyksen ehdokas Olli Rehniä äänestäneet kansalaiset äänestivät tällä kertaa, arvioi valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.
Keskeiseen rooliin nousi odotetusti myös äänestysprosentti, joka oli 70,7. Äänestysprosentti jäi ensimmäisen kierroksen 75 prosentista.
– Oletus oli, että noin kolme neljäsosaa Halla-ahon kannattajista ja kaksi kolmasosaa Rehnin kannattajista olisi äänestänyt Stubbia. Näyttää siltä, että Halla-ahon ja Rehnin äänestäjät olisivat jääneet kotiin. Perussuomalaisten ja keskustan perinteisillä kannatusalueilla äänestysprosentti jäi matalaksi.
Ruostetsaaren mukaan vaalit hävinneen valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haaviston kampanja pyrki loppukiriin. Se näkyi lopullisessa tuloksessa, sillä Haavisto voitti vaalipäivän äänet.
– Haaviston kampanja kiihtyi, mutta ei riittävällä nopeudella ennakkoäänestykseen ja vaalipäivään mennessä.
Stubb voitti presidentinvaalien toisella kierroksella 51,6 prosentin kannatuksella. Haavisto jäi toiseksi 48,4 prosentin kannatuksella.
Alexander Stubb vieraili Korjaamolla Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa, kun vaalitulos oli selvillä.
Politiikan tutkija Jenni Karimäen mukaan molempien ehdokkaiden kampanjoissa toistuivat samat teemat ja tavoitteet.
– Molemmat tavoittelivat samantyyppistä ilmettä kampanjoidessaan, koska presidentti-instituutio on Suomessa erittäin luotettu riippumatta siitä, kuka pestiä milloinkin hoitaa. Kansalaiset yhdistävät siihen paljon vakautta ja rauhallisuutta, jota odotetaan myös kampanjoissa nähtävän.
Kärimäen mukaan Haavisto pyrki viestimään äänestäjilleen vakautta, rauhallisuutta ja kokemusta. Ominaisuudet oli otettu huomioon myös Stubbin kampanjassa.
– Nämä olivat ehkä sellaisia piirteitä, joita ei ole välttämättä Stubbiin aiemmin voimakkaasti liitetty. Stubbia on pidetty ehkä enemmän impulsiivisena ja räväkkänä esiintyjänä.
– Tähän puoleen oli kiinnitetty huomiota. Oli pyritty tuomaan rauhallisuutta, vakautta ja sellaista presidentillistä habitusta kampanjaan.
Alexander Stubb kampanjoi Vantaan Myyrmäessä lauantaina.
Ruostetsaaren mukaan Haavisto pyrki kampanjansa loppumetreillä haastamaan Stubbia esimerkiksi ydinaseiden kuljetuksista.
– Olisiko Haaviston pitänyt haastaa Stubbia enemmän? Sanoisin, että näin olisi varmasti ollut syytä tehdä, mutta tällainen ei jotenkin sopinut Pekka Haaviston tyyliin.
Ruostetsaaren mukaan Haavisto pyrki vaalitenteissä kosiskelemaan keskustan ja perussuomalaisten kannattajia muun muassa aluepoliittisilla näkökulmillaan.
– Yritystä oli. Sanoisin, että Pekka Haavistolla oli vähän vaikeuksia vedota näihin kannattajiin esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa ja ilmastopolitiikassa. Perussuomalaisten näkemykset ovat aika kaukana vihreiden näkemyksistä. Haaviston vetoaminen aluepoliittisiin kysymyksiin ottaen huomioon hänen vihreän taustansa ei välttämättä ollut riittävän uskottavaa.
Pekka Haavisto Lahden kauppatorilla lauantaina.
Karimäen mukaan Stubbin kampanjassa kiinnitettiin huomiota myös poliittisen uran kompastuskiviin.
– Stubb oli alusta lähtien itse aktiivinen esimerkiksi ottamaan esiin pääministerikautensa ja ministerikausiensa kysymyksiä, joissa katsottiin, että hän ei ehkä ollut onnistunut. Siinä oli selvästi valittu sellainen proaktiivinen strategia.
Karimäen mukaan kyseisen linjan viestiminen äänestäjille oli tärkeää.
– Asioita otettiin itse esille ja hän tunnusti, että kaikki ei välttämättä aina mennyt parhaalla tavalla. Sitä kautta tuotiin nöyryyttä ja itsekriittisyyttä myös siihen kampanjaan, jota sitten kansa varmasti presidentiltä myöskin odottaa.
Pekka Haavisto (oik.) ja Alexander Stubb (vas.) kampanjoimassa pakkasessa Hakaniemen maalaismarkkinoilla Helsingissä 7. tammikuuta.
Presidentinvaalien toisen kierroksen yhdeksi suurimmista puheenaiheista nousi ehdokkaiden seksuaalinen suuntautuminen. Aihe nostettiin esiin presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen Ylen suorassa vaalistudiossa. Tämän jälkeen keskustelua aiheesta jatkettiin niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa.
Karimäen mukaan vielä on liian aikaista arvioida, millainen vaikutus asialla oli sunnuntain vaalitulokseen.
– Se jää nähtäväksi. Presidentinvaaleista on tulossa tutkittua tietoa.
Myös Ruostetsaaren mukaan vaikutusta on mahdoton arvioida vielä tässä vaiheessa.
– Tämä jää myöhempien tutkimusten varaan.