Jättekiva! Siinäpä esimerkki sanasta, johon kiteytyy valtavasti rannikkosuomalaisen kaksikielisen kulttuurin merkityksiä, mutta jonka selittäminen ulkomaiselle tiedotusvälineelle vaatii ehkä vähän taustoitusta.
Britannian yleisradioyhtiö BBC vieraili elokuussa maamme eteläkärjen kesäkaupungeissa eli Hangossa ja Raaseporin Tammisaaressa ihmettelemässä läntisen Uudenmaan kaksikielisyyttä.
Alueella puhutaan sujuvasti sekä suomea että ruotsia.
BBC julkaisi vierailustaan noin kolmeminuuttisen tietoiskun Instagramissa.
Videolla pääsee ääneen muun muassa Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell. Hän avaa paikallista luovaa kielenkäyttöä kanavalle:
– Kun juttelemme kavereiden kesken ruotsiksi, maustamme aina puhetta suomenkielisillä sanoilla. Suomi on hyvin rikas kieli.
Samasta vaivattomasta kielten symbioosista todistaa myös kanavan haastattelema paikallinen baarityöntekijä Wilma Sandholm:
– Tänne tulevat ihmiset puhuvat joskus suomea ja joskus ruotsia, ja joskus vaihdamme kieltä kesken lauseen.
Näin käy, kun Sandholm palvelee kahvilansa asiakasta.
– Ja, lite kaffe… Kiitos, kuuluu sananvaihto tiskillä.
– Puhukaa ihan mitä vaan, Sandholm naurahtaa kanavalle.
Pienoisdokumentissa muistutetaan, että Suomi on kaksikielinen maa, vaikka ruotsia puhuukin äidinkielenään vain viisi prosenttia asukkaista.
Silti Suomessa on vaikkapa Tammisaaren kaltaisia paikkoja, jonka asukkaista 85 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, BBC korostaa.
Koska paikan ensisijainen nimi määrittyy valtakielen mukaan, on nykyään Raaseporin kaupungin hallinnollisena keskuksena toimivan uusimaalaispitäjän nimi dokumentissa oikeaoppisesti Ekenäs.
Ruotsinkielinen enemmistö ottaa silti mielellään vastaan myös suomea puhuvia, kertoo kaupunkiin Keski-Suomesta kumppaninsa kanssa muuttanut Elsa Hietanen.
– Muutimme tänne kaksi vuotta sitten. Mietimme ensin, miten meidät suomenkielisinä otetaan vastaan, mutta ihmiset olivat todella vastaanottavaisia ja halusivat tutustua meihin, hän kehuu.
Ruotsin kielessä Hietasta miellyttää ”pyöreys ja pehmeys”.
BBC nostaa yhdeksi kaksikielisyyden erikoisimmista metkuista suomea ja ruotsia puhuvien kaupunkien katujen nimikyltit.
Hangon kaupunginisä Strandell kertoo kylttien määrittyvän sen mukaan, kumpi kielistä on milloinkin kaupungin enemmistökieli. Tilanne kaupungissa on tällä hetkellä niin sanotusti 50–50.
– Nyt enemmistökielenä on suomi. Mutta jos ruotsinkielisiä muuttaa lisää ja kieli vaihtuu, pitäisi meidän vaihtaa kaikki nimikyltit. Enemmistökieli on kyltissä ylhäällä ja vähemmistökieli alhaalla.
– Tekisimme sen mielellämme. Ei kaksikielisyys ole ongelma vaan rikkaus, hän tokaisee.
Strandellin äidinkieli on ruotsi, eli hän hallitsee vaivatta ainakin kolme kieltä – myös siis suomen ja englannin. Kyky on suomenruotsalaisten keskuudessa liki itsestäänselvyys.
Videon lopussa hän todistaa jykevästi:
– Kaikkien koko maailmassa pitäisi puhua enemmän kieliä. Ei kulttuuriin pääse kunnolla sisään, jos ei osaa kieltä. Toivon, että lapset oppisivat tulevaisuudessa enemmän kieliä. Ehkä kolmea, viittä – miksei kuuttakin!