”Asiat edellä” – Stubbin ensimmäinen kuukausi tasavallan presidenttinä

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on ollut virassaan noin kuukauden, maaliskuun 1. päivästä lähtien.

Ehkä joidenkin yllätykseksi Stubb on pysytellyt presidentillisesti pitkälti omissa oloissaan. Hän on esiintynyt julkisuudessa harvakseltaan.

Mitä Stubb on kulissien takana oikein puuhannut?

– Asiat edellä. Maltilla ja rauhassa, IS:lle kuvaillaan Stubbin linjaa.

Kulissien takana tasavallan presidentin aika on mennyt asioihin perehtymiseen sekä tulevien asioiden ja tapahtumien valmisteluun.

Stubb on käynyt kerran ulkomailla, tehnyt yhden maakuntamatkan, soittanut naapurimaiden, YK:n ja Naton johtajille ja tavannut eduskunnan kaksi keskeistä valiokuntaa. Presidentinlinnassa on käynyt muutamia ulkomaisia vieraita.

IS:n tietojen mukaan Stubbin suunnitelmissa oli alunperinkin käyttää maaliskuu tasavallan presidentin tehtäviin orientoitumiseen.

Tasavallan presidentti ja presidentin kanslia ovat IS:n tietojen mukaan halunneet valmistella sanottavansa ja tehtävänsä hyvin ja huolella.

Esimerkiksi presidentin ensimmäinen kerrottu virallinen ulkomaan vierailu on 23.–24. huhtikuuta Ruotsiin. Niin omat vierailut kuin valtiovieraiden kutsuminen Suomeen vievät oman aikansa eikä niitä päivässä tai viikossa yleensä polkaista valmiiksi.

Stubbin sosiaalista mediaa seuraavat ovat voineet huomata muutoksen: Stubb vaikuttaa vakavoituneen aiempaan verrattuna. Omaa persoonaansa Stubb tuo esiin hyvin vähän, enemmän muita ihmisiä.

Stubbilta ei ole tullut somepäivityksiä omasta urheiluharrastuksestaan, vaikka tasavallan presidenttinäkin hän on harrastuksiaan jatkanut.

Kuukauden ajalta ainoa urheiluun viittaava somepäivitys on Stubbin luistelu peilikirkkaalla merenjäällä – päivänä, jolloin Suomi oli tutkimuksessa seitsemättä kertaa peräkkäin maailman onnellisin valtio.

Stubb kertoo somessa lähinnä virallisista tapaamisistaan.

Henkilökohtaisesta elämästään Stubb on kertonut kulttuuriharrastuksistaan. Hän on käynyt vaimonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa elokuvissa katsomassa Myrskyluodon Maijan ja Kansallisteatterissa Mansikkapaikka-näytelmän ensi-illassa. Lisäksi hän on kertonut lukevansa Joel Haahtelan kirjaa ja näyttänyt kuvan muuttopuuhiensa kirjapinosta.

Presidentin somesta selviää hänen henkilökohtaisesta elämästään myös se, että hän järjesti isälleen syntymäpäiväbrunssin perhepiirissä.

Edeltäjiensä tapaan Stubb on luvannut pitää yhteyttä eduskuntaan ja eduskuntaa ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan käänteistä.

Stubb on tavannut Presidentinlinnassa kaksi valiokuntaa, ulkoasiain­valiokunnan ja puolustus­valiokunnan.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) ja Stubb tapasivat henkilökohtaisesti jo ennen virkakauden alkua.

– Kysyin ensin häneltä eduskunnan informoinnista, siitähän ei ole perustuslaillisia pykäliä. Edellisen presidentin aikana tapaamiset olivat informatiivisia. Pääsimme tekemisiin luottamuksellisen tiedon kanssa ja sparraukseen ja keskusteluun, Kiljunen kertoo.

– Uusi tasavallan presidentti on sanonut, että hän haluaa toimia samoilla linjoilla. Ainakin ensimmäiset askeleet kertovat, että presidentti on ottanut tämän vähintään yhtä vakavasti kuin edellinen presidentti.

Paitsi persoonaltaan, myös johtamisessaan Stubb kuitenkin eroaa edeltäjästään Sauli Niinistöstä. Stubb on sanonut, että hän ei pidä taukoa lukiessaan perustuslain lausetta: Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

– En pidä taukoa tai ei-taukoa olennaisena, jokainen taaplaa tyylillään, ja perustuslakia noudatetaan. Parlamenttivaalien voittajahan lähtee viemään eteenpäin omaa ohjelmaansa. Presidentinvaaleissa asetelma on toinen, Kiljunen sanoo.

– Presidentinvaalien voittaja ei lähde ajamaan omaa ohjelmaansa, vaan kansakunnan yhteistä ohjelmaa. Pienenä valtiona meillä on isoissa ulko- ja turvallisuus­poliittisissa kysymyksissä konsensus niin pitkälle kuin mahdollista.

Stubb on ollut virassaan niin vähän aikaa, että uuden presidentin omista painotuksista ei ole vielä kokemuksia. Kiljunen kuitenkin uskoo, että uusia painotuksia tulee jo siksi, että maailma ympärillämme on muuttunut.

– Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut. Olemme sotilaallisesti liittoutunut maa, viitekehys on muuttunut jo edellisen presidentin aikana. Tästä tulee uusia painotuksia. Olen myös ymmärtänyt, että presidentti Stubb näkee myös globaalin yhteisön. Hän ei katso pelkästään eurooppalaisesta näkökulmasta, vaan laveammasta globaalista perspektiivistä, Kiljunen kuvailee.

– Tällä presidenttikaudella tulee aivan varmasti tämä ”globaali etelä”. Uskon, että presidentti joutuu katsomaan Suomea laveammin osana globaalia yhteisöä. Tämä on jo hänen puheen­vuoroissaan tullut esille, Kiljunen jatkaa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) kertoo, että valiokunnan jäsenten mielestä tapaaminen presidentin kanssa sujui hyvin.

– Sauli Niinistön linjoilla, keskusteluyhteys on hyvä. Mitä tasavallan presidentin kanssa on puhuttu, luotan, että yhteistyö tiivistyy, Kopra sanoo.

– Presidentillä on erittäin kirkas ja hyvä näkemys ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Luotan kyllä sata­prosenttisesti. Arvostan, että hänellä on aikaa myös puolustukselle ja hän siihen selkeästi ja vakavasti paneutuu, Kopra lisää.

Presidenttinä Stubb järjesti kabinettinsa, tasavallan presidentin kanslian hivenen toisin kuin Niinistö. Stubb sai myös yhden neuvonantajan lisää Niinistöön verrattuna.

Stubbin kabinetissa on kansliapäällikön lisäksi viisi neuvonantajaa ja viestintäpäällikkö.

Stubbin kabinettiin tuli aiemmista presidenteistä poiketen sekä puolustuspoliittinen ”Nato-neuvonantaja” että rauhanvälityksen neuvonantaja.

Aiemmin kansliassa oli kaksi ulkoministeriötaustaista neuvonantajaa, nyt yksi, Aliisa Tornberg. Puolustuspoliittinen neuvonantaja Rasmus Hindrén tuli puolustus­ministeriöstä.

Tällä haluttiin painottaa puolustuspolitiikkaa ylipäällikön tasavertaisena pilarina ulko- ja turvallisuus­politiikan kanssa Nato-Suomessa.

Rauhanvälityksen neuvonantaja tuli lisäyksenä aiempiin presidentteihin verrattuna.

Kotimaassa Stubb on johtanut kaksi kertaa tasavallan presidentin esittelyn, joka on lähinnä muodollisuus.

Paljon huomattavampaa on se, että samassa ajassa tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuus­poliittinen ministeri­valiokunta tp-utva on ehtinyt kokoontua peräti kolme kertaa.

Stubb on virkakautensa aluksi panostanut tp-utvaan, ja aiheita on riittänyt.

Kokouksista ei kerrota etukäteen, niitä pidetään säännöllisen epäsäännöllisesti. Stubbin ensimmäisen kuukauden aikana asialistalla ovat olleet muun muassa Suomen osallistuminen Punaisenmeren operaatioon, itärajan tilanne, toimet välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi, Suomen kahdenvälinen tuki Ukrainalle, Euroopan turvallisuus­tilanne ja Venäjä.

Ylipäällikkönä Stubb ei ole unohtanut armeijaa. Esimerkiksi Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kävivät yhdessä keskustelemassa Stubbin kanssa Presidentinlinnassa. Kiirastorstaina Stubb järjesti yhteistapaamisen eläkkeelle siirtyvän Kivisen ja uuden komentajan Janne Jaakkolan kanssa.

Vaalikamppailun aikana Stubb lupaili järjestää presidenttinä yhden maakunta­matkan kuukaudessa.

Ensimmäisen maakuntamatkansa Stubb teki pääsiäisen alusviikolla Pohjois-Karjalaan, kun hän kävi Niiralan raja-asemalla ja Joensuussa.

Stubb halusi tehdä maakuntamatkansa Joensuuhun, koska itäraja on kiinni, ja Itä-Suomi on jo aiemmin kärsinyt Venäjän-kaupan tyrehtymisestä ja venäläisturistien ehtymisestä.

Joensuussa Stubb ainakin kiinnosti kansaa. Torilla saattoi olla arvioiden mukaan jopa 1 900 ihmistä. Väentungos Stubbin ympärillä oli valtaisa.

Myös ulkomaille Stubb on ehtinyt kerran. Stubb kävi yhdessä Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren kanssa Pohjois-Norjassa seuraamassa Nato-harjoitusta.

Stubb ja Støre ovat hyviä ystäviä keskenään, jo Stubbin ulkoministeri­kaudelta lähtien. Norjan pääministeri esimerkiksi auttoi professori Stubbia viime kesänä, kun Stubb suunnitteli ja järjesti itselleen ja vaimolleen 25-vuotishäämatkan Lofooteille.

Yhtään virallista valtiovierailua Stubb ei ole siis ehtinyt vielä tehdä eikä isännöidä yhtään päämiehen vierailua Suomessa. Joukko merkkihenkilöitä on kuitenkin käynyt Presidentinlinnassa tapaamassa uutta tasavallan presidenttiä.

Ensimmäisen ulkomaisen vierailun Stubbin luona Presidentinlinnassa sai tehdä Euroopan parlamentin puhemies, maltalainen Roberta Metsola, joka myös on Stubbin pitkäaikainen ystävä.

Metsolan jälkeen Stubbin luona Presidentinlinnassa ovat käyneet Kanadan parlamentin alahuoneen puhemies Greg Fergus, Georgian ulkoministeri Ilia Darchiashvili ja Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski.

Presidentti Stubb on soittanut puheluja naapurimaiden ja keskeisten kumppanien johtajille.

Ensimmäinen kerrottu puhelu oli Ruotsin pääministerille Ulf Kristenssonille. Stubb ja Støre soittivat Nato-harjoituksesta yhteisen puhelun Kristenssonille, joka oli puhelun aikana Washingtonissa Ruotsin Nato-jäsenyysasioiden vuoksi.

Tasavallan presidentin soittolistalla ovat olleet myös Viron presidentti Alar Karis, Viron pääministeri Kaja Kallas, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda ja Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs.

Lisäksi Stubb on keskustellut puhelimessa YK:n pääsihteerin António Guterresin ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa.

Kun kaiken edellä kerrotun panee yhteen, Stubbin ensimmäinen kuukausi presidenttinä on ollut yllätyksetön, tarkkaan suunniteltu ja varman päälle hoidettu.

Stubbin omia linjauksia ja painotuksia ulko- ja turvallisuus­politiikassa nähdään ehkä muutaman viikon kuluttua.