Everstiluutnantti varoittaa Suomea häikäilemättömän Venäjän uhasta – itänaapurin synkkä suunta ennustettiin hyytävän tarkasti jo vuosia sitten
Vuonna 2007 Suomessa piirrettiin hämmästyttävän tarkka kuva Venäjän synkästä tulevaisuudesta. 16 vuotta myöhemmin itänaapuristamme on tullut arvaamaton ja häikäilemätön valtio, jonka vaaroihin Suomenkin on nyt varauduttava, sotilasasiantuntija varoittaa.
Yli 16 vuotta sitten Suomessa rakennettiin pelottavan tarkka kuva väkivallan ja terrorin tielle syöksyvästä Venäjästä.
Jopa niin pelottava, että tekijät itsekin pehmensivät arviotaan paljonpuhuvilla toteamuksilla:
”Onko tällainen skenaario edes mahdollinen?”
”Skenaario ei liene juuri kenenkään tavoittelun kohteena. Edes eliittiin kuuluville se ei ole kovin myönteinen tulevaisuudenkuva.”
Presidentti Vladimir Putin on johtanut Venäjää vihamieliseen ja imperialistiseen suuntaan. Tämä kehityskulku osattiin nähdä Suomessa hämmästyttävän tarkasti jo 16 vuotta sitten.
Vuoden 2007 tammikuussa Suomessa julkaistiin kunnianhimoinen raportti nimeltä Venäjä 2017: kolme skenaariota. Eduskunnan tulevaisuusvaltiokunnan tilaamassa raportissa useat eri alojen tutkijat ja asiantuntijat arvioivat, mihin suuntaan itänaapurimme oli kehittymässä.
Raportin ”pihvi” oli nimensä mukaisesti kolme eri skenaarioita, joissa arvioitiin, missä pisteessä Venäjä voi olla kymmenen vuoden kuluttua eli 2017. Ensimmäinen skenaario oli otsikoitu Energiaosaamisella globaaliksi vaikuttajaksi, toinen taas Monipuolistuva Mosaiikki-Venäjä.
Synkin skenaarioista oli kolmas ja viimeinen, nimeltään Kovan vallan Venäjä / Vahvojen vallan Venäjä.
Jälkeenpäin katsoen se osui hyytävän tarkasti oikeaan.
16 vuoden takaisessa uhkakuvassa vuoden 2017 Venäjä kuvataan voimalla ja pelolla johdettuna autoritäärisenä valtiona, jossa demokratia ja tiedotusvälineet on vaimennettu Kremlin eliitin paineen alla.
Sen mukaan Venäjällä on laajalti vallassa epäluottamus ja epäluulo erityisesti länsimaita kohtaan.
”Venäjän suhtautumisessa ulkomaalaisiin on paljon merkkejä epäluulon ilmapiiristä. Ulkomaisten toimijoiden tulkitaan olevan vihamielisiä Venäjälle ja jopa syitä Venäjän ongelmiin. Erityisesti epäillään humanitaaristen arvojen suojaverhossa toimivaa salaliittoa, joka uhkaa Venäjän valtiollista suvereniteettia ja alueellista eheyttä”, skenaariossa todetaan vuonna 2006.
Lisäksi Venäjä esitetään siinä valtiona, jossa kansallisuusvihalla on merkittävä rooli yhteiskunnassa.
”Eliitti on kääntänyt kritiikin itseään kohtaan vihaksi toisia kansoja kohtaan sekä maan sisällä että ulkopuolella…Sotia Etelä-Kaukasiassa ja muualla käydään isänmaallisessa hengessä venäläistä väestöä puolustaen. Keski-Aasiaa ja Ukrainaa pyritään salaisen poliisin operaatioin pitämään Venäjän valtapiirissä. Valko-Venäjän kanssa on rakennettu tiivis valtioliitto.”, raportissa kirjoitetaan.
Ukrainassa on sodittu jo yli 1,5 vuotta Venäjän aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen. Ukrainalaissotilaita Kostyantynivkassa Donetskin alueella 25. syyskuuta 2023.
Skenaarion paikkansapitävyys todettiin Ilta-Sanomien artikkelissa jo vuonna 2016. Siihen mennessä Venäjä oli jo aloittanut sodan Georgiassa (2008) ja hyökännyt Ukrainan Krimin niemimaalle (2014).
Lue lisää: Venäjästä tehtiin 3 ennustetta 10 vuotta sitten – kauhuskenaario toteutui
Saman huomion ennusteen osumatarkkuudesta tekee tänä päivänä Ukrainan sotaa seuraava sotilasasiantuntija, everstiluutnantti evp Juhani Pihlajamaa.
Everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa
Pihlajamaa muistuttaa, että raportissa kahta muuta skenaariota pidettiin kolmatta todennäköisempinä. Synkin arvioista oli kuitenkin ainoa, joka osui kohdalleen.
– Jos skenaarion lukee sanasta sanaan, sieltä ei löydy yhtäkään virhettä siitä, mikä ei olisi niin huonosti tänään kuin 16 sitten arvioitiin, Pihlajamaa toteaa.
Pihlajamaa kirjoitti uhkakuvan osumatarkkuudesta maanantaina myös Demokraatissa julkaistussa kolumnissaan.
Pihlajamaan mielestä skenaarion osuminen niin hyvin oikeaan on ”huomiota herättävää”.
– Siinä otetaan monia asioita huomioon juuri niin, kuin Venäjän kehitys on mennyt vuosina 2014–2022.
”
Siinä otetaan monia asioita huomioon juuri niin, kuin Venäjän kehitys on mennyt vuosina 2014–2022
Erityistä huomiota Pihlajamaa kiinnittää vuoden 2007 synkässä arviossa Venäjän laajalle levinneen epäluottamuksen ja turvattomuuden tunteeseen niin eliitin kuin kansan keskuudessa.
– Turvattomuuteen liittyy tietenkin kansalaisten kohdalla oikeusvaltioperiaatteen täydellinen puuttuminen. Eli valta ja oikeuden päätökset toteutuvat niin, miten joku muu haluaa, eikä sellaisten prosessien perusteella, mihin me olemme tottuneet.
Pihlajamaan mukaan kyseinen mielivaltainen suunta oli nähtävissä jo Putinin vastavoimana olleen liikemies Mihail Hodorkovskin pidätyksessä vuonna 2003 ja Tshetshenian sodassa tehdyissä ihmisoikeusrikkomuksissa.
– Hodorkovskin pidättämisestä alkoi se kehitys, ettei kukaan ole turvassa, jos joku päättää, että nyt sinuun isketään.
Venäjä pyrkii kaikin keinoin pitämään esimerkiksi Ukrainan tiukasti valtapiirissään – ja käy samalla voimakkaan isänmaallisesti värittynyttä sotaa.
Myöskään Suomi ei ole turvassa Venäjän vainoharhan alla, Pihlajamaa painottaa.
Sotilasasiantuntija muistuttaa, miten arvaamaton Venäjä nyt on. Hän käyttää esimerkkinä Ukrainan sotaa, jonka täysivaltaiseen toteutumiseen lähes kukaan – Pihlajamaa mukaan lukien – ei uskonut edes sodan kynnyksellä.
Joka tapauksessa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – vaikkei siinä mitään järkeä ollutkaan.
– Kaikki syyt, mitä ennen sodan alkua sanoin, puhuivat sen puolesta, ettei sotaa kannata aloittaa. Ja nyt kun sota on alkanut, samat perustelut ovat edelleen paikkansapitäviä. Mikään Venäjän pyrkimyksistä ei ole onnistunut, mutta silti se sen teki, Pihlajamaa sanoo.
Sodan ja Nato-jäsenyyden jälkeen Venäjän suhtautuminen Suomeen on muuttunut huomattavasti aiempaa vihamielisemmäksi. Maa on suoltanut läntistä naapuriaan kohtaan lukuisia räikeitä syytöksiä ja propagandaa, sulkenut konsulaatin ja karkottanut diplomaatteja.
Pihlajamaan mukaan Suomen on valmistauduttava Venäjän uhan alla äärimmäisiin keinoihin. Demokraattiin kirjoittamassaan kolumnissa Pihlajamaa varoittaa Suomea Venäjän mahdollisista pyrkimyksistä vaikuttaa vaaleihin ja jopa Kremlille epämieluisten ehdokkaiden salamurhasta.
– Halusin herättää sillä keskustelua ja ajatuksia. Riski on hyvinkin pieni, mutta se ei ole mahdoton, sotilasasiantuntija lausuu IS:lle.
Euroopassa viime vuosina tapahtuneet hämärät kuolemat (esimerkiksi Aleksandr Litvinenko) ja myrkytykset (muun muassa Sergei Skripal) osoittavat Pihlajamaan mukaan sen, miten häikäilemättömästi Venäjä on valmis toimimaan myös muiden valtioiden alueella.
– Se, että meillä sanotaan, ettei samaa voi tapahtua Suomessa, niin miksi ei voisi. Meillä on presidentinvaalit tulossa ja pitkä Nato-raja Venäjän kanssa, Pihlajamaa täräyttää.
Presidenttiehdokkaat Mika Aaltola (sit), Pekka Haavisto (vihr), Jussi Halla-aho (ps) ja Olli Rehn (kesk) Talk Helsinki -tapahtumassa elokuussa 2023. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään Suomessa tammikuun lopulla 2024.
Pihlajamaa korostaa, ettei hän tarkoita, että Venäjä yrittäisi eliminoida juuri Suomen presidenttiehdokkaita. Mutta muihin vaikuttamisyrityksiin on varauduttava.
– Meiltä löytyy mielipidevaikuttajia, jotka ovat vaikuttavampia kuin vaikkapa Johan Bäckman tai Janus Putkonen. Omaa sanomaa pystyy kyllä ujuttamaan viestintään.
Pihlajamaa arvelee, että Venäjä voisi yrittää vahvistaa suotuisina pitämiensä ehdokkaiden asemaa propagandan avulla ja vaikuttaa siihen, mistä asioista vaalien alla keskustellaan. Keinoina tässä voisivat olla esimerkiksi uudet sotilaalliset alueloukkaukset tai turvapaikanhakijoiden ryntäykset Baltian maiden ja Suomen rajoilla.
– Siellä (Venäjällä) pystytään niin kevyellä hallinnollisella päätöksellä toteamaan, ettemme enää noudata vanhoja sääntöjä. Jos tällainen tilanne tulisi vaalien alla, niin presidentinvaalien agendoja saataisiin muutettua aika helposti. Emme voisi valita enää itse, mistä keskustelisimme.
”
Emme voisi valita enää itse, mistä keskustelisimme.