Banner Before Header

Eduskunnan konkarit alkavat käydä todella vähiin – vain yksi kansan­edustaja voi ylittää Ilkka Kanervan ennätyksen

Kiirastorstaina kuollut Ilkka Kanerva (kok) jää takuuvarmasti suomalaiseen poliittiseen historiaan.

Kanerva nousi eduskuntaan hajotusvaaleissa syyskuussa 1975, hänen valittiin eduskuntaan kaikkiaan 12 kertaa ja Kanerva ehti istua yhtäjaksoisesti eduskunnassa liki 47 vuotta ennen kuolemaansa.

Ilkka Kanerva valittiin eduskuntaan kaikkiaan 12 kertaa ja hän istui eduskunnassa ennätykselliset liki 47 vuotta yhtäjaksoisesti.

Kanervan ennätyksen voi käytännössä lyödä vain puolueveli Ben Zyskowicz (kok), jos hän asettuu ehdolle ensi huhtikuun vaaleissa ja tulee valituksi.

Kanerva ja Zyskowicz ovat toistaiseksi aika lailla viimeiset kansanedustajat, jotka ovat pyhittäneet koko työuransa politiikalle ja eduskunnalle.

Zyskowicz, 67, valittiin ensi kertaa eduskuntaan vuonna 1979. Jos Zyskowicz jatkaisi eduskunnassa kevään 2023 jälkeen, hän ohittaisi ensi kaudella Kanervan ennätyksen ja tulisi istuneeksi yhtäjaksoisesti huikeat 48 vuotta eduskunnassa.

Helsingin valtuustoon Ben Zyskowicz pääsi 1976 ja kolme vuotta myöhemmin aukesi paikka eduskuntaan.

Valtiopäiväkokemuksessa Kanervalla ja Zyskowiczilla ei ole uhkaajia lähimain kuin yksi.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) on ainoa, jolla on Zyskowiczin lisäksi yli 40 vuoden edustajakokemus, eduskunnassa 41 vuotta.

Tuomioja, 75, valittiin eduskuntaan jo vuoden 1970 vaaleissa, mutta hän oli talolta pois kolme vaalikautta ja toimi 12 vuotta (1979-1991) Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Jotta Tuomioja voisi rikkoa Kanervan ennätyksen, hänen pitäisi olla ehdolla vielä kaksissa seuraavissa vaaleissa.

Vuosikymmenten ura kansanedustajana alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.

Jos Zyskowicz on vuosikurssinsa 1979 viimeinen, saapumiserästä 1983 ei eduskunnassa ole enää ketään.

Nykyisistä kansanedustajista kolmanneksi pisin ura on Jukka Gustafssonilla (sd). Gustafsson, 75, tuli taloon vuonna 1987.

Gustafsson on ainoa 1980-luvulla uransa aloittanut kansanedustaja, joka on tähän päivään asti istunut yhtäjaksoisesti eduskunnassa, 35 vuotta.

Samaa vuosikertaa, 1987, ovat myös kansanedustajat Toimi Kankaanniemi (ps) ja Pekka Haavisto (vihr), mutta Kankaanniemellä on neljä välivuotta ja Haavistolla peräti 12 huilivuotta eduskunnasta.

Kankaanniemi on eduskunnan neljänneksi kokenein valtiopäiväedustaja, ja neljäs ja toistaiseksi viimeinen nykyisistä kansanedustajista, joilla on yli 30 vuoden kokemus lainsäätäjänä.

Eduskuntaan vuonna 1987. Toimi Kankaanniemellä on takanaan eduskunnassa 31 vuotta, Pekka Haavistolla 23 vuotta ja Jukka Gustafssonilla 35 vuotta.

Kankaanniemi, 72, istui kuusi kautta kristillisdemokraattien edustajana, putosi 2011 vaaleissa, tuli valituksi perussuomalaisena 2015, jäi viime vaaleissa varaedustajaksi, mutta paikka aukesi, kun Teuvo Hakkarainen (ps) lähti Brysseliin.

Haavisto, 64, puolestaan putosi kevään 1995 vaaleissa, ja hänet pelastettiin neljäksi vuodeksi Lipposen hallituksen ympäristöministeriksi. Haavisto teki lähinnä kansainvälisiä tehtäviä vuosituhannen alun ja hän palasi eduskuntaan 2007.

Eduskunnassa on enää 17 kansanedustajaa, jotka ovat aloittaneet valtiopäiväuransa viime vuosituhannella. Ja veteraanien määrä vähenee ensi vuoden huhtikuun vaalien jälkeen, koska osa jättää politiikan.

Kehäkettujen vähyyden näkee jokaisesta puolueesta.

Kokoomuksella oli veteraanikaksikko Kanerva–Zyskowicz. Jos Zyskowicz päättäisi jäädä eläkkeelle, kokoomuksen ainoa viime vuosituhannella aloittanut kansanedustaja olisi Sari Sarkomaa, 56, eduskunnan vuosikertaa 1999.

Sari Sarkomaan ensimmäinen virallinen kansanedustajakuva on vuodelta 1999.

Keskustan konkariedustajista moni lopetti jo kevään 2019 vaaleissa.

Keskustalla on jäljellä vain neljä edustajaa, jotka ovat aloittaneet parlamentaarikon uransa viime vuosituhannella: Matti Vanhanen (1991), Anu Vehviläinen (1995), Jari Leppä (1999) ja Mika Lintilä (1999).

Vanhanen, Vehviläinen ja Leppä ovat kertoneet, että eivät enää aio olla ehdolla ensi keväänä – eli Lintilä, 56, olisi Sarkomaan tapaan ryhmänsä kokenein samasta saapumiserästä 1999.

Leppä ja Lintilä ovat istuneet eduskunnassa yhtäjaksoisesti, Vanhanen oli reilun vaalikauden muualla, ja Vehviläinen putosi eduskunnasta kerran ja oli neljä vuotta sivussa.

Anu Vehviläinen ja Matti Vanhanen ovat keskustakonkareita. Vanhanen tuli taloon 1991, ja oli pois syksystä 2010 kevääseen 2015. Vehviläinen aloitti Arkadianmäellä 1995, putosi 2003 ja palasi 2007.

Sdp:n kokeneeseen kaartiin kuuluvat Tuomiojan ja Gustafssonin lisäksi Johannes Koskinen, Tarja Filatov, Pia Viitanen ja Tuula Haatainen.

Koskisella, Filatovilla ja Viitasella edustajavuosia on takanaan 27.

Filatov, 58, ja Viitanen, 55, ovat vuosikurssia 1995, Koskinen aiempaa saapumiserää 1991.

Koskinen, 67, oli viime vaalikauden Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajana Lontoossa.

Toisen kauden kansanedustajat, Pia Viitanen ja työministeri Tarja Filatov yleisötilaisuudessa Pirkkalassa eduskuntavaalien alla helmikuussa 2003.

Haatainen on 90-luvulla aloittaneista ainoa, jolle ei ole kertynyt vielä täyttä 20 vuotta kansanedustajana.

Haatainen pääsi varaedustajana eduskuntaan 1996 eurovaalien jälkeen, siirtyi syksyllä 2007 Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi, myöhemmin Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi ja palasi talolle kevään 2015 vaaleissa.

Kolme viime vuosituhannella aloittanutta kansanedustajaa yhä uupuu: Satu Hassi (vihr), Eva Biaudét (r) ja Päivi Räsänen (kd).

Heistä Räsäsellä on eniten vuosia eduskunnassa, 27. Räsänen on istunut eduskunnassa vuodesta 1995.

Päivi Räsänen on ollut kansanedustajana 27 vuotta, vuodesta 1995. Kuva vuodelta 1996.

Biaudét ja Hassi ovat Räsästä aiempaa vuosikurssia 1991, mutta virkavuosiltaan Räsästä jäljessä. Biaudét on istunut eduskunnassa 23 ja Hassi 21 vuotta.

Hassi vaihtoi 2004 Helsingin Brysseliin ja Biaudét lähti kesken vuotta 2006 Etyjin leipiin ja sittemmin vähemmistövaltuutetuksi. Kumpikin heistä palasi eduskuntaan 2015.

Hassi, 70, on kertonut jättävänsä ensi kevään eduskuntavaalit väliin.

Pitkäaikaisia kansaedustajia alkaa siis olla yhä niukemmin.

Miten on juniorityö sujunut myös muissa puolueissa kuin kokoomuksessa, keskustassa ja Sdp:ssä?

Kun Hassi lopettaa vihreissä, ja jos myös Haavisto tähyää muualle, puolueen seuraavaksi kokenein nykyryhmästä olisi vuodesta 2007 yhtäjaksoisesti Arkadianmäellä istunut Outi Alanko-Kahiluoto.

Vihreillä on nykyisessä eduskunnassa sangen kokematon ryhmä. Sen 20:sta jäsenestä peräti 14 on ensikertalaisia.

Vasemmistoliiton kokenein kansanedustaja Markus Mustajärvi, vuosikurssi 2003, on kertonut lopettavansa eduskunnassa ensi keväänä.

Vasemmistoliiton kokeneimmaksi valtiopäiväedustajaksi nykyisistä jäisi vuonna 2011 valittu Anna Kontula, koska saman vuosikurssin Jari Myllykoski on päättänyt Mustajärven tapaan siirtyä vuoden päästä sivuun. Merja Kyllönen on saapumiserää 2007, mutta hän oli välillä viisi vuotta Brysselissä.

Vastavalittu kansanedustaja Anna Kontula eduskunnan avajaisissa 2011. Jos Kontula asettuu vuoden päästä ehdolle ja tulee valituksi, hän on nykykaartista kokenein puolueensa parlamentaarikko uudessa eduskunnassa.

Perussuomalaisten ainoa veteraaniedustaja on Kankaanniemi, koska jytky, ja puolue kasvoi pienestä suureksi yhdessä yössä.

Kankaanniemen jälkeen seuraavaksi kokeneimmat kansanedustajat ovat ne seitsemän perussuomalaista, jotka pääsivät eduskuntaan 2011 ja ovat kolme kertaa tulleet valituksi: Juho Eerola, Ritva Elomaa, Olli Immonen, Arja Juvonen, Mika Niikko,Tom Packalén ja Ville Vähämäki.

Rkp:stä Biaudét on valittu eduskuntaan kuudesti, ja kahdeksan vuotta lyhyemmällä kokemuksella Arkadianmäellä ovat neljästi valitut, ja vuonna 2007 poliitikon uransa aloittaneet Anna-Maja Henriksson ja Thomas Blomqvist.

Kristillisdemokraateista Räsänen on ollut eduskunnassa kunnioitettavat seitsemän kautta, ja muusta ryhmästä niin Sari Essayahilta kuin Peter Östmanilta löytyy kolmen kauden kokemus.

Kansanedustajan ura ei nykyisin ole keskimäärin kovin pitkä.

Nykyisessä eduskunnassa kansanedustajat istuvat keskimäärin kymmenensiä valtiopäiviään, eli keskivertokansanedustaja on ollut talossa yhdeksän vuotta. Meneillään olevat valtiopäivät ja vaalikausi päättyvät ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Source Link is.fi