Asiantuntijat: Edes tiukat rajoitukset eivät estä omikronin leviämistä – tämän takia ne ovat kuitenkin tarpeen

Erittäin voimakkaasti leviävä omikronvariantti tekee tuhojaan: Suomessa on raportoitu perjantain jälkeen yli 17 000 uutta koronatapausta.

Valtaosassa Suomea ovat voimassa rajoitukset, jotka koskevat niin ravintolatoimintaa, yleisiä tilaisuuksia kuin liikunta- ja huvitilojen käyttöäkin. Rajoitukset astuivat pääosin voimaan 28.12. eli viikko sitten tiistaina.

Uusimmat, erityisesti liikuntatiloja koskevat rajoitukset ovat nostaneet kritiikkivyöryn. Rajoitusten tarkoituksenmukaisuutta on arvosteltu muun muassa sillä perusteella, sillä tartuntojen määrä jatkaa yhä nousuaan. Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista vetää johtopäätöksiä.

– Jos rajoitukset ovat olleet viisi päivää voimassa, alamme vasta näinä päivinä nähdä niiden vaikutuksen. Ei siis voi vetää johtopäätöstä siitä, ettei rajoituksilla olisi merkitystä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo Ilta-Sanomille.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Mikko Pietilän mukaan tartuntojen lisääntymistä ei voi vain seurata sivusta. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallinnollisen ylilääkärin Veli-Matti Ulanderin mukaan rajoitustoimet alkavat näkyä ehkä viikon–kahden kuluttua.

– Tällä hetkellä tartuntojen testauskapasiteetti on meillä rajallinen, ja siinä on viivettä. Emme siis saa samalla tavalla lukuja kuin aiemmin. Ainakin muutama päivä sitten luvut olivat kovasti yläkanttiin, hän sanoo.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen huomauttaa, että ihmiset ovat joulun aikana nähneet toisiaan ja esimerkiksi käyneet jouluostoksilla.

– Tartunnanlähteitä on ollut siis muitakin kuin perinteiset ravintolat ja yleisötilaisuudet. Tartuntamäärissämme ei ole tapahtunut mitään käännettä, vaan ne ovat ennemminkin noususuunnassa.

Vaikka on viitteitä siitä, ettei omikron aiheuttaisi yhtä vakavia oireita kuin deltavariantti, asiantuntijoiden mukaan varmoja johtopäätöksiä on vielä aikaista vetää.

– Meillä ei vielä ole varmaa tietoa omikronvariantin aiheuttamasta sairaalahoidon kuormituksesta. Tartuntamäärät ovat niin suuret, että ennen tuon tiedon kertymistä on perusteltua suhtautua omikroniin hyvin vakavasti, Pietilä sanoo.

– Olisi vastuutonta vain seurata tapausten määrän kasvua tilanteessa, jossa kasvu voi johtaa korkeaan sairaalahoidon tarpeeseen. Toivottavasti se pelko osoittautuu aiheettomaksi.

Ulander muistuttaa, että tilanne ei ole haastava vain potilasmäärän vaan myös henkilökunnan sairastumisten vuoksi. Terveydenhuollon kantokyky on uhattuna.

– Ainoita keinoja ovat rokotukset ja rajoitukset. Mitä enemmän tartuntoja on, sitä enemmän on sairaanhoitoon päätyviä potilaita, joskaan se ei ole samaa luokkaa kuin deltan aikana, Ulander sanoo.

Husin hallinnollisen ylilääkärin Veli-Matti Ulanderin mukaan rajoitusten vaikutukset näkyvät aikaisintaan viikon kuluttua. Kuva: Mika Ranta

Rajoituksilla ei yritetä ainoastaan estää omikronin leviämistä.

– Rajoituksilla ostetaan aikaa rokotusten edistämiselle. Ne eivät ole merkityksettömiä, ja jokainen päätös tehdään juuri siinä tilanteessa. Omikronin vaarallisuutta ei tiedetty tarkkaan, eikä siitä vieläkään ole täyttä varmuutta. Jokainen päivä kertoo lisää. Kukaan ei vielä uskalla sanoa, että sairaanhoidon kapasiteetti riittää, Lehtonen sanoo.

Hän on itse epäileväinen sen suhteen, voiko omikronin leviämistä koko väestöön enää estää millään keinolla.

– Henkilökohtainen näkemykseni on, että ei. Pääkaupunkiseudulla on kymmeniä tuhansia tartuntoja, ja ihmiset ovat liikkuneet jouluna ympäri maata. Koulut aukeavat ensi viikolla, ja lapsissa on 30 prosenttia tartunnoista, joten siellä se leviää. Olen skeptinen sen suhteen, pystytäänkö tilannetta kääntämään, Lehtonen sanoo.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa tehtiin rajoitustoimia jo ennen Suomea, ja niissä on aika samanlainen tilanne.

– Jos tartuntoja haluttaisiin vähentää, nyt tarvittaisiin varmaan kunnollinen lock down, mutta onko se tarpeen, jos rokotukset suojaavat tarpeeksi hyvin? Toivottavasti rokotussuoja riittää pitämään tapausmäärän niin alhaisena, että sairaanhoitojärjestelmä saadaan kestämään.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen suhtautuu epäileväisesti siihen, että omikronin leviäminen saataisiin pysähtymään. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Osa rajoituksista, kuten yleisiä tiloja koskevat määräykset, on voimassa 10. tammikuuta asti. Asiantuntijoiden mukaan päätöksiä jatkosta tehdään mahdollisesti piankin. Jonkinlainen tieto rajoitusten jatkosta on joka tapauksessa tultava viikon loppuun mennessä.

Lehtonen ei anna juurikaan toivoa niille, jotka haaveilevat pääsevänsä jälleen esimerkiksi elokuviin tai uimahalliin.

– Tartuntojen määrä on näin korkea, joten pitäisin aika outona, jos rajoituksia lähdettäisiin helpottamaan. Enempää rajoituksia tuskin voidaan laittaa, hän sanoo.