Eversti Martti J. Karin vakoilupaljastus ulkoministeriössä vauhditti tiedustelulakien uusimista – tästä arassa asiassa oli kyse
Eversti Mika J. Kari paljastaa postuumisti ilmestyneessä muistelmakirjassaan, miten hän sai ensimmäisenä tiedon ulkoministeriön laajasta tietomurrosta ja verkkovakoilusta 2013 ja varoitti siitä ministeriötä ja muita viranomaisia.
Sotilastiedustelussa pitkän uran tehneen, edesmenneen eversti Martti J. Karin tuoreissa muistelmissa Käsikirjoitukset eivät pala (Docendo) käydään läpi everstin värikästä uraa.
Toimittaja Laura Halmisen viimeistelemässä ja toimittamassa kirjassa paljastuu myös Karin merkittävä rooli ulkoministeriöön kohdistuneen tietovuoro- ja vakoilutapauksen selvittämisessä vuonna 2013.
Kyseessä oli ja on ehkä Suomen historian laajin tapaus alallaan.
Kirjassa paljastetaan, että Kari oli ylipäätään se henkilö, joka kertoi ulkoministeriölle, että se on joutunut vuosia kestäneen verkkovakoilun kohteeksi.
Julkisuuteen vakoilun ja tietomurron paljasti MTV3:n uutiset lokakuussa 2013.
”
Kielsin myös kertomasta asiasta medialle ja turvallisuusviranomaisten ulkomaisille kumppaneille.
Kari kertoo, miten hän oli Viestikoelaitoksen uutena johtajana syksyllä 2012 vierailulla ”eräässä ystävällismielisessä tiedustelupalvelussa”.
Eversti Martti J. Kari sai ruotsalaisilta tiedusteluvirkailijoilta tiedon, että Suomen ulkoministeriö on ollut vuosia jatkuneen tietomurron kohteena.
Käytännössä Kari oli Ruotsissa, jossa hän kertoi isännille, ettei Suomessa ollut tuolloin lainsäädäntöä, joka antaa viranomaisilla mahdollisuuden valvoa, mitä Suomen tietoverkoissa tapahtuu.
Keskustelun seurauksena tammikuussa 2013 Karin työpöydälle tuotiin ilmoitus, jonka mukaan ulkoministeriössä oli ollut tietovuoto jo useamman vuoden ajan.
– Käskin ”sanitoida” ilmoituksen eli poistaa siitä tietyt tekniset tiedot. Seuraavaksi käskin jakamaan sanitoidun version välittömästi pikailmoituksena tietyille turvallisuusviranomaisille ja tiedustelun kohteena olleelle organisaatiolle. Kielsin myös kertomasta asiasta medialle ja turvallisuusviranomaisten ulkomaisille kumppaneille.
– Yli puoli vuotta myöhemmin, 31. lokakuuta 2013, MTV uutisoi tapauksesta. MTV:n mukaan ulkoministeriöön tehdyn tietomurron jäljille päästiin, kun Suomen turvallisuusviranomaiset saivat asiasta ulkomailta tulleen vinkin. MTV esitti, että tiettävästi vinkki tuli Viestintävirastossa toimivalle kansalliselle tietoturvaviranomaiselle CERT.FI:lle tai suojelupoliisille.
”
– Kiusallista joka tapauksessa on, että suomalaiset eivät havainneet tietomurtoa itse.
Ulkoministeriöön vuosikausia kohdistunut verkkovakoilu tuli ministeriön tietoon alkuvuodesta 2013. Syyllisiksi epäillään yhä Venäjää ja Kiinaa.
Seuraavan päivän Helsingin Sanomat kertoi, että tieto tuli Ruotsin kautta.
– Mediatietojen mukaan vinkki oli tullut heti alkuvuodesta. Ruotsin lainsäädäntö antaa viranomaisille laajat valmiudet seurata internetliikennettä. Siksi Ruotsi pystyi myös tunnistamaan kyberhyökkäyksen Suomea kohtaan, Kari kertoo kirjassa.
Nyt siis paljastuu, että tieto tuli nimenomaan Karille.
– Kiusallista joka tapauksessa on, että suomalaiset eivät havainneet tietomurtoa itse.
Ulkoministerinä toimi vuodon paljastumisen aikaan Erkki Tuomioja (sd), jonka passiivisuutta tapauksen selvittämisessä ihmeteltiin sekä omassa ministeriössä että laajemminkin.
Pitkään jatkuneen tietomurron tultua julkisuuteen Kari sai käskyn matkustaa uudelleen Ruotsiin.
– Neuvotteluissa johtaja ilmoitti olevansa erittäin pettynyt siihen, että tieto ulkoministeriömme tietovuodosta oli päätynyt julkisuuteen. Tiedustelu on luottamusbisnestä, ja luottamuksen voi menettää vain kerran.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) ja ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila järjestivät tiedotustilaisuuden heti 31. lokakuuta 2013, kun MTV:n uutiset oli paljastanut ministeriöön vuosia kohdistuneen verkkovakoilun.
Kari sai tehtäväkseen kiertää ne tahot, jotka olivat saaneet tiedon tietovuodosta keväällä 2013, ja selittää, että tiedon vuotaminen voi tuhota kansainvälistä yhteistyötä ja leimata Suomen epäluotettavaksi kumppaniksi.
– Kiersin kyseiset tahot, selitin asian näitä luottamukseen liittyviä seikkoja painottaen ja ilmoitin sitten yhteistyökumppanille, että asia on hoidettu.
– Kumppani kiitti ilmoituksesta ja heitti vielä testipallon eli kertoi, että vuotoja oli edelleen ja seurasi meidän reaktioitamme. Mitään informaatiota vuodoista ei enää tullut julkisuuteen.
Ulkoministeriö teki 17. joulukuuta tutkintapyynnön poliisille sisäisten asiakirjojen päätymisestä julkisuuteen.
Tutkinnan teki suojelupoliisi, jolla silloin oli vielä esitutkintaoikeudet, mutta tutkinta ei johtanut vuotajan selviämiseen.
Tietomurron varsinaisina syyllisinä on pidetty sekä Venäjää että Kiinaa. Arkaa tavaraa oli etenkin Suomen ja EU:n välinen tiedonvaihto, joka meni mahdollisesti vieraisiin käsiin.
Vuonna 2013 viestintäministerinä toimineeen Krista Kiurun (sd) ja hänen ministeriönsä vastahanka tiedustelulakien valmisteluun nousee esille Martti J. Karinm kirjassa.
”
– Minä olin päättänyt, etten lähde vittuiluun mukaan, joten noudatin Kadettikoulun nyrkkeilyopettajani antamaa ohjetta: väistä ja lyö.
Kirjassa kerrotaan myös, miten tahmeaa oli tietovuototapauksen paljastumisen jälkeen joulukuussa 2013 aloitetun tiedustelulainsäädännön uusiminen, vaikka juuri ulkoministeriön vakoilutapauksen olisi luullut sitä vauhdittavan.
Lakipaketin valmisteluun keskeisesti osallistunutta Karia haukuttiin sosiaalisessa mediassa.
– Twitterissä puhkesi heti mietinnön julkaisemisen jälkeen väittely, jossa LVM:n silloinen ylijohtaja nimitti minua trolliksi.
– Minä olin päättänyt, etten lähde vittuiluun mukaan, joten noudatin Kadettikoulun nyrkkeilyopettajani antamaa ohjetta: väistä ja lyö.
Erityisen koville tiedustelulait ottivat liikenne- ja viestintäministeriössä. Viestintäministerin salkku oli Krista Kiurulla (sd) ja kansliapäällikkönä hääri Harri Pursiainen.
– Vaikka kyseessä oli koko Suomen turvallisuutta lisäävä hanke, jotkut ministeriöt, ennen kaikkea liikenne- ja viestintäministeriö LVM, vastustivat hanketta voimakkaasti. Tämä oli outoa. Ne pelottelivat, että hanke uhkaa yksityisyyden suojaa tai että tiedustelulain mahdollistama ”verkkourkinta” estää ulkomaiset investoinnit Suomeen.
Puolustusvoimien ex-komentaja, nykyisin kokoomuksen kansanedustajana vaikuttava Jarmo Lindberg ihmettelee Krista Kiurun (sd) ja liikenne- ja viestintäministeriön vastahankaa tiedustelulakien valmistelussa.
Liikenneministeriön roolia kummastelee myös kirjaan haastateltu puolustusvoimien ex-komentaja, kenraali ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg.
– Ylipäätään tämä ministeriön toiminta herätti suurta ihmetystä. Siinä ehti ministerikin vaihtua SDP:n Krista Kiurusta keskustan Anne Berneriin, mutta kun seuraavakin ministeri ryhtyi pian suhtautumaan tiedustelulainsäädäntöön varauksellisesti, heräsi väistämättä kysymys, missä sylttytehdas mahtoi olla, Lindberg pohtii.
Kansliapäällikkö Pursiaisen Lindberg tapasi kahden kesken ravintola Savoyssa.
– Ruokailumme aikana hän vakuutti useampaan kertaan isänmaallisuuttaan, mutta ainakaan vielä silloin se ei heijastunut ministeriön toimintaan.
Tiedustelulainsäädäntö saatiin valmiiksi viiden vuoden työn jälkeen 2018.